Mikä on hyväksi ilmastolle, on hyväksi myös terveydelle
Syksyllä julkaistiin kuudetta kertaa The Lancet Countdown -raportti. Se kokosi 44 indikaattorin avulla globaaliin terveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ja tulevaisuuden näkymiä.Raportti seuraa sitä, miten hyvin maailma vastaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja pystyy torjumaan muutosta.
Raportti nostaa esiin ne ilmastonmuutoksen osa-alueet, joilla tapahtuu edistystä sekä ne, jotka polkevat paikoillaan tai pahenevat. Esimerkiksi tulvat ja maastopalot sekä riski vaarallisten tautien leviämiselle ovat kasvaneet jatkuvasti. Myös maailman ruoantuotanto ja vesivarojen turvaaminen ovat vaarassa.
Raportin kirjoittajat vetoavat maailman päättäjiin, jotta COVID19-pandemian tukitoimet olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Talouden elvyttämisen lisäksi tarvitaan tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sitä kautta paremman ja terveellisemmän tulevaisuuden rakentamiseen kaikille.
– Ilmastonmuutos on suuri uhka ihmisten terveydelle ja tilanne pahenee jatkuvasti. Maailman tulisi reagoida nopeasti, summaa apulaisprofessori Jonathon Taylor rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Jonathon Taylor on yksi yli 120 asiantuntijasta, jotka antoivat panoksensa The Lancet Countdowniin eri puolilta maailmaa. Taylor on mallintanut sitä, kuinka paljon kodeissa käytettävistä fossiilisista polttoaineista syntyy hiilidioksidipäästöjä. Hänen erityisalaansa on sisäilma, sen saasteet ja niiden vaikutus ihmisten terveyteen.
Maailmanlaajuisesti sisäilman saasteiden kohdalla puhutaan siitä, miten kotitalouksien lämmityksessä ja ruoanlaitossa käyttämät energiamuodot – kuten vaikkapa hiili, karjanlanta tai puu – vaikuttavat sisäilman terveellisyyteen. Myös se vaikuttaa, millaisia itse rakennukset ovat, miten ilmanvaihto toimii ja miten energiatehokkaita talot ovat.
– Kotitalouksien ilmansaasteet tappavat maailmassa neljä miljoonaa ihmistä vuodessa. Puhtaampiin energiamuotoihin siirtymisestä olisi huomattavia hyötyjä sekä ilmastolle että terveydelle, Taylor sanoo.
Sisäilmakysymykset väestötasolle
Tenure track -polullaan edennyt Taylor alkaa koota omaa tutkimusryhmää. Häntä kiinnostaisi viedä sisäilmatutkimus yksittäisten rakennusten tasolta väestötasolle. Etenkin ilmastonmuutoksen myötä yleistyviin pitkiin hellejaksoihin liittyvät kysymykset kiinnostavat.
– Haluaisin yhdistellä terveysdataan erilaisia aineistoja, kuten vaikkapa tietoja Suomen rakennuksista. Suomessa rakennussuunnittelun tavoitteena on perinteisesti ollut lämpimän ilman pitäminen sisätiloissa, ei helteen pitäminen ulkona. Millaiset rakennukset ovat hellesäällä hyviä ja terveellisiä? Mitä voitaisiin tehdä energiatehokkuuden parantamiseksi? Olisiko esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto tehokas keino? Tai samanlaiset ikkunaluukut, kuin eteläisessä Euroopassa on usein käytössä? Entä ilmastointi, ja millainen sellainen?
Jonathon Taylor on tutkinut myös sitä, miten erilaiset talotyypit vaikuttavat sisäilman laatuun.
– Suomessa ja täällä Tampereella on maailman huippuosaamista sisäilma-asioissa, joten tämä on erinomainen paikka tehdä tällaista tutkimusta, hän sanoo.
Jonathon Taylorin mukaan Suomessa ollaan hyvin perillä ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä, mutta omakohtaista kosketuspintaa ilmiöihin on vielä melko vähän – ovathan talvet vielä yleensä kylmiä kuten kesätkin. Mutta piinaavasta helteestä ja myrskyistä on saatu esimakua täälläkin.
– Kotimaassani Kanadassa on nähty viime vuosina jo paljon rajumpia muutoksia.
Ilmastonmuutokseen ja kestävään rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä kysymyksiä tulisi ratkoa mahdollisimman monitieteisesti.
– Esimerkiksi entisessä asuinmaassani Britanniassa on paljon puutakkoja, Suomessa puolestaan puulämmitteisiä saunoja. Vaikka ne tuntuvat pieneltä asialta, niilläkin on oma vaikutuksensa, Taylor sanoo.
– Tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta miten saadaan ihmiset muuttamaan käytöstään? Siihen tarvittaisiin yhteiskuntatieteilijöiden apua. Ehkä ratkaisijoita ovat esimerkiksi Tampereen monitieteisestä Sustainable Urban Development -kandidaattiohjelmasta eteenpäin jatkavat opiskelijat.
Tutustu The Lancet Countdown -raporttiin
Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Jonne Renvall
