Nenä tukossa, mutta mitään ei löydy – Ilkka Kivekäs parantaa hoitoa tekemällä ilmavirtauksen näkyväksi

Nenän tukkoisuus on jokaiselle meistä tuttua ainakin nuhan yhteydessä. Siinä missä nuhan aiheuttama tukkoisuus menee ohi, monet kärsivät kroonisesta nenän tukkoisuudesta, joka voi heikentää elämänlaatua merkittävästi. Tukkoisuus voi johtua monista eri syistä, ja oikean diagnoosin löytyminen onkin tärkeää hoidon onnistumisen kannalta.

Vaikka itse kokisin nenäni tukkoiseksi, tutkimuksissa ei välttämättä löydy mitään selkeää vikaa. Esimerkiksi nenän rakenteita voidaan tähystää ja kuvantaa, mutta sitä, kuinka ilma jossakin tilassa liikkuu, ei kukaan pysty paljaalla silmällä tai kuvista näkemään. Tähän ongelmaan Tampereen yliopiston professori Ilkka Kivekäs etsii ratkaisua.

– Nenän tukkoisuus kuulostaa vähäpätöiseltä ongelmalta, mutta tutkimusten mukaan potilaat rinnastavat tukkoisuuden jopa sepelvaltimotaudin aiheuttamiin oireisiin. Vaikka tukkoisuus ei olekaan vakava sairaus, on iso haitta ja laittaa ärsyttämään, jos nenä on jatkuvasti tukossa, eikä pysty esimerkiksi nukkumaan tai haistamaan, Kivekäs sanoo.

Kivekäs on yhdessä kollegoidensa kanssa selvittänyt jo kahdeksan vuoden ajan nenän ilmavirtausta matemaattisen mallintamisen avulla. Vaikka ilma ei matkaa nenässä kovinkaan montaa senttiä, asian tutkiminen on monimutkaisempi juttu kuin voisi kuvitella. Sitäkään kun ei vielä oikeastaan tiedetä, miten ilman kuuluisi virrata nenässä. Se tiedetään, että nenään pätee Kultakutri-periaate: Jotta nenä tuntuisi hyvältä, sen seinämät eivät saa olla yhtään liian ahtaat tai liian väljät. Tilan, jossa ilma kulkee, pitää olla juuri sopivasti ahdas.

– Se, mikä sopivasti ahdas on, yritämme nyt laskea ja mitata. Tavoitteena on, että ohjelmisto laskisi meille tietokonekuvista suoraan, miten ilmaa nenässä virtaa ja missä ongelmakohdat ovat.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Koska virtauslaskenta kuuluu enemmän insinöörin kuin lääkärin tontille, Kivekäs tekee tutkimusta yhdessä Hervannan kampuksen virtausopin asiantuntijoiden kanssa. Siihen, että potilastyöhön saadaan valmis ohjelmisto, joka pysyy laskemaan nenän ilmavirtauksen, menee kuitenkin vielä tovi.

– Laskenta on äärimmäisen vaikea ja erittäin hidas prosessi. Sen edistäminen on vienyt vuosia ja laskemista tarvitaan valtavasti. Tällä hetkellä yksi nenän virtauslaskenta vie isolla tietokonemallinnuksella viikon.

Nopeampaa diagnostiikkaa haistelemalla

Nenän ilmavirtauksen selvittämisen rinnalla toinen tärkeä painopiste Kivekkään tutkimuksessa on tuoda elektroninen keinonenä avuksi kliiniseen työhön. Elektroninen nenä eli eNose on tamperelaisen Olfactomics-yrityksen kehittämä ja se pystyy haistamaan erilaisia sairauksia.

Kivekkään tavoitteena on saada eNose avuksi erityisesti syövän diagnostiikkaan. Tällä hetkellä hänellä on meneillään tutkimus siitä, miten keinonenä toimii suun-, nielun- ja kurkunpään syöpien tunnistamisessa ja seurannassa.

– Tutkimustulosten perusteella näyttää, että eNose tunnistaa syövän erittäin hyvin. Se on myös nopea. Syövän diagnosointi kestää nykymenetelmillä kauan, mutta eNoselta se vie muutaman minuutin, Kivekäs kertoo.

Seuraavaksi jatkotutkimuksissa selvitetään, tunnistaako eNose ne potilaat, joiden syöpä on parantunut hoidoilla ja ne potilaat, joille on tullut jäännöstauti tai syöpä on uusiutunut. 

Keinonenä analysoi syövän virtsanäytteestä. Vaikka eNose pystyy näytteen perusteella tunnistamaan syöpäpotilaan terveestä ihmisestä, sitä ei pystytä vielä sanomaan, pystyisikö se erottamaan eri syövätkin toisistaan. Tähän tarvitaan lisää vertailuryhmiä ja tutkimusta.

– Monet eläimethän tunnistavat ihmisistä sairauksia, mutta emme voi käyttää niitä, koska jossain kohtaa ne monesti väsyvät ja alkavat leikkiä. Eivätkä eläimet lääketieteessä ja sairaalamaailmassa oikein toimi muutoinkaan. Keinonenä olisi koneellinen järjestelmä eläimen korvaamiseksi.

Jokainen leikkaus, joka voidaan välttää, on tärkeä välttää

Koska lääkärit eivät toistaiseksi pysty mittaamaan nenän ilmavirtausta potilastyössä, se voi johtaa turhiin leikkauksiin, joista on pahimmillaan aiheutunut jopa haittaa.

– Lääkärit ovat hyvää tahtovia ihmisiä. Mutta kun ei ole objektiivista tietoa, miten ilman kuuluisi virrata, niin silloin voidaan mennä pieleen. Harvalla on viivasuora nenän väliseinä, kaikilla siellä on enemmän tai vähemmän mutkia. Se, mikä mutka on haitallinen ja mikä normaali, perustuu tällä hetkellä pitkälti subjektiiviseen arvioon, Kivekäs toteaa.

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kivekäs kertoo myös kiinnostavan esimerkin plasebo-kontrolloidusta tutkimuksesta, jossa saatiin yllättäviä tuloksia. Tutkimuksessa tehtiin nenän plasebo-leikkauksia, ja tulokset osoittivat, että ne auttavat nenän tukkoisuuteen lähes yhtä hyvin kuin oikea leikkaus.

– Ihmiset ovat alttiita uskomaan erilaisiin hoitoihin, jos ne annetaan vakuuttavasti. Ketään ei saa harhauttaa, mutta kannattaa leikata vain silloin kun tiedetään, että siitä on varmasti hyötyä.

Turhien leikkausten välttämisen lisäksi Kivekäs nostaa itselleen tärkeäksi – ja myös kivaksi – asiaksi opetustyön. Sitä hän on ehtinyt tehdä jo noin kahdentoista vuoden ajan. Vaikka tekisimme kuinka hienoa tutkimusta, niin loppujen lopuksi opetus on kuitenkin hänen mukaansa se, mistä yhteiskunta korjaa isoimmat hedelmät.

– Isoin tulevaisuuden panos on, että pidetään korkea taso opetuksessa. TAYS on verrattain pieni yliopistollinen sairaala, ja resurssit kovan tieteen tekemiseen ovat rajalliset. Mutta jos me koulutamme hyviä lääkäreitä, niin he tekevät järkeviä päätöksiä ja hoitolinjauksia. Sitä kautta yhteiskunta saa parhaan hyödyn.