Tampereen korkeakouluyhteisön hiilijalanjäljessä 2019-2021 näkyy korona ja kylmä talvi
Tampereen korkeakouluyhteisön tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030, ja hiilijalanjäljen laskenta osana kestävä kehityksen työtä tukee tähän tavoitteeseen pääsemistä. Korkeakouluyhteisön vastuullisuutta edistetään lisäksi YK:n agenda 2030 tuoman viitekehyksen mukaisesti.
Korkeakouluyhteisön suurimmat päästölähteet vuonna 2021 olivat kiinteistöt ja tutkimusinfrastruktuurit
Laskennassa olivat mukana sekä Tampereen yliopisto että Tampereen ammattikorkeakoulu. Laskenta on tehty samoilla määrittelyillä nyt kolmelta peräkkäiseltä vuodelta (2019-2021) ja se kattaa korkeakoulujen toiminnasta syntyvät merkittävimmät päästölähteet: kiinteistöt, tutkimusinfrastruktuurit, matkustamisen, IT-hankinnat, hankinnat ja tapahtumien järjestämisestä aiheutuvat päästöt.
Laskentamalli pohjautuu Turun yliopiston ja Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENEn ammattikorkeakouluja varten luomiin laskentamalleihin ja hiilipäästökertoimiin. Korkeakoulut tekevät aktiivista yhteistyötä hiilijalanjälkilaskennan kehittämiseksi, ja tulevien vuosien laskentamalli tarkentuu sitä mukaa, kun laskennassa tarvittavien datan ja tietojen saatavuus paranee sekä eri lähteiden päästöjen määrittelyt kehittyvät. Hiilijalanjälkilaskennasta vastasi monialainen työryhmä, johon osallistui sekä Tampereen yliopiston että Tampereen ammattikorkeakoulun edustajia.
Korkeakouluyhteisön kasvihuonekaasupäästöt eli kokonaishiilijalanjälki vuonna 2021 oli arviolta 19 000 tCO2ekv (hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Tästä Tampereen yliopiston osuus oli noin 87 prosenttia. Vuonna 2021 suurimmat hiilidioksidipäästöjen lähteet olivat kiinteistöt (45 prosenttia) ja tutkimusinfrastruktuurit (39 prosenttia). Kiinteistöjen osalta lämmitys on merkittävin päästöjen aiheuttaja (kyseisistä päästöistä 87 prosenttia). Sähkön osalta Tampereen korkeakouluyhteisö käyttää kokonaisuudessaan hiilineutraalia vihreää sähköä, joka perustuu uusiutuvien energialähteiden käyttöön fossiilisten polttoaineiden ja uusiutumattomien energianlähteiden sijaan. Tutkimusinfrastruktuurien päästöt jakautuvat pitkälle ajalle sillä päästöihin vaikuttaan infrastruktuurien suuruuden lisäksi myös niiden elinkaaren pituus.
”Hiilijalanjäljen laskenta on keskeisessä roolissa tuottamassa tarvittavaa tietoa rakennettaessa tiekarttaa eri päästövähennyskeinoista kohti kestävämpää ja hiilineutraalimpaa Tampereen korkeakouluyhteisöä", kertovat kestävän kehityksen koordinaattori Tampereen yliopiston kehittämispäällikkö Paula Järvenpää ja TAMKin erityisasiantuntija Eeva-Liisa Viskari.
Vertailun vuoksi koko korkeakouluyhteisön vuoden 2021 päästöt vastasivat esim. noin 50 000 lentoa Helsingistä Kiovaan (noin 385 kg CO2ekv per 1170 km:n lento).
Tampereen yliopiston ja TAMKin päästölähteiden jakaumissa eroja
Tampereen yliopiston suurimmat päästölähteet olivat tutkimusinfrastruktuurit (44 prosenttia) ja kiinteistöt (43 prosenttia) sekä IT-laitehankinnat (6 prosenttia). Tampereen ammattikorkeakoulun suurimmat päästöt tulivat puoleistaan kiinteistöistä (63 prosenttia), palveluista ja hankinnoista (12 prosenttia), tutkimusinfrastruktuureista (11 prosenttia) ja IT-laitehankinnoista (10 prosenttia). Keskeinen tekijä yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun eri päästökategorioiden osuuksien suuressa erossa johtuu erityisesti yliopiston suurista tutkimusinfrastruktuureista.
Korona-ajan rajoitukset ja etätyö näkyvät matkustamisen ja IT-hankintojen päästöissä
Matkustaminen oli korkeakouluyhteisön suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja vielä vuonna 2019 41 prosentin osuudella ja 12 000 tCO2ekv päästöillä. Vuonna 2020 alkaneen koronan aiheuttamat rajoitukset romahduttivat korkeakouluyhteisön työmatkojen määrät, ja tämä näkyi luonnollisesti myös matkustamisen aiheuttamissa päästöissä. Vuonna 2020 matkustamisen päästöt olivat enää 10 prosenttia ja vuonna 2021 enää kahdeksan prosenttia vuoden 2020 päästöistä. Matkustamisen päästöjen odotetaan tosin kasvavan merkittävästi vuonna 2022.
IT-laitehankintojen päästöt kasvoivat 18 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 muun muassa etätyöhön liittyvien laitteiden (tietokoneet, näytöt, tabletit) hankintojen kasvun johdosta. Kasvu kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2021 ja kyseisten hankintojen päästöjen määrä oli 12 prosenttia alle vuoden 2019 tason.
Korkeakouluyhteisön sähkö on hiilineutraalia mutta kiinteistöjen ylläpidon ja työsuojelun säännösten noudattamisen tarvitsema peruslämpö riippuu paljon talven kylmyydestä. Kiinteistöihin liittyvät päästöt vuonna 2021 kasvoivat edellisistä nimenomaan lämmityksen suuremmasta tarpeesta.
Etenemisaskeleet kohti hiilineutraaliutta
Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtyjen korkeakoulukohtaisten sopimusten mukaisesti Tampereen korkeakouluyhteisö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamista ohjaa korkeakouluyhteisön kestävän kehityksen tiekartta, joka kuvaa keskeiset aikataulutetut toimenpidekokonaisuudet, joilla tavoitteeseen pyritään. Tiekartta tullaan julkaisemaan intrassa, kun molemmat korkeakoulut ovat sen hyväksyneet. Seuraavaksi ryhdytään valmistelemaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka johtavat tarpeettomien ja vältettävissä olevien päästöjen mahdollisimman suureen vähentämiseen. Kun kaikki mahdolliset vähennykset on tehty, täytyy jäljelle jäävä hiilijalanjälki kompensoida hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Päästöjen kriittinen tarkastelu jatkuu myös tämän jälkeen, koska hiilineutraalius ei ole koskaan valmis.
”Kestävän kehityksen edistäminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen on koko korkeakouluyhteisön yhteinen asia ja mahdollisuus. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen osallistumista ja osaamisen hyödyntämistä. Erityisesti yhteisön ideoita ja asiantuntijuutta tarvitaan pohdittaessa mahdollisia konkreettisia päästövähennystapoja, joilla voidaan vähentää päästöjä pysyvästi samalla kuitenkin varmistaen ydintehtävien laadukkaan toteuttamisen", toteavat Paula Järvenpää ja Eeva-Liisa Viskari.
Korkeakouluyhteisön eri yksiköissä on jo ollut aktiivista keskustelua ja tehty suunnitelmia kestävän kehityksen edistämiseksi niin koulutuksen, tutkimuksen kuin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmista. Myös käytännön toimia asian edistämiseksi on jo eri yksiköissä tehty.
Lisätietoja korkeakouluyhteisön kestävän kehityksen työstä:
Tampereen yliopiston kehittämispäällikkö Paula Järvenpää, 040 190 1390, paula.jarvenpaa [at] tuni.fi
TAMKin erityisasiantuntija Eeva-Liisa Viskari, 040 846 9452, eeva-liisa.viskari [at] tuni.fi
Kestävän kehityksen ja innovaatiokulttuurin erityisasiantuntija Matias Nurminen, 050 318 2397, matias.nurminen [at] tuni.fi
Lisätietoja hiilijalanjäljen laskennasta:
Tampereen yliopiston tiedolla johtamisen erityisasiantuntija Teemu Toivonen, 040 849 0940, teemu.toivonen [at] tuni.fi
Lue lisää Tampereen korkeakouluyhteisöön liittyvästä:
kestävästä kehityksestä
ekologisesta vastuusta ja hiilineutraaliudesta
Tutustu:
