Työn laatu vaikuttaa mielenosoituksiin ja poliittiseen väkivaltaan osallistumiseen Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa
Työttömyyden oletetaan usein lisäävän todennäköisyyttä mielenosoituksiin sekä poliittiseen väkivaltaan, kuten mellakoihin, terrorismiin ja aseellisiin konflikteihin. Näyttö oletuksen tueksi on kuitenkin jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähäiseksi, eikä yhteyttä löytynyt myöskään tuoreessa tutkimuksessa, jossa vertailtiin työttömien ja työllisten nuorten osallistumista mielenosoituksiin ja poliittiseen väkivaltaan viidessä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maassa: Algeriassa, Egyptissä, Libanonissa, Marokossa ja Tunisiassa.
Työttömien ja työllisten välillä ei ollut eroa siinä, kuinka todennäköisesti he osallistuivat mielenosoituksiin tai poliittisiin väkivaltaisuuksiin.
Vähän viikkotunteja tekevät nuoret osallistuvat useammin kuin enemmän tunteja työskentelevät. Myös työhönsä tyytymättömät osallistuvat mielenosoituksiin ja poliittiseen väkivaltaan todennäköisemmin.
Erityisen aktiivisia osallistujia ovat he, joiden työtilanne on monitulkintainen. He ilmoittivat kyselyssä olevansa esimerkiksi sekä työttömiä tai opiskelijoita että käyvänsä töissä. Aineiston perusteella suuri osa näistä nuorista työskentelee pimeästi.
Köyhyyden vaikutus ei näytä tutkimuksen valossa suoraviivaiselta. Tulosten mukaan työntekijän tuloilla ei näytä olevan selkeää yhteyttä mielenosoituksiin ja väkivaltaisuuksiin osallistumiseen. Kun tarkastellaan kaikkia vastaajia ja perheen omistamia asioita, perheen parempi toimeentulotaso kuitenkin kasvattaa osallistumisen todennäköisyyttä. Puolestaan he, jotka tuntevat itsensä köyhiksi tai rikkaiksi, ovat osallistuneet useammin kuin itsensä keskituloisiksi tuntevat nuoret.
– Työmarkkinoilla näyttää siis olevan yhteys yhteiskunnalliseen vakauteen, mutta oleellista ei ole se, onko ihminen työllinen vai työtön. Samaan suuntaan ovat viitanneet joidenkin aiempien tutkimusten tulokset, toteaa tutkimuksen tehnyt rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRIn väitöskirjatutkija Kari Paasonen Tampereen yliopistosta.
Vain harva osallistuu väkivaltaan ja mielenosoituksiin
Paljon poliittisen väkivallan vähentämiseen tarkoitettua rahaa on suunnattu työpaikkojen luomiseen.
– Tulosten perusteella työpaikkojen luominen ei kuitenkaan ole avain yhteiskuntien rauhoittamiseksi. Enemmän huomiota pitäisi kiinnittää työn laatuun. Vaikka tilastollisesti nähdään tiettyjä eroja, on myös hyvä muistaa, että riippumatta ihmisen työtilanteesta vain harva osallistuu poliittiseen väkivaltaan tai mielenosoituksiinkaan, Paasonen jatkaa.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu vuosina 2015–2016 tehtyyn kyselyyn, johon on vastannut yhteensä 10 000 iältään 15–29-vuotiasta nuorta viidestä tutkimuksen kohdemaasta. Kyselyaineisto selvittää työllisyystilannetta erittäin tarkasti verrattuna muihin aiemmin käytettyihin aineistoihin. Tutkimusartikkelin julkaisi lokakuussa arvostettu kansainvälinen tiedelehti Journal of Peace Research.
Tutkimusartikkeli on osa Paasosen valmisteilla olevaa väitöskirjaa, joka tarkastelee monimenetelmäsisesti työttömyyden yhteyttä protestointiin sekä poliittiseen väkivaltaan Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Paasonen tekee väitöskirjaansa Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa TAPRIssa, jossa tutkitaan monipuolisesti rauhaan ja konflikteihin liittyviä teemoja.
Tutkimus:
Paasonen, K. (2024). It’s not just about jobs: The significance of employment quality for participation in political violence and protests in selected Arab Mediterranean countries. Journal of Peace Research, 0(0).
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Kari Paasonen
040 813 8603
kari.paasonen [at] tuni.fi (kari[dot]paasonen[at]tuni[dot]fi)
