Muovijäteongelma maksaa Suomelle miljoonia: vastuullisiin pakkauksiin keskittyvä hanke nostaa kuluttajat keskiöön
EU:n mukaan niin kuluttajien innokkuudessa palauttaa muovipakkaukset kierrätyspisteisiin kuin yritysten vastaanottamien pakkausten kierrätyksessä on vielä parantamista. Vain pieni osa jäsenmaista on saavuttanut kierrätystavoitteet.
Vaikka suomalaiset kokevat lajittelevansa muovit ja muut materiaalit huolellisesti, Suomi on jäänyt jälkeen muovin kierrätystavoitteissaan. Muovipakkauksista kiertää tällä hetkellä noin 30 %, kun EU:n tavoite oli 50 % vuoteen 2025 mennessä.
Kierrättämättömistä muovipakkauksista koituu Suomelle lähes 90 miljoonan euron sakot vuodessa eli ongelma tuntuu kuluttajienkin kukkaroissa. Myös kartongin, lasin ja metallin kierrätyksessä on petrattavaa.
ResPa-hankkeessa kuluttajat otetaan mukaan miettimään ratkaisuja
Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) koordinoima ResPa-hanke (Consumers’ Role in Responsible Packaging – Improving Circular Economy Innovation Capacities in the Packaging Value Chain) vastaa tarpeeseen parantaa pakkausten kiertotaloutta, vähentää ylipakkaamista ja minimoida jätteet EU:n kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Pakkausten uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä voidaan edistää muuttamalla kuluttajien käyttäytymistä.
ResPa-hankkeen konsortio on poikkeuksellinen, sillä kaikki koulutusasteet nivotaan yhteen.
Edistämme kiertotalouden liiketoimintamallien ja strategioiden kehittämistä korkeakoulun, ammatillisen sektorin ja yritysten välillä, ja se on uutta. Keskitymme kierrätettäviin ja uudelleenkäytettäviin kuluttajapakkauksiin, kuluttajien käyttäytymiseen ennen ja jälkeen ostotapahtuman sekä kuluttajien integroimiseen aktiivisiksi osallistujiksi pakkausten arvoketjuun.
Projektipäällikkö Nina Kukkasniemi, TAMK
Pakkausten arvoketjun kaikki toimijat otetaan mukaan kehittämiseen ja tiedon jakamiseen.
– Tarjoamme yrityksille mahdollisuuksia luoda uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja osallistamalla ja aktivoimalla kuluttajia. Kehitämme pakkausten parissa työskentelevien osaamista ja luomme koulutussisältöjä kuten pieniä kohdennettuja osaamiskokonaisuuksia ja digitaalisia osaamismerkkejä. Niiden avulla on mahdollista tunnistaa olemassa olevaa osaamista sekä päivittää ja paikata mahdollisia aukkoja, Kukkasniemi täydentää.
Haasteita ratkotaan parhaiten, kun tieto ja ideat liikkuvat osapuolilta toisille
Hanke soveltaa Quadruple Helix- ja living lab -lähestymistapoja. Quadruple Helix -malli tarkoittaa yhteistyötapaa, jossa tutkimusmaailma, yritykset, julkinen sektori ja tavalliset ihmiset luovat yhdessä uusia ratkaisuja. Kun ongelmia ratkovat myös käyttäjät ja kansalaiset, ratkaisuista tulee toimivia, kestäviä ja arkea hyödyttäviä.
Living lab puolestaan voi olla joko menetelmä tai kehitysympäristö, jossa tehdään käyttäjälähtöisiä kokeiluja aidoissa tilanteissa. Näin varmistetaan, että palvelu tai tuote vastaa käyttäjien tarpeisiin.
Partnerit Espanjasta, Italiasta, Saksasta ja Ruotsista ovat jo osittain tuttuja
Hankkeen rahoittaa Erasmus+ Alliances for Innovation (2021–2027) -ohjelma. Kilpailtu rahoitus vahvistaa Euroopan innovaatiokapasiteettia. TAMKissa on pureuduttu ja pureudutaan parhaillaankin pakkausten kiertotalouteen usean hankkeen voimin. Yhteistyötä on tehty jo pidempään muun muassa italialaisen Proplastin kanssa.
TAMKin ja Proplastin lisäksi muut ResPa-hankkeen partnerit ovat espanjalaiset Asociación Valenciana de Empresarios de Plásticos (AVEP) ja Ecoembes, ruotsalainen Brobygrafiska, saksalainen Hochschule München University of Applied Sciences sekä italialainen Università di Trento. Suomesta on mukana myös Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
Ruotsissa painopiste on jätteiden määrän vähentämisessä
Jätteiden määrään vähentämisen lisäksi Ruotsissa halutaan varmistaa, että materiaalit eivät päädy luontoon.
Meidän pitää laajentaa näkemystämme pakkausten roolista arvoketjussa, jotta voimme kehittää resurssitehokkaampia ja kiertotalouspohjaisia järjestelmiä.
Sara Larsson, Head of Graphic Design, Brobygrafiska
Nyt painopiste on pääasiassa pakkauksissa tuotteina – eli käytetyn materiaalin määrässä ja sen kierrätettävyydessä. Larssonin mukaan kapea näkökulma voi johtaa siihen, että pakkausten rooli tuotteen suojaamisessa aina tuotannosta käyttöön asti unohtuu, samoin kuin kuluttajan merkitys pakkausten käytössä ja kierrätyksessä.
– Liian vähäinen pakkausmateriaalin käyttö tai liian suurten pakkausten myynti voi johtaa ruokahävikkiin. Meidän pitää ymmärtää paremmin sitä, miten pakkaus voi auttaa vähentämään ruokahävikkiä helpottamalla oikeaa varastointia, annostelua ja oikeaoppista tyhjentämistä. On myös tärkeää ymmärtää, miten materiaalivalinnat ja muotoilu voivat vaikuttaa kuluttajan halukkuuteen ja kykyyn lajitella ja kierrättää pakkaus käytön jälkeen, Larsson pohtii.
Italia on tällä hetkellä Euroopan johtava kiertotalouden edelläkävijä
Italiassa kaikkien jätetyyppien kierrätysaste on 85,6 %, mikä on EU:n korkein. Muovipakkausten osalta maa on edistynyt merkittävästi: vuonna 2024 todellinen kierrätysaste oli 49,6 %.
– Tämä on pääosin laajennettuun tuottajavastuuseen perustuvan järjestelmän ansiota. Ratkaiseva taloudellinen vipu ja ekosuunnitteluun kannustava järjestelmä yhdistää yritysten maksamat maksut pakkausten todelliseen kierrätettävyyteen. Lisäksi Italia luottaa pitkälle automatisoituun valinta- ja varastointikeskusten kansalliseen verkostoon, kertoo Proplastin projektipäällikkö Susana Remotti.
Italiassa kuluttajat nähdään keskeisinä sidosryhminä, joiden pienet päivittäiset teot mahdollistavat koko kiertotalouden. Kuluttajien roolia on kuitenkin kehitettävä yksinkertaisista jätteiden lajittelijoista tietoisiksi osallistujiksi materiaalin uuteen elämään muun muassa innovatiivisilla ja palkitsevilla keräysmenetelmillä.
Susana Remotti, Proplast
Remotti painottaa, että viestinnän pitää perustua tosiasioihin ja tietoon, eikä se saa jäädä yleisten vihreiden väitteiden tasolle.
– Meidän pitää räätälöidä sisältöjä eri alustoille, kuten nuoremmille TikTokiin ja Instagramiin sekä laatia koulutusohjelmia kouluille. Yritykset tarvitsevat teknistä tukea ympäristömerkintöihin auttamaan kuluttajia lajittelemaan jätteet. Kierrätyksen taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä pitää tuoda esiin, eli työpaikkoja syntyy ja luonnonvaroja säilyy. Siten kiertotaloudesta tulee yhteinen yhteiskunnallinen arvo, Remotti summaa.
Espanjassa pakkausten kierrätyksen kokonaistehokkuus on suhteellisen hyvä
Eurostatin mukaan Espanja kierrätti 70,5 % kaikista pakkausjätteistä vuonna 2023, mikä täyttää EU:n vuoden 2030 kokonaistavoitteen. Muovipakkaukset ovat suurin haaste, sillä niistä kierrätettiin vain 42,1 % vuonna 2023. Keskeinen puute on kierrätyksen laatu ja selkeys, ei tietoisuus.
– Tärkein syy ei ole keräyksen kattavuus, vaan materiaalin monimutkaisuus ja laatuongelmat: muovipakkaukset ovat usein monikerroksisia, ruoanjäämiä sisältäviä tai koostuvat sekoitetuista polymeereistä, mikä vähentää osuutta, joka voidaan tehokkaasti kierrättää korkealaatuiseksi sekundaariseksi raaka-aineeksi, kertoo General Manager Christina Monge Frontiñan AVEPista.
Vaikka Espanjassa pakkausjätteiden keräysaste on suhteellisen korkea, suurin haaste ei ole saada ihmiset osallistumaan, vaan saada puhdasta, oikein lajiteltua materiaalia, joka voidaan kierrättää.
Espanjalaiset kuluttajat ovat motivoituneita, mutta eivät aina tiedä, mitä kuhunkin roskasäiliöön kuuluu. Tyhjentämättömät tai voimakkaasti saastuneet pakkaukset heikentävät kerätyn jätteen laatua. Saastuminen ja sekoittuminen heikentävät lajittelun tehokkuutta ja johtavat enemmän hylkäyksiin tai alhaisempaan kierrätysasteeseen.
Christina Monge Frontiñan, AVEP
Hänen mukaansa Espanjan on muutettava hyvät aikomukset johdonmukaiseksi oikeaksi käyttäytymiseksi yksinkertaisemmilla, standardoiduilla ohjeilla pakkauksissa ja selkeämmillä paikallisilla ohjeilla. Viestinnässä pitää selittää, miksi pienetkin toimet vaikuttavat siihen, tuleeko muovipakkauksista uutta materiaalia vai päätyykö se hylättyjen joukkoon.
Saksassa kierrätyskiintiöt ovat hyvät, mutta kuluttajilta vaaditaan lisää aktiivisuutta
Saksalaisten kuluttajien tulisi olla tietoisempia muovin lisäksi paperin, kartongin, lasipakkausten, alumiinin, metallin ja juomakartonkien materiaaleista sekä niiden oikeaoppisesta kierrättämisestä.
Hyvistä kierrätyskiintiöistä huolimatta kierrätysteollisuus on paineen alla kustannusten ja tehokkuuden suhteen.
Saksalaiset kuluttajat voivat auttaa lajittelemalla tehokkaammin, jättämällä vähemmän tuotetta pakkaukseen, erottelemalla pakkauskomponentit ja olemalla tietoisempia siitä, miten he käyttävät pakkauksia. Lajitteluvirheet ja jätteet, jotka eivät kuulu kierrätysvirtaan, aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja lajitteluvaikeuksia.
Sven Sängerlaub, München University of Applied Sciences
Professori Sängerlaub painottaa, että kuluttajat voivat myös auttaa sietämällä tai jopa hyväksymällä kierrätysmateriaaleista valmistettujen pakkausten pienet virheet, kuten hieman harmahtavan värin.
– Mitä enemmän kuluttajat haluavat ja arvostavat kierrätysmateriaalien käyttöä, sitä kannattavammaksi kierrätys muuttuu yrityksille. Ja sitä nopeammin saavutamme pakkausten kiertotalouden, Sängerlaub sanoo.
Lue lisää hankkeesta verkkosivuilta.
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä.
Kirjoittaja: Hanna Ylli
