Sosiaalipedagogiikan päivillä perehdyttiin kehoon ja kehollisuuteen

Tapahtumassa tarkasteltiin ihmistä kehollisena olentona, joka on kehonsa kautta yhteydessä ympäröivään maailmaan, sekä tutkittiin mahdollisuuksia vahvistaa tätä yhteyttä aistien, kosketuksen, luovuuden ja kokemuksellisuuden keinoin. Suomessa on tasokasta kehon ja kehollisuuden sosiaalipedagogista asiantuntemusta, jolle tapahtuma tarjosi moninaisia mahdollisuuksia tulla esiin.  

Kriisiytyvässä maailmassa keho ja kehollisuus ovat yhä ajankohtaisempia asioita. Suomen sosiaalipedagogisen seuran puheenjohtajan Elina Nivalan mukaan sosiaalipedagogiikassa on vahvistunut ekososiaalinen suuntaus, jossa kehollisuus on yksi keskeinen näkökulma ihmisen kasvuun ja hyvinvointiin. Ekososiaalisessa ajattelussa ja toiminnassa korostetaan kehon merkitystä tiedon lähteenä sekä maailmaan asettumisen ja yhteyksien rakentamisen välikappaleena.  

– Kasvaakseen tasapainoisempaan suhteeseen kaiken ympäristönsä kanssa ihmisen on tultava tietoiseksi kehostaan, kehollisista kokemuksistaan, aistimuksistaan ja yhteyksistään kokonaisvaltaisesti. On opittava olemaan läsnä kehossa, kuuntelemaan sitä ja avautumaan sen kautta ympäristölle, Nivala kertoo. 

Aistivoimainen tieto eriarvoisuuden murtajana 

Suomalais-nigerialainen feministikirjailija ja yhteiskuntakriitikko Minna Salami esitti tapahtuman pääpuheenvuoron. Salami tunnetaan etenkin feminismiä ja afrikkalaista nykykulttuuria yhdistelevän Ms Afropolitan -sivuston perustajana, ja hän on toiminut puhujana huomattavilla areenoilla, kuten Euroopan parlamentissa ja YK:n järjestöissä. Elle-lehti on valinnut hänet maailman 12 merkittävimmän mielipidevaikuttajanaisen joukkoon.  

Salamin puheenvuoro kantoi nimeä The Language of the Feminist Body. Puheessaan Salami tarkasteli kehoa viisauden ja vastarinnan paikkana feministisen filosofian, afrikkalaisten todellisuuskäsitysten sekä antidualistisen ajattelun pohjalta. Salami kertoi, kuinka patriarkaalinen järjestelmä pyrkii hallitsemaan kehoja ja maata, on katkaissut niiden yhteyden luontoon ja tukahduttanut toisenlaiset tietämisen tavat. 

Salami kritisoi vallitsevaa europatriarkaalista tietojärjestelmää, jolle ominaista on hierarkisuus, vastakkainasettelu, mittaaminen ja luokittelu. Se ikään kuin katsoo kohteensa yli ja pyrkii säilyttämään vallan valkoisen miehen käsissä silloinkin, kun sillä väitetään ratkaistavan ongelmia. Europatriarkaalinen kahtiajako erottaa mielen kehosta ja ihmiskunnan luonnosta.   

– Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta puhutaan meistä ihmisistä erillisenä ongelmana, vaikka me ihmiset olemme osa ympäristöä ja luontoa. Ajattelemme maailmaa varastona, josta voimme aina vain ammentaa sen sijaan, että osoittaisimme kunnioitusta maailman haavoittuvuutta kohtaan, Salami kertoi. 

Salami itse puhuu uudenlaisen ajattelutavan, aistivoimaisen tiedon, puolesta, jolla yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita voidaan purkaa. Aistivoimainen tieto antaa tilaa tunteille, aisteille ja luovuudelle. Tieteen lisäksi se ottaa oppia taiteesta ja tarinoista. Sille keho ja maa eivät ole riiston kohteita vaan itseyden, ilmaisun ja muutoksen mahdollistajia, jotka ovat avain vapaaseen ja kestävään tulevaisuuteen. 

– Aistivoimainen tieto ei aseta tietoja paremmuusjärjestykseen vaan sallii virtaamisen ja verkostot niiden välillä. Ulkokohtaisen mittaamisen sijaan se pureutuu syvemmälle tiedon kulttuuriseen, emotionaaliseen, henkiseen ja fyysiseen ulottuvuuteen.