Syöpätutkija saa tutkijakollegiumissa keskittyä selvittämään kasvainten pahanlaatuisuuden syitä
Granberg tutkii syövän immunologiaa, soluvapaata DNA:ta, epigenetiikkaa ja geenisäätelyverkostoja, jotta aivokasvain- ja eturauhassyöpäpotilaille voitaisiin kehittää uusia hoitokeinoja.
— Pyrimme ymmärtämään, kuinka muuttunut epigenetiikka ja geenien säätely ohjaa kasvainten syntymistä ja immuunijärjestelmän tukahtumista kasvainten syntyessä, Granberg kertoo.
Kokeellista ja laskennallista tutkimustyötä
Genetiikka keskittyy eroihin ja muutoksiin solujen perintöaineksen eli DNA:n emäsjärjestyksessä, joita tyypillisesti todetaan syövässä. Epigenetiikka taas pyrkii selvittämään, minkälaiseksi kromatiinirakenteeksi DNA on järjestäytynyt, miten sitä käytetään ja miten sen käyttöä säädellään. Yksi epigeneettinen tekijä on DNA-metylaatio, joka liittyy suljettuun kromatiiniin ja geenien vähäiseen ilmenemiseen.
— DNA-metylaatio eli metyyliryhmän kiinnittyminen DNA-emäksiin on normaalia, mutta syövässä se kohdistuu osin epänormaalisti, mikä edesauttaa solujen pahanlaatuistumista, Granberg toteaa.
Tutkimustyössä yhdistetään vaativa kokeellinen ja laskennallinen tutkimus potilasnäytteiden analysointiin ja yhteistyöhön sairaalaympäristössä toimivien kliinisten asiantuntijoiden kanssa.
Tutkimuksia eri vaiheissa
Granbergin tutkimusryhmässä on meneillään useita tutkimuksia. Uusimpia aloitettuja ovat Suomen Akatemian ja Emil Aaltosen säätiön rahoittama tutkimus immuunivasteen heikentymisestä aivokasvaimissa, Sigrid Juséliuksen säätiön rahoitus kasvainten epigenetiikkatutkimusta varten ja Syöpäsäätiön rahoittama tutkimus DNA-metylaatiosekvensoinnin hyödyntämisestä aivokasvainpotilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon. Tekeillä on myös useita tutkimusjulkaisuja.
Granberg on tutkinut aivokasvaimia vuodesta 2011 lähtien. Eturauhassyövän tutkimuskeskukseen Granberg liittyi maaliskuussa 2020 ja perusti samalla oman Cancer regulation and immunology (CRI, Syövän säätely ja immunologia) -tutkimusryhmänsä. Ryhmään kuuluu kymmenkunta tutkijaa, joilla on muun muassa kokeellista ja laskennallista osaamista.
Aivokasvaintutkijoiden yhteistyön kehittäjä
Granberg on monella tapaa pyrkinyt lisäämään tutkijoiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Hän on vuonna 2015 perustetun Suomen Aivokasvaintutkimuksen yhdistyksen (Finnish Brain Tumor Research Association, FiBTRA) perustajajäsen ja puheenjohtaja sekä Scandinavian Society of Neuro-Oncologyn (SNOG) presidentti.
FiBTRA on järjestänyt muun muassa vuotuisia symposiumeja, joissa aivokasvaimia eri näkökulmista tutkivat ja hoitavat asiantuntijat voivat tavata. Ensi vuonna SNOG ja FiBTRA järjestävät yhdessä Multidisciplinary Neuro-Oncology -symposiumin, joka pidetään Tampereella toukokuussa.
Sisä-Suomen syöpäkeskuksen tieteellisen työryhmän puheenjohtajana Granberg on toiminut syksystä 2019 lähtien ja on osallistunut aktiivisesti syöpäkeskuksen toiminnan ja strategian kehittämiseen.
Tarkkaa ajankäyttöä
Viime vuodet Granberg on ollut filosofian tohtori, syöpägenetiikan dosentti, yliopistonlehtori ja tutkija, jolla on oma tutkimusryhmä. Viime vuonna hän sai myös yhden kolmesta Tampereen ylioppilaskunnan Hyvä opettaja -palkinnosta.
— Siitä on etua, että opettaa ja tutkii. Opetus laajentaa omaa osaamista ja tutkimuksen ansiosta pystyy myös opettamaan asiantuntijana.
Granberg huomauttaa, että vaikka työajasta puolet on opetusta ja puolet tutkimusta, molempia helposti arvioidaan kuin ne olisivat kokopäivätyötä.
— Ajankäytöllisesti pitää olla tosi tarkkana, piilotyötä on sekä ryhmänjohtajalla että lehtorilla: ohjaaminen, opetuksen kehittäminen, resurssit, talous, opetusjärjestelyt, Granberg luettelee ja toteaa, että on osattava organisoida ajankäyttö ja delegoida.
— Vaikka kuinka haluaisi, kaikkea ei pysty aina tekemään perfektionistisen täydellisesti. On myös tärkeää, että aikaa jää aikaa perheelle ja omaan yksityiselämään.
Tutkimusryhmä keskittyy nyt säätelyverkostoihin
Nyt alkavalla tutkijakollegiumkaudella Granberg voi keskittyä tutkimukseen, koska opetusmäärä vähenee merkittävästi.
— Ryhmäni tutkii kaudella erityisesti säätelyverkostoja, jotka saavat aikaan kasvainsoluja pahanlaatuistavien ja immuunisoluja heikentävien geenien ilmenemisen kasvainkudoksessa, Granberg kertoo.
— Solujen välinen vuorovaikutus on tärkeää myös näiden säätelyverkostojen kannalta, minkä vuoksi säätelyverkostoja tutkitaan myös niin, että niiden ja solujen sijoittuminen kasvainkudoksessa otetaan huomioon.
Tampereen yliopistolle vastikään ensimmäisenä Suomessa hankittu NanoString GeoMX -laitteisto luo uusia mahdollisuuksia tämän tutkimukseen.
— Olen erittäin kiitollinen tästä Tampere IAS-position tarjoamasta mahdollisuudesta ja uskon, että se luo mahdollisuuksia tieteellisiin harppauksiin koko tutkimusryhmäni osalta. Arvostan suuresti sitä, että yliopisto on valmis panostamaan tällaiseen työyhteisöä kehittävään toimintaan ja tutkijaurien kehittämiseen, Granberg toteaa.
Tampere Institute for Advanced Study, Tampereen yliopiston tutkijakollegium
Kuva: Jukka Lehtiniemi
