Professori Klaus Ranta: psykoterapian on vastattava ihmisten tarpeisiin

"Tunnistin kertojan pohtivan elämäänsä ja ajatuksiaan, puhuvan samoista asioista, joita itsekin olin pohtinut. Mikä on totta, entä mikä on tulkintaa? Ajatuskulkuja saattoi seurata, vaikka teos oli kirjoitettu sata vuotta ennen syntymääni. Ihmettelin, miten kukaan on voinut kirjoittaa sellaista, minkä nykyihminenkin tunnistaa. Ongelmat, tunteet ja ajatukset olivat tuttuja ja piinaavia edelleen."
Dostojevskin romaani Kellariloukko vaikutti yhtenä tekijänä siihen, että Klaus Ranta kiinnostui ihmismielestä. Psykologiset romaanit johtivat nuoren ylioppilaan psykologian opintoihin, vaikka opinnot olisivat voineet yhtä hyvin alkaa kirjallisuudessakin.
Psykologian maisteriksi valmistumisen jälkeen Ranta opiskeli lääkäriksi ja erikoistui nuorisopsykiatriaan. Lääketieteen tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistosta vuonna 2008 nuorten sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Kouluttautuminen psykoterapeutiksi toi potilaan kohtaamisen entistä kokonaisvaltaisemmin mukaan Rannan työhön mielenterveyden alalla. Ranta katsoo psykoterapeutin pätevyyden antaneen hänelle sen, mitä hän varsinaisesti halusi ammatissaan: potilastyötä terapian avulla, aitoja kohtaamisia täydentämään teoriaa. Ranta tykkää tänäkin päivänä korostaa, ettei psykoterapiaa opi pelkästään kirjoista vaan siihen on harjaannuttava ihmisten kanssa.
Vuoden 2024 alussa Ranta nimitettiin Tampereen yliopistoon psykoterapeuttikoulutuksen professoriksi. Hänen professuurinsa on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan hyvinvointitieteissä, johon psykologian oppiala kuuluu.
– Psykoterapia on tutkimustenkin mukaan vaikuttavaa hoitoa, jolla saadaan aikaan tuloksia. Se auttaa ihmisiä eteenpäin mielenterveysongelmissa kuten ahdistuksessa ja masennuksessa. Vaikka taustalla on psykoterapian teoria, itse terapiaprosessi on aina yksilöllistä hoitoa, professori Ranta sanoo.
Kuntouttavan psykoterapian erilaisia suuntauksia tarvitaan, kun ongelmat toistuvat, pitkittyvät tai uhkaavat työ- tai opiskelukykyä. Pienemmässä muodossa terapeuttisia elementtejä voi sisältyä poliklinikkojen ja työterveyden vastaanotoille. Rannan mukaan tutkimusnäyttö tukee sitä, että psykoterapia hoitona toimii, vaikka sitä käytettäisiin pienikin määrä tai se täydentäisi muuta hoitoa.
Psykoterapeuttien ja kouluttajien kouluttaja
Tampereen yliopisto järjestää psykoterapiamenetelmien asetuksen (VNA 1120/2010) mukaisia psykoterapeuttikoulutusohjelmia. Koulutuksen hyväksytysti suorittanut saa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen Valviralta psykoterapeutin ammattinimikkeen. Lisäksi Tree - Jatkuvan oppimisen palveluissa järjestetään täydennyskoulutusta jo valmiille psykoterapeuteille ja muille alan ammattilaisille.
Ohjelmista valmistuu sekä psykoterapeutteja että psykoterapian kouluttajia. Esimerkiksi syksyllä 2025 käynnistyy uudenlainen kognitiivisten ja käyttäytymisterapioiden kouluttajapsykoterapeuttikoulutus.
Professori Ranta vastaa psykoterapeuttikoulutusten sisällöllisestä kehittämisestä. Hän tavoittelee työllään sitä, että terapeutit osaisivat mahdollisimman hyvin hoitaa kuntouttavaa psykoterapiaa tarvitsevia henkilöitä.
– Psykoterapeuttikoulutuksen peruste tulee väestön tarpeista, joihin meidän on kyettävä vastaamaan. Ohjelmat on suunnattava niin, että ne tuottavat psykoterapeuteille osaamista juuri niissä ongelmissa, joita väestössä esiintyy eniten, Ranta linjaa.

Menetelmiä tutkimukseen perustuen
Kaiken keskiössä olevaa kohtaamisen taitoa voi oppia. Erilaisilla menetelmillä voidaan arvioida, onko esimerkiksi kommunikaatio ollut kaksisuuntaista terapiatapaamisen aikana. Ranta on suomentanut tällaisia instrumentteja ja tuonut niitä koulutuksiin. Niiden avulla voidaan esimerkiksi yhdessä tutkia ja arvioida, onko terapeutti kysymällä varmistanut potilaalta, että tämä on tullut ymmärretyksi terapiakeskustelun kuluessa.
Ranta suunnittelee kehittävänsä välineistöä systemaattisesti professorina Tampereen yliopistossa. Hän on yhdessä Psykoterapeuttikoulutustiimin kanssa kehittänyt välineistöä, jonka avulla kouluttajat voivat tietoturvallisesti ja potilaiden luvalla katsoa videolta koulutettavien terapeuttien työskentelyä. Kyse on muun muassa sen opiskelemisesta, miten potilasta voidaan tietyssä tilanteessa parhaiten auttaa ja miten terapiaa voidaan viedä prosessina parhaiten eteenpäin.
Tärkeä osa professorin työtä on luonnollisesti tutkimus ja erityisesti psykoterapiatutkimus. Tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun arvioidaan tiettyjen hoitomenetelmien soveltuvuutta uudelle kohderyhmälle.
– Kun koulutetaan psykoterapeutteja, heidän olisi hyvä ymmärtää syvällisesti paitsi omaa menetelmäänsä ja sen kehitystä, mutta myös laajemmin mielenterveyden tutkimusta ja palvelukenttää, Ranta sanoo.
Ammattilaiset ja tutkinto-opiskelijat terapian oppijoina
Psykoterapeuttiopiskelijat ovat tyypillisesti muun muassa psykologeja, lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Ranta korostaa tarvetta opettaa ja arvioida heitä psykoterapiataitojen oppijoina, ei mielenterveyden ammattilaisina, joita he kiistatta jo ovat.
– Oppijalle kehittyy uusia pätevyyksiä juuri siinä terapiametodissa, johon he ovat tulleet kouluttautumaan. Haluaisin rohkaista heitä aloittelijan positioon, jotta he uskaltautuisivat heittäytymään oppijana ja taitojen kokeilijana mukaan, Ranta miettii.
Professori Ranta on kouluttanut myös psykologian tutkinto-opiskelijoita lyhytkestoisten psykoterapiasovellusten antamiseen. Opiskelijat ovat päässeet esimerkiksi tuottamaan lyhyttä kognitiiviseen terapiaan pohjautuvaa interventiota, jota samalla tutkitaan Tampereen yliopistossa. Tämä sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon tarkoitettu menetelmä on suunnattu avuksi koululaisille, toisen asteen opiskelijoille ja yliopisto-opiskelijoille.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopistoKirjoittaja: Mikko Korhonen
Professori Klaus Ranta
- Lääketieteen tohtori, psykologian maisteri
- Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti (kognitiivinen psykoterapia)
- Nuorisopsykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto; psykoterapian dosentti, Tampereen yliopisto
- Aloitti Tampereen yliopistossa vuoden 2024 alussa psykoterapeuttikoulutuksen professorina yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
- Työskennellyt aiemmin muun muassa Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistollisten sairaaloiden nuorisopsykiatrian yksiköissä ylilääkärinä.
- Väitöskirja Social Phobia among Finnish Adolescents: Assessment, Epidemiology, Comorbidity, and Correlates tarkastettiin 2008 Tampereen yliopistossa.
- Laatinut palvelujärjestelmän kehittämisaloitteita, joissa on mukana psykoterapeuttisia interventioita.
- Tuonut Suomeen lyhytinterventio-ohjelmia ja toiminut kouluttajana näissä menetelmissä.





