Sydänkirurgia ei lisää potilaan syöpäriskiä
Vaikean sydäntaudin hoitaminen vaatii usein leikkauspäätöksen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen tukena voidaan käyttää sydänkeuhkokonetta turvaamaan potilaan verenkierto leikkauksen aikana, mutta sen pitkän aikavälin vaikutuksia terveyteen on pohdittu. Tamperelaiset tutkijat tekivät yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa tutkimuksen, joka kattoi yli 127 000 sydänleikattua potilasta.
– Vaikka sydänkeuhkokoneen käyttö on yleistä, kliinikoille on tärkeää tietää, että leikkausmenetelmä on tutkitusti turvallinen myös pitkällä aikavälillä. Tulokset antavat leikkaustiimeille varmuutta tehdä potilaan tilanteeseen parhaiten sopivia päätöksiä, kertoo vastaava tutkija, sydän- ja rintaelinkirurgi Ari Mennander Tays Sydänsairaalasta ja Tampereen yliopistosta.
Potilasohjauksella ja kokonaishoidolla iso merkitys
Tutkittujen sydänleikattujen potilaiden syöpään sairastavuus oli vähäisempi ja heillä oli vähemmän syöpäkuolemia kuin muilla vastaavan ikäluokan ihmisillä. Sydänleikattujen potilaiden seuranta-aika oli keskimäärin yli yhdeksän vuotta, pisimmillään jopa 24 vuotta. Käytännössä syövän ilmaantuvuus oli sama riippumatta siitä, leikattiinko potilas sydänkeuhkokoneen avulla vai ilman.
– Sydänpotilas saa sairauteensa liittyvää elämäntapaohjausta, tietoa terveydentilastaan ja potilaskohtaisen lääkehoito- ja seurantasuunnitelman. Sairaalassa annettavan potilasohjauksen ja kokonaishoidon merkitys painottui tutkimustuloksissa, Mennander toteaa.
Sydän- ja verisuonitaudeilla sekä syöpäsairauksilla on usein samanlainen tausta ja tautihistoria, mikä liittyy länsimaisiin elämäntapoihin.
Ruotsalainen tutkimusaineisto auttaa suomalaisia
Suomalaissairaaloista on saatavissa vain pieni väestöpohjainen tutkimusmateriaali, joten tutkimuksessa käytettiin kaikki ruotsalaiset sydänkirurgiset yksiköt kattavaa Swedeheart-tutkimusmateriaalia 23 vuoden ajalta.
– Ruotsissa ja Suomessa on yhteneväinen sydänkirurgian hoitolinja. Tutkimuksissa olivat mukana kaikki ruotsalaiset sydänpotilaat, joille on tehty sydänleikkaus vuosina 1997–2020. Tutkimuksessa verrattiin sydänleikattuja potilaita ei-leikattuihin ruotsalaisiin ja sydänkeuhkokoneen käyttöä sepelvaltimotaudin hoidon osalta.
Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery- ja European Journal of Cardio-Thoracic Surgery -lehdissä vuonna 2025.
Lisätiedot
Ari Mennander
Professori, Tampereen yliopisto
Sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkäri, Tays Sydänsairaala
03 311 716 (vaihde)
ari.mennander [at] sydansairaala.fi (ari[dot]mennander[at]sydansairaala[dot]fi)
