Terveyden ja sairauden rajalla tarvitaan tietoa
Yliopistonlehtori, dosentti Hanna Ojala ja väitöskirjatutkija Laura Lahti kuuluvat Tampereen yliopiston Monitieteisen psykososiaalisen syöpätutkimuksen tutkimusryhmään (MOPSY). Ojala ja Lahti selvittivät Mehiläinen Oy:n kanssa, millaista tukea PSA-arvon vuoksi seurannassa olevat miehet tarvitsevat.
– Havaitsimme, että tiedollinen tuki on puutteellista. Miehet kaipasivat luotettavaa tietoa PSA-arvon merkityksestä ja sen suhteesta eturauhassyöpään. He kokivat, että tietoa ei ole tarpeeksi saatavilla ja toivoivat saavansa sitä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisilta yksilölliset tarpeet huomioiden, toteaa tutkimusta johtanut Hanna Ojala Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
PSA (prostataspesifinen antigeeni) on prostata- eli eturauhassolujen tuottama valkuaisaine. Laboratoriotesteissä ylittyvät viitearvot eivät useimmiten tarkoita hoitoa tarvitsevaa eturauhassyöpää. (Duodecim Terveyskirjasto)
Aiemmissa MOPSYn tutkimuksissa on tarkasteltu eturauhassyöpädiagnoosin saaneita miehiä, jotka saivat hoitoa sairauteen. Tuoreimmassa tutkimuksessa mukana oli 55–66-vuotiaita miehiä, joilla ei ollut syöpädiagnoosia, mutta kohonneet PSA-arvot saattoivat herättää heillä pelon syövästä.
– Halusimme selvittää, millaista on elää terveyden ja sairauden rajapinnalla. Kohonnut PSA-arvo ei aina tarkoita syöpää, mutta sen koholla ollessa ihminen ei silti ole täysin terve. Saimme haastateltaviksi miehiä, jotka olivat kokeneet ahdistusta, pelkoa tai epämukavuutta mittauskierteessä.
Moni etsii itse tietoa ja törmää luotettavuuden ongelmaan
Tutkimuksen mukaan PSA-mittauksiin osallistuvilla miehillä on merkittävä tarve sosiaaliselle tuelle – eli tiedolliselle, emotionaaliselle ja välineelliselle tuelle.
– Tulostemme perusteella tiedollinen tuki on tärkein. Miehet kokivat, että he eivät saaneet tarpeeksi tietoa siitä, mitä PSA tarkoittaa. Kohonnut mittausarvo oli herättänyt heissä huolta ja ajatuksia syövästä. Tulisi lähteä siitä, että terveydenhuollossa keskustellaan, mitä PSA yksistään voi kertoa ja mitä se ei kerro, Ojala sanoo.
Jos terveydenhuollon ammattilainen ei selitä laboratoriotulosten merkitystä, moni on päätynyt itse hakemaan tietoa Kanta-palvelusta. Ojalan mukaan silloin jää yksin arvojen tulkinnan kanssa – tai yksin arvioimaan verkosta löytyvän tiedon luotettavuutta.
– Jotta miesten sosiaalisen tuen tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin, olisi tarpeen lisätä tietoisuutta ja tarjota erilaisia tietopaketteja sekä miehille itselleen että terveydenhuollon ammattilaisille PSA:sta ja eturauhassyövän aihepiiristä. Ikääntyvien miesten kohtaamiseen terveydenhuollossa tulisi myös kiinnittää paremmin huomiota, sanoo väitöskirjatutkija Laura Lahti.
Hoitoon pääsy ajoissa huolettaa mittauskierteessä
Tutkimukseen osallistuneet miehet kertoivat epäluottamuksesta terveydenhuoltoon pääsemistä kohtaan. Miehiä huoletti, tarvitaanko ja pääseekö korkeilla arvoilla ajoissa lisätutkimuksiin, jotta mahdollinen syöpä löydettäisiin ajoissa.
– Haastateltavien pelot liittyivät syöpään sairastumiseen sukurasituksen vuoksi. Vastauksissa tuli myös esiin huoli siitä, miten mahdollinen hoitopäätös tehdään ja mikä olisi paras hoitomuoto. Moni oli jo mittauskierteessä ajatellut sairastumiseen asti, Hanna Ojala kertoo.
– Parempi tiedollinen tuki voisikin vähentää välineellisen ja emotionaalisen tuen tarvetta, Ojala lisää.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena vuonna 2023. Tutkimuksesta tuotettiin tutkimusraportti Mehiläinen Oy:lle Business Finlandin tukemaan NorDCaP-projektiin, jonka tavoitteena on parantaa eturauhassyövän diagnostiikkaa ja hoitoa.
Hanke luotiin osana Tampere Health -terveystiedon kärkihanketta (Tampereen yliopisto, Pirha, Tampereen kaupunki), joka pyrkii kehittämään Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vaikuttavampia hoitoja Tampereen yliopiston ja Pirhan tutkimusyhteistyöllä.
Ikääntyminen tuo selviytymiskeinoja, mutta oireita ei kannata sivuuttaa
Laura Lahti tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa terveystieteiden yksikössä. Häntä kiinnostaa tutkimuksessaan ikääntymisen merkitykset eturauhassyövän yhteydessä.
Väitöstutkimuksen ensimmäisen osajulkaisun perusteella näyttää siltä, että ikä toimii merkittävänä resurssina, kun sopeudutaan eturauhassyöpään, siitä aiheutuviin oireisiin tai hoitojen sivuvaikutuksiin. Itse eturauhassyöpä ja sen hoitojen yleisimmät sivuvaikutukset kuten erektio-ongelmat ja virtsatieoireilu ajatellaan ikään liittyvinä ominaisuuksina tai ikääntymismuutoksina.
– On tietysti hyvä asia, että miehillä on kätevä sopeutumiskeino vaikeassa tilanteessa, mutta toisaalta ikään vetoaminen aiheuttaa myös sen, etteivät miehet hae apua oireisiinsa, vaikka oireet olisivat vaikeitakin ja elämänlaatua haittaavia.
– Eturauhassyöpään sairastutaan usein vanhemmalla iällä, mutta hoitojen sivuvaikutuksia pystytään kuitenkin tehokkaasti hoitamaan, eikä niitä kannata pitää ikääntymismuutoksina, Lahti korostaa.
Monitieteinen psykososiaalinen syöpätutkimus huomioi sairauden osana ihmisen arkielämää
Monitieteinen psykososiaalinen syöpätutkimus -ryhmä (MOPSY) Tampereen yliopistossa tutkii syöpään sairastumista psykososiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä.
Ryhmän tutkimus tarkastelee monitieteisesti ja -menetelmällisesti sitä, miten syöpään sairastuminen vaikuttaa ihmisten arkielämään ja elämänlaatuun. Tutkijoita kiinnostavat tavat, joilla ihminen pyrkii selviytymään hoidon sivuvaikutuksista ja sairaudesta toipumisen epävarmuuksien kanssa.
Erityisinä tutkimusaiheina ryhmässä on eturauhassyöpäpotilaiden hoidon jälkeinen koettu hyvinvointi sekä tavat, joilla terveydenhuollon ammattilaiset, järjestöt ja vapaaehtoiset tukihenkilöt pystyisivät vastaamaan syöpää sairastavien psykososiaalisiin tukitarpeisiin.
– Sairaus ei ole vain asiantila ihmisessä, vaan syöpä on osa ihmisen minuutta, elämää ja arkea. Se on totta kai lääke- ja hoitotieteellinen asia, mutta ihmisen näkökulmasta se kuuluu hänen arkeensa. Siksi hoidettaessa on huomioitava elämän kokonaisuus. Silloin tärkeitä ovat keskustelut, joissa esimerkiksi PSA-arvo käydään yhdessä läpi ja tarjotaan mahdollisuus puhua henkilökohtaisemmista ajatuksista, dosentti Hanna Ojala toteaa.
Tutkijaryhmä MOPSY alkoi muodostua vuonna 2011, kun Tampereen yliopiston kirurgian professori Teuvo Tammelan johdolla valmisteltiin rahoitushakemus eturauhassyövän hoitopäätöksiä koskevaan tutkimushankkeeseen.
Ryhmässä on mukana tutkijoita useilta tieteenaloilta: kansanterveystieteestä, lääketieteestä, sukupuolentutkimuksesta, sosiaalityöstä, terveyssosiologiasta, hoitotieteestä ja sosiaaligerontologiasta. Yhteys lääketieteen kautta terveydenhuoltoon madollistaa pääsyn haastattelemaan ihmisiä heidän arjessaan.
Monitieteinen psykososiaalinen syöpätutkimus (MOPSY)
Movember on kansainvälinen hyväntekeväisyyskampanja, johon osallistuvat miehet kasvattavat itselleen viikset marraskuun ajaksi. Kampanjan tarkoituksena on kerätä varoja ja lisätä tietoisuutta miesten terveysongelmista, kuten eturauhassyövästä.
Lisätietoja:
Hanna Ojala, Tampereen yliopisto, 040 190 1246, hanna.ojala [at] tuni.fi (hanna[dot]ojala[at]tuni[dot]fi)
Laura Lahti, Tampereen yliopisto, 050 531 3249, laura.e.lahti [at] tuni.fi (laura[dot]e[dot]lahti[at]tuni[dot]fi)
