Sanasato-kustantamo siirtyi tutkijoiden osuuskunnalle
– Ei se mikään bisnes ole. Erkki [Kiviniemi] myi meille tuon nimen eurolla. Meidän yhteisenä tavoitteenamme on tuplata tämän arvo sadalla prosentilla lähivuosina, sanoo kirjallisuudentutkija ja runoilija Toni Lahtinen, joka toimii osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana.
Lahtisen lisäksi hallitukseen kuuluvat käännöstieteilijä ja kääntäjä Anne Ketola sekä kirjallisuudentutkija ja kustannustoimittaja Teemu Ikonen. Lahtinen ja Ketola työskentelevät Tampereen yliopistossa, Ikonen Helsingin yliopistossa.
Osuuskuntaa edeltäneen osakeyhtiö Sanasato Kustannuksen perusti kirjailija ja kriitikko Erkki Kiviniemi vuonna 1996. Suomen Kirjailijaliitto palkitsi Kiviniemen Vuonna 2019 Kirjailija kiittää -palkinnolla. Sanasato on julkaissut 20 vuoden kuluessa yli sata runokirjaa ja nelisenkymmentä proosateosta.
Erkki Kiviniemen eläköitymisen seurauksena loppui myös Tampereen Hämeenpuistosta Tulenkantajien kirjakauppa, joka tunnettiin suosituista kirjallisuus-illoistaan.
– Kiviniemen lähtö jätti aukon. Nyt mietitään, miten sitä paikattaisiin ja mistä löytyisi uusi kohtaamispaikka kirjallisuuden ystäville ja harrastajille, Toni Lahtinen kertoo.
Sanasato-osuuskunta ei aio yksinään uutta paikkaa hankkia, mutta se on mukana Tarinatalo-hankkeessa, jossa Tampereen seudun kulttuuritoimijoille etsitään yhteistä tilaa.
Motivaatio muualta kuin kukkarosta
Toni Lahtinen arvostelee käynnissä olevaa Tampereen kulttuuripääkaupunkihakua liiallisesta keskittymisestä ylätason toimintaan ikään kuin kulttuuri olisi pelkkää kansainvälistä kauppatavaraa. Julkista rahaa käytetään lentelyyn ympäri maailmaa, vaikka kulttuurin ydin löytyy Lahtisen mielestä ruohonjuuritasolta.
– Motivaation on tultava jostakin muualta kuin kukkarosta, Lahtinen sanoo ja viittaa nyt käynnistyneeseen osuuskuntamuotoiseen kustannustoimintaan.
Sanasato ei ole rahasampo, mutta ilman rahaa sekään ei toimi. Se pyrkii jatkossa toteuttamaan myös sellaisia hankkeita, joihin voi saada ulkopuolista rahoitusta.
Kustantamo keskittyy painetun kirjallisuuden lisäksi sana-, ääni- ja kuvataidetta yhdistäviin julkaisuihin.
– Painettu kirja on tervetullut, mutta niin ovat kaikki muutkin formaatit. Runous on tietenkin tervetullutta mutta ei sen aina runoutta tarvitse olla. Sanasato on aiemminkin julkaissut laajasti runoutta, proosaa, esseitä ja aforismeja. Meille käy kaikki. Voit kirjoittaa kirjasi vaikka seinään, Lahtinen lupaa.
Vaikka raha ei ole kustantamisen pääasia, niin kannattavuutta tavoitellaan.
– Pyrimme siihen, että oltaisiin jossakin vaiheessa omavaraisia. Se on selvää, että kustannusalalla eivät isot rahat pyöri. Ei se kustantaminen mitään juhlaa ole.
Kustannusmaailma on kovassa muutoksessa. Yrityskauppojen ja keskittymisen ohessa on syntynyt runsaasti uusia pienkustantamoja.
– Isot kustantamot ovat kadonneet omiin sfääreihinsä. Kirjojen painattaminen on nykyisin sangen halpaa. Kyllähän kirjoja ilmestyy paljon, Lahtinen myöntää.
Uuden osuuskunnan aikomuksena on julkaista vähän vähemmän kuin edeltävä Sanasato teki.
– Ongelma on siinä, erottuvatko ja nousevatko sieltä joukosta ne julkaisut, jotka sen ansaitsevat.
Ihmisille joita kirjallisuus kiinnostaa
Sanasato-kustantamo tavoittelee Toni Lahtisen mukaan ihmisiä, joita kirjallisuus kiinnostaa.
Eikö kaikilla kustantamoilla ole se sama tavoite?
– Ero on siinä, että me emme tarjoa niin helppoa kirjallisuutta. Tavoitteena on julkaista myös kokeellista kirjallisuutta. Jos ajattelee kiinnostuskysymystä, niin ehkä olisi myös mukava tehdä julkaisuja ja toteuttaa teoksia, jotka ovat vähän vaikeammin saatavissa kuin jonkun klikkauksen tai digitaalisen tiedoston päässä.
Lahtinen sanoo, että julkaisumuoto on aina teoskohtaista.
– Taivas on rajana, mutta voihan olla, että se on liian epämääräinen kehys liiketoiminnalle. Mutta se lähtee siitä, että pohjalla on halu tehdä jotakin omaehtoisesti, oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Fokus ei ole siinä, paljonko me saadaan siitä rahaa vaan pystytäänkö me toteuttamaan sellaisia ideoita, joita me pidämme hyvinä.
Mikä on hyvä idea?
– Jos tietäisin kaikki hyvät ideat, niin olisin jo Time-lehden haastattelussa, Toni Lahtinen vastaa.
Neljän julkaisun vuosiohjelma
Sanasato on Toni Lahtisen mukaan avoin erilaisille ehdotuksille ja julkaisuille, jotka koettelevat sitä rajaa, mikä on kirjallisuutta.
– Kirjallisuuden muodot muuttuvat koko ajan. Me haluamme kokeilla ja tutkia, mitä kaikkea se voi olla. Voimmehan me epäonnistuakin ja toteuttaa tyhmiä ideoita, jos me ei tajuta sitä ajoissa.
Lahtinen sanoo, että nyt käynnistynyt kustannustoiminta on samalla jonkinlainen tutkimusmatka.
– Meillä ei ole mitään paineita siitä, meneekö tämä hyvin vai huonosti. Ainakin tähän mennessä on ollut hyvin mukavaa.
Osuuskunnan ensimmäisen vuoden julkaisuohjelmaan kuuluu kaikkiaan neljä julkaisua. Se kuulostaa kovin pieneltä määrältä?
– Paljonko niitä pitäisi olla? Lahtinen hämmästelee kysymystä.
Suuret kustantamot painattavat vuosittain paksuja mainoskatalogeja, joissa julkaisumäärät yltävät reilusti yli neljän, usein jopa satoihin nimikkeisiin.
– Niinhän se monilla on, mutta meillä ei ole mitään, mikä pakottaisi julkaisemaan paljon. Mieluummin keskitytään siihen, mitä tehdään. Me saimme vasta äsken tämä homman käyntiin, ja vasta tulevaisuus näyttää, millaisia ideoita meille tarjotaan. Katsotaan, löytävätkö tekijät meitä ja me niitä tulevaisuudessa.
Bisnesidea herätti hölmistystä
Osuuskunnan perustaminen vaati kolmelta vapaaehtoiselta perehtymistä juridiikan ja liiketalouden perusteisiin. Tampereen kaupunkiseudun yrityspalvelut Oy Ensimetri antoi ensiapua.
– Jos joku asia täällä Tampereella toimii, niin yrittäjyyteen saa neuvontaa. Suosittelen kaikkia Ensimetrin asiakkaiksi. Saimme ihan hyvää palvelua niin, että humanistitkin osasivat täyttä lippusia ja lappusia oikein, Toni Lahtinen kertoo.
Pitikö olla liikeidea, joka tähtää jatkuvaan taloudelliseen kasvuun?
– Täytyy myöntää, että virkailija oli hölmistyneen näköinen, kun tämän bisnesidean esitimme.
Virkailija ei Lahtisen arvion mukaan pitänyt tätä hanketta hyvänä bisneksenä. Eiväthän edes osuuskunnan käynnistäjät odota taloudellista menestystä.
– Virkailija hoiti hommansa ja teki sen, mitä pyydettiin, Lahtinen kiittelee.
Lahtinen myöntää, että he olivat poikkeuksellisia asiakkaita, koska eivät ensisijaisesti ajatelleet suuria tuottoja. Leivän ansaitseminen kustannusalalla tarkoittaisi sitä, että työhön pitäisi sitoutua kokopäiväisesti ja juosta ahkerasti kirjallisuustapahtumasta toiseen.
– Meillä on se ajatus, että saisimme ulos sellaisia julkaisuja, joita me koemme julkaisemisen arvoisiksi tai jollakin tavalla mielenkiintoisiksi taiteellisilta ansioiltaan ja lähestymistavaltaan.
Sanasato-kustantamo on avoin ehdotuksille ja julkaisuille, jotka koettelevat kirjallisuuden rajoja. Toni Lahtisen kasvot heijastuvat runoyhtye Pelle & Romantiksin uudelta vinyylilevyltä, joka pyrkii kehittämään runolevyä omana taidemuotonaan.
Levynteko on luovaa ja vapaata tilaa
Osuuskuntamuotoisen Sanasato-kustantamon ensimmäinen julkaisu on Pelle & Romantiks -yhtyeen vinyylilevy Äiti, kuva alkaa juosta. Lastenrunoja. Teos perustuu Toni Lahtisen Pelle Romantika -taiteilijanimellä kirjoittamiin runoihin.
Teos on kirjallinen äänilevy, jolla lapsuus ja aikuisuus sekoittuvat outoihin suhteisiin. Runoissa pakenevat lapset, koirat ja taidevarkaat, muistot ja haavelmat.
Eri taiteilijoista ja muusikoista koostuva yhtye Pelle & Romantiks esiintyy runolavoilla ja pyrkii kehittämään runolevyä omana taidemuotonaan.
Levynteossa Lahtinen tavoittelee samaa kuin osuuskunnassakin siten, että työtä tehdään ilosta ja yhteisestä tavoitteesta. Ympäröivät puitteet ovat molemmissa mahdollisimman pienet.
– Se on päinvastoin kuin työelämässä. Se on luova ja vapaa tila, jossa tavoite on yhteinen. Se on riemua, jonka haluan viedä kustantamoon niin, että tehdään eikä kysytä ensimmäisenä, paljonko se maksaa tai mitä me saadaan tästä.
Uudella levyllä tavoitellaan 1980-luvun tunnelmaa paitsi levyn kansissa myös äänissä, teksteissä ja sisällössä.
Mukana on joukko pirkanmaalaisia muusikoita: Risto Ylihärsilä, Kielo Kärkkäinen, Sami Sippola, Ville Rauhala, Matti Salo ja Sebastian Krühn. Kansitaiteen on toteuttanut valokuvataiteilija Terhi Asumaniemi.
Levy on julkaistu yhteistyönä Tampereen Levyt ry:n kanssa.
Toni Lahtinen on tehnyt Pelle Romantikan nimellä aiemmin kaksi runolevyä, joista monimediateos Luontorunoja palkittiin vuoden 2019 Nihil Interit ry:n myöntämällä Vuoden runousteko -palkinnolla.
Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall
