Tiedote

Tutkijat löysivät proteiinin osan, joka ohjaa ihosairauden lääkkeen oikeaan kudokseen

tutkimus kaaviona
Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on kehitetty ihosairauksiin lääkeaine, jonka teho perustuu siihen, että lääkeaine hakeutuu verenkierron välityksellä aktiivisesti suoraan ihokudokseen. Tappavaa ihosairautta sairastavat koe-eläimet pysyivät lääkeaineen avulla hengissä pidempään kuin millään aikaisemmin testatulla lääkeaineella. Lääkeaineen kehittäminen oli mahdollista, koska tutkimusryhmä löysi ensimmäisenä maailmassa ”ihon postinumeron”, molekyylitason ”sormenjäljen”, jonka iho jättää kudoksissa oleviin verisuoniin.

- Lääkekehitysprojektimme tarkoituksena on kehittää kudosspesifisiä lääkehoitoja, jotka mahdollistaisivat systeemisesti annosteltujen hoitojen kohdentamisen yksinomaan ihoon. Näin lääkehoidon mahdolliset haittavaikutukset muissa kudoksissa jäisivät pois, kertoo tutkimusta johtanut professori Tero Järvinen Tampereen yliopistosta.

- Kehittämämme lääkeaine hakeutuu verenkierron välityksellä aktiivisesti sairaaseen kudokseen. Tämä on mahdollista, koska jokainen kudoksemme jättää kudoksissa oleviin verisuoniin oman molekyylitason ”sormenjälkensä”. Näin elimistössämme on eri kudosten välillä postinumerointia vastaava järjestelmä, joka mahdollistaa lääkeaineen lähettämisen oikeaan ”postinumeroon”, kohdekudokseen. Olemme nyt löytäneet ”ihon postinumeron” ensimmäisinä maailmassa, Järvinen kertoo.

Tutkimuksessa seulottiin proteiinin palasista eli peptideistä muodostunutta miljardin eri peptidin kirjastoa in vivo phage display -menetelmän avulla ja löydettiin lopulta peptidi, joka hakeutuu ihoon verenkierron välityksellä. Peptidi on nimetty tCRK-peptidiksi aminohappojärjestyksensä mukaan.

Tutkimuksen tuloksena kehitetyssä multifunktionaalisessa lääkemolekyylissä on kaksi toiminnallista yksikköä: terapeuttinen proteiini ja osoitelappuna nyt tunnistettu peptidi. Peptidin avulla ihoon hakeutuva multifunktionaalinen lääkeaine eli fuusioproteiini on huomattavasti biologisesti aktiivisempi kuin alkuperäinen lääkemolekyyli.

- Tätä rekombinantti fuusioproteiinia eläinkokeissa testattaessa osoitimme, että tappavaa ihosairautta, epidermolysis bullosaa, sairastavat koe-eläimet pysyivät hengissä pidempään kuin millään muulla testatulla lääkeaineella tähän mennessä.   

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa professori Tero Järvisen tutkimusryhmässä. Ryhmän pääyhteistyökumppanina on ollut New York Medical College, mutta mukana on ollut tutkijoita myös Helsingin ja Tarton yliopistoista.  

Kehitetyn lääkemolekyylin jatkotutkimuksia alkavat tehdä New York Medical Collegen ihotautilääkärit. Heidän on tarkoitus aloittaa lääkemolekyylin potilaskokeet epidermolysis bullosa -tautia sairastavilla potilailla.

- Uskomme, että teknologiallamme on myös muita käyttöindikaatioita muiden ihosairauksien hoidossa, ihohaavojen hoidossa ja plastiikkakirurgiassa, Järvinen toteaa.

Tutkimustulos julkaistiin kansainvälisessä Molecular Therapy -tiedelehdessä.

Toini Pemmari, Larisa Ivanova, Ulrike May, Prakash Lingasamy, Allan Tobi, Anja Pasternack, Stuart Prince, Olli Ritvos, Shreya Makkapati, Tambet Teesalu, Mitchell S. Cairo, Yanling Liao/Tero  A.H.Järvinen: Exposed CendR domain in homing peptide yields skin-targeted therapeutic in epidermolysis bullosa. 2020. Molecular Therapy.

https://doi.org/10.1016/j.ymthe.2020.05.017

Lisätietoja:
Professori Tero Järvinen, tero.jarvinen [at] tuni.fi
 
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 26.5.2020
 

Uusimmat uutiset kategoriassa Tiedote

Uusimmat uutiset