Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä 880 000 euroa Tampereen yliopiston tutkijoiden innovaatioihin
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin yhdeksättä kertaa. Tulevaisuuden tekijät -ohjelma on suunnattu teknologia-alojen pitkäjänteisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tavoitteena on käynnistää kunnianhimoisia tutkimushankkeita, joissa yhdistyvät kansainvälisesti huipputason tiede ja uuteen kasvuun tähtäävät strategiset avaukset.
Tampereen yliopistosta vuoden 2024 Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen saivat elektroniikan professori Leena Ukkonen ja biolääketieteen yliopistonlehtori Jarkko Valjakka.
Uusi keino korjata kudosvaurioita
Leena Ukkosen johtamalle REGENESIS – Solujen ja itsekorjautuvan polymeerin integraatio regeneratiivisissa kudosteknologioissa -hankkeelle myönnettiin 635 000 euron rahoitus. Hankkeen kumppaneina ovat professori Susanna Miettinen Tampereen yliopistosta ja yliopistotutkija Jari Juuti Oulun yliopistosta.
Monialaisen hankkeen tuloksena syntyy uusi bioninen materiaaliteknologia, jossa yhdistetään ihmissoluja ja itsekorjautuvaa polymeerimateriaalia toiminnalliseksi ihmiskehon rakenteeksi. Teknologialla pystytään luomaan uudenlaisia varaosia ja korjaavia rakenteita ihmiskehoon.
Bionisten ihmisen varaosien tarve on globaalisti erittäin laaja, sillä ihmisten fyysinen toimintakyky varioituu muun muassa onnettomuuksien, sairauksien, luonnonkatastrofien, ikääntymisen ja elintapojen seurauksena. Tällä̈ hetkellä̈ ei ole olemassa regeneratiivista liikuntakykyä̈ palauttavaa teknologiaa, jossa korjaavat ja itsekorjautuvat rakenteet integroituvat solutasolla osaksi ihmiskehoa.
– Hankkeessa tutkittava itsekorjautuva polymeerimateriaali toimii kuin ihmiskehon kudokset: vaurioituessaan se korjaa rakenteensa ilman ulkoapäin tuotua energiaa tai ohjausta. Tutkimustyömme perustuu uudenlaisten itsekorjautuvien polymeerimateriaalien, soluteknologioiden ja langattomien biosensoriteknologioiden yhdistämiseen uudella ainutlaatuisella tavalla. Teknologiamme tulee mahdollistamaan todelliset ihmiskehon osaksi integroidut bioniset komponentit, Ukkonen sanoo.
Ukkosen ryhmä tutkii langattomien biosensoritoimintojen integraatiota itsekorjautuvaan materiaaliin ja professori Susanna Miettisen ryhmä solujen ja itsekorjautuvan materiaalin integraatiota. Oulun yliopisto vastaa itsekorjautuvan polymeerimateriaalin kehityksestä. Kolmivuotinen hanke alkaa 1.3.2025 ja päättyy 28.2.2028.
Kustannustehokkaampaa hiilensidontaa
Jarkko Valjakka sai 245 000 euron rahoituksen hankkeeseen, jossa tutkitaan hiilidioksidin sidontaan ja sen tuotteistamiseen suunniteltuja entsyymejä ja kehitetään tapaa sitoa tuotantolaitosten synnyttämää hiilidioksidia aiempaa kustannustehokkaammin. Tämä on mahdollista käyttämällä kahden aineen, hiilihappoanhydraasin ja formaattidehydrogenaasin, yhdistelmää, joka muuntaa hiilidioksidia suoraan teollisuuden raaka-aineiksi.
– Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Uskomme hankkeessa vahvasti, että entsymaattiset menetelmät saavat ympäristöteknologiassa lisää kaupallista huomiota, Valjakka sanoo.
Hankkeessa muodostetaan SpyTag–SpyCatcher-menetelmällä modulaarinen järjestelmä, jossa entsyymit kiinnitetään toisiinsa luontaisilla kovalenttisilla isopeptidisidoksilla. Hiilihappoanhydraasi- ja formaattidehydrogenaasientsyymien toisiinsa liittämisen tavoitteena on lisätä rakenteiden kestävyyttä ja entsyymien yhteistoimintaa.
– Hankkeessa tutkittavat entsyymit ovat tehokkaita luonnollisia katalyyttejä. Niiden käyttö hiilidioksidin talteenotossa ja muokkauksessa mahdollistaa jatkojalostuksen yhteistyössä teollisuuden kanssa, Valjakka kertoo.
Hanke liittyy Euroopan unionin Hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (CCUS) -projektiin, jossa tutkitaan näiden entsyymien pilottimittakaavan toimivuutta.
Lue tiedote säätiön verkkosivuilta
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.
