Tampereen yliopiston ainoa puvustomestari

Tiina Helin on työskennellyt yksin puvustamossa noin 20 vuotta. Nyt hänellä on ollut 10 kuukauden ajan työkaverina osa-aikaisesti työskentelevä Anni Romakkaniemi. Apukäsiä on hyödynnetty mm. pukuvaraston uudelleen järjestämiseen. 

– Kun koko ajan on kursseja ja teatterituotantoja, joissa tarvitaan vaatteita, niin suuremmalle pukuvaraston järjestämiselle ei tahdo löytyä aikaa, mutta nyt se on ollut mahdollista, Helin iloitsee.  

Teatteritaiteen tutkinto-ohjelman puvusto on niin sanottu keskisuuri puvusto. Se tarkoittaa, että sieltä löytyy kymmeniä tuhansia vaatekappaleita sekä useita laitteita, kuten otsonaattori. 

– Esimerkiksi todella hikiset vaatteet, jotka eivät siedä vesipesua, laitetaan sinne. Se tappaa bakteerit, kertoo Helin.  
 

Pukuvaraston käytettävyys ja kestävyys  

Pukuvaraston uudelleen järjestäminen on vaatinut pohtimista, sillä sellaisen systeemin luominen, mistä vaatteet löytyvät helposti, ei ole niin helppoa kuin luulisi. Helin ja Romakkaniemi ovat päätyneet jakamaan vaatteet kolmeen eri kokoluokkaan, sillä vaatteita etsitään näyttelijäopiskelijoiden mittojen perusteella. Käytännössä pukuvaraston järjestäminen on tarkoittanut tuhansien vaatekappaleiden mittaamista ja merkitsemistä. Nyt vaatteessa, henkarissa ja/tai hyllyn kyljessä olevasta värikoodista näkee nopealla silmäyksellä, kuuluuko vaate isompiin, pienempiin vai keskisuuriin kokoihin.  

Mittaaminen on ollut tarpeen siksikin, että vaatekappaleiden omat kokomerkinnät vaihtelevat valmistusmaan ja aikakauden mukaan. Esimerkiksi menneen ajan koko 40 ei välttämättä mahdu tämän päivän 40-koon käyttäjälle, vaan saattaa päätyä kategoriaan ”pienemmät”.  

Järjestystyön rinnalla kulkee kestävyyttä edistävä rikkinäisten vaatteiden korjausprojekti, missä ompelimoon viedään kaikki rikkinäiset vaatteet odottamaan korjausta, jota Helin ja Romakkaniemi tekevät. Järjestystyö on jo itsessäänkin kestävyyttä edistävää, sillä kun tarvittava löytyy helpommin, niin kauppaan ei mennä kiireessä ostamaan mitään sellaista, jota talosta jo löytyy.  
 

Sensitiivisyyskysymykset vaikuttavat 

Pukuvaraston järjestämisessä otetaan huomioon myös sensitiivisyyskysymykset. Aikaisemmin isoja kokoja sisältänyt korkokenkälaatikko oli nimikoitu tekstillä ”miesten korkokengät”. Sukupuolittavista termeistä on pyritty luopumaan, sillä yhtä hyvin suurempia kokoja voivat tarvita muutkin sukupuolet.  

– On tärkeää, että näyttelijäopiskelijat voivat tuntea olonsa hyväksi esitysvaatteiden sovittamistilanteissa, sanoo Helin.  

Nätyllä on pohdittu mm. Commedia dell’arten groteskeja hahmoja, joihin kuuluu esim. Pulcinella-hahmo, jolla on usein kyttyrä, kaljamaha ja hoikat jalat. Tänä päivänä on ymmärrettävästi herännyt kysymyksiä, että onko isolle mahalle tai jonkun kyttyrälle naureskelu sopivaa. Lisäksi pohdintaa on aiheuttanut kulttuurinen omiminen. Aiheet nousevat esiin pukusuunnittelussa.

– Tämä on ollut poikkeuksellinen vuosi Nätyllä, kun olen saanut tehdä järjestämisprojektia ja pohtia sensitiivisyyttä pukusuunnittelun näkökulmasta yhdessä toisen ihmisen kanssa. Luulin, että saisimme järjestämisprojektin Annin työskentelyjakson aikana valmiiksi, mutta työ osoittautuikin suuremmaksi, eikä sille ole aikaa kuin opetuksen tuen ohessa, mutta on kuitenkin ollut todella hienoa, kun Anni on työskennellyt kanssani, Helin sanoo.