Hyppää pääsisältöön

Nopsajalka-tiimistä uusi keino asunnottomuuden kitkemiseksi

Julkaistu 27.2.2023
Tampereen yliopisto
Kolme Nopsajalka-tiimin jäsentä kävelevät kadulla kohti kameraa
Jyväskylän Nopsajalka-tiimiläiset, vasemmalta sosiaaliohjaaja Hannele Kaunisto, projektipäällikkö Ritva Anttonen ja psykiatrinen sairaanhoitaja Riikka Hult. Kuva: Nopsajalka-tiimi
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä. Asunnottomuuden poistamisen tavoitteeksi on asetettu vuosi 2027. Tavoitteiden toteutumiseksi vaaditaan uusia keinoja, joista yksi lupaavimmista on moniammatillinen, liikkuvan tuen Nopsajalka-tiimi, jonka toimivuutta on testattu vuoden 2020 syksystä alkaen. Kokeilusta on nyt valmistunut tutkimusraportti, joka on toteutettu Tampereen yliopistossa. Raportin tulokset ovat tärkeä osa asunnottomuustyön kehitystä Suomessa.

Hallituksen tavoite asunnottomuuden puolittamiseksi vaatii uusia keinoja, painottaa Suomen asunnottomuustyön johtava asiantuntija, selvitysmies Juha Kaakinen ympäristöministeri Maria Ohisalolle jättämässään raportissa.

Yksi lupaavimmista asunnottomuuden kitkemisen työkaluista on moniammatillisen ja liikkuvan tuen Nopsajalka-tiimi, jonka idea syntyi Tampereella 2019 toteutetussa Muutoslaboratorio-tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui monipuolinen joukko asunnottomuustyön toimijoita. Nopsajalan toimivuutta on testattu Jyväskylässä vuoden 2020 syksystä alkaen.

Kokeilusta on nyt valmistunut tutkimusraportti, jonka on toteuttanut Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan professori Annalisa Sanninon johtama RESET-tutkimusryhmä. Tutkimusraportin tulokset ovat tärkeä panos asunnottomuustyön uuden vaiheen rakentamiseksi Suomessa.

Nopsajalka-tiimi varmistaa asiakkaan pääsemisen tarvitsemiensa palveluiden piiriin

Nopsajalka-tiimi on pieni ja nopealiikkeinen ryhmä, joka varmistaa asunnottoman tai asunnottomuusuhan alla olevan henkilön pääsemisen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Jyväskylässä Nopsajalka-tiimiin kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Tiimissä on myös aikuissosiaalityön, lastensuojelun, päihde-, kriisi- ja traumatyön osaamista.

–  Nopsajalka kulkee asiakkaan mukana sekä neuvottelee ja tarvittaessa toimii tulkkina. Tiimi varmistaa asiakkaan pääsyn esimerkiksi tuettuun asumisyksikköön sekä sen, että asuminen siellä alkaa sujua, Sannino kuvailee.

Tiimin toimintaperiaate on ’saattaen vaihtaminen’, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti asiakkaan saattamista tarvittaviin palveluihin ja vuoropuheluun vastaanottavien palvelujen kanssa.

Nopsajalka korjaa palvelujärjestelmässä olevia aukkoja

Merkittävä osa Nopsajalan asiakkaista on kotiutettuina sairaaloiden päihde- ja mielenterveysongelmiin keskittyviltä osastoilta tai vapautettuina vankiloista. Vuoden 2022 loppuun mennessä Nopsajalalla on ollut 134 asiakasta, joista 89 asiakkaan asuminen turvattiin ja 27 asiakasta sai asunnon omalla vuokrasopimuksella.

Nopsajalka-tiimejä tarvitaan jatkossa yhä kipeämmin, kun asiakkaat liikkuvat entistä enemmän palvelujen ja asumisratkaisujen välillä.

– Nopsajalan työ ei ole ainoastaan vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttamista, vaan samalla myös palvelujärjestelmän aukkojen ja katkosten korjaamista. Nopsajalka on kustannustehokas malli, koska se ei yritä korvata tai toistaa olemassa olevia palveluja, vaan auttaa asiakkaita ja palveluja löytämään toisensa, Sannino kiteyttää.

Ala kaipaa liikkuvaan työhön valmentavaa koulutusta

Nopsajalassa työskentely on vaativaa, sillä asiakkaista on pidettävä kiinni tapaamisten, puhelinsoittojen ja erilaisten käytännön tukitoimien avulla siitä huolimatta, että heidän tilanteensa vaihtelevat nopeasti ja usein arvaamattomasti.

Nopsajalan vaatima jalkautuva ja joustava työtapa edellyttää, että asianomaiset ministeriöt suunnittelevat ja ryhtyvät tarjoamaan uudenlaista, liikkuvaan työhön valmentavaa koulutusta alan työntekijöille.

– Suosittelemme, että Nopsajalan tyyppiset moniammatillisen liikkuvan tuen tiimit otetaan käyttöön hyvinvointialueilla koko maassa. Tätä varten meidän on koottava, analysoitava ja levitettävä yhteiseen käyttöön eri paikkakunnilta saadut kokemukset vastaavista toimintamalleista. Sillä tapaa voimme tutkimuksen avulla luoda merkittävän osatekijän eri toimijoiden ja sektorien yhteistyölle rakentuvaan uuteen Asunto ensin 2.0. -strategiaan, Sannino toteaa.