Uhat ja utopiat ovat aina eläneet rinnakkain
Äskettäin koronapandemia sulki yhteiskunnat, ja sota ja sään ääri-ilmiöt ovat päivittäisiä vakiopuheenaiheita. Käynnissä oleva vuosikymmen on monin tavoin dystopioiden eli tulevaisuusuhkien leimaama, mikä näkyy niin viihteessä, politiikassa kuin tieteessä käsiteltäessä yhteiskuntamuotoja ja riskiyhteiskuntia.
Historian, filosofian ja kirjallisuustieteen yksikkö (Hifi) järjestää syksyllä 2023 kaikille avoimen studia generalian, jonka aiheena on "Utopiat ja dystopiat kirjallisuudessa, historiassa ja filosofiassa". Kurssilla kuullaan alan professoreja, lehtoreita ja post doc -tutkijoita.
Dystopiat ovat vastavoima utopistiselle ajattelulle, jossa kehitys nähdään yksinomaan positiivisessa valossa. Dystopiat ja utopiat ovat aina eläneet rinnakkain, ja myös 2020-luvulla dystopioiden ohella kirjailijat ja tutkijat ovat nostaneet esille valoisampia tulevaisuuskuvia.
Dystopiavisiot eivät kuitenkaan ole yksin nykyajan ilmiö, vaan dystopioita on hahmoteltu läpi historian. Erityisesti 1800-luvulta alkaen suurin harppauksin edennyt tiede, teollistuminen sekä nationalismin ja uusien yhteiskuntateorioiden kehittyminen herättivät kaikkialla länsimaissa pohtimaan, mihin kehitys pahimmillaan saattaisi johtaa.
Utopiat puolestaan ovat heijastuneet keskusteluun teknologiasta ja kaupunkisuunnittelusta sekä toimineet yhteiskuntafilosofiassa aikalaiskritiikin välineenä. Myös taiteessa toiveikkuus on haastanut dystopioiden synkkiä visioita ja tuottanut toiveikkaita visioita tulevasta.
Luennot ovat kaikille avoimia
Kaikille avoin Studia generalia -luentosarja tarkastelee utopioiden ja dystopioiden ilmenemismuotoja keskiajalta nykyhetkeen.
– Humanistinen näkökulma tarjoaa käsitteitä helpottamaan ymmärrystämme, kun elämme jatkuvan negatiivisen uutistulvan keskellä, sanoo yliopistonlehtori Saija Isomaa.
Utopioita ja dystopioita lähestytään kurssilla muun muassa ajatuskokeina, taiteen lajeina sekä poliittisen tai teoreettisen argumentoinnin välineenä.
Luennot käsittelevät kulttuuriperinnettä keskiajan hirviöistä 1900-luvun alun sosialistisiin utopioihin sekä Oswald Spenglerin ja George Orwellin ajatteluun. Osa luennoista kartoittaa dystopiakirjallisuuden sisältöjä ja trendejä seksuaalisuuden ja sukupuolen esityksistä negatiivisten tunteiden leimaamiin tunnekulttuureihin.
Kyseessä on kaikille avoin studia generalia. Tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kurssin kirjallisuustieteen tai historian kurssikoodeilla.
Luentosarjan ohjelma
6.9. Maria Laakso: Utopiat ja dystopiat nykykulttuurissa
13.9. Teppo Eskelinen: Utopiat yhteiskuntakritiikin ja aikalaisanalyysin välineinä
20.9. Lieven Ameel: Utopia lajina ja metodina
27.9. Sari Kivistö: George Orwellin yhteiskunta-ajattelu ja dystopiateokset
4.10. Marja Jalava: Oswald Spenglerin dystopinen ”kulttuurimorfologia”
11.10. Saija Isomaa: Tunteiden manipulointi ja negatiiviset ympäristötunteet dystopioissa
18.10. Opetukseton väliviikko, ei luentoa
25.10. Hanna Samola: Sukupuoli ja seksuaalisuus utopia- ja dystopiakirjallisuudessa
8.11. Miikka Tamminen: Keskiajan hirviöt ja pappi Johannes
15.11. Mikko Kemppainen: 1900-luvun alun sosialismiin ja työväenliikkeeseen kytkeytyvät utopiat
Utopiat ja dystopiat kirjallisuudessa, historiassa ja filosofiassa
