Mataleena Parikka haluaa hämätä bakteerit disinformaatiolla

Mitä tutkit?

Tutkin tuberkuloosin ja muiden vaikeahoitoisten mykobakteeri-infektioiden mekanismeja. Lisäksi kehitän uudentyyppisiä lääkkeitä, joiden avulla tuberkuloosia ja muita sitkeitä infektiosairauksia voitaisiin hoitaa aiempaa tehokkaammin ja vähentää mikrobilääkkeiden tarvetta.

Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten bakteerit sopeutuvat ympäristöönsä ja muuntavat käyttäytymistään infektion eri vaiheissa. Kroonisessa infektiossa bakteereille on kehittynyt hyvin monimutkaisiakin keinoja vastata immuunipuolustuksen hyökkäyksiin, ja nämä samat mekanismit auttavat bakteereita myös sietämään mikrobilääkkeitä.

Tällaista bakteerien dynaamista muuntumista infektion aikana tunnetaan huonosti ja sen tutkimiseen soveltuvia malleja on olemassa vähän. Olemmekin kehittäneet paljon uusia menetelmiä tätä tarvetta varten. Lisäksi olemme tunnistaneet lääkemolekyylejä, jotka häiritsevät mykobakteerien muuntumismekanismeja ja saattavat ne siten alttiiksi immuunipuolustuksen hyökkäyksille ja mikrobilääkkeille.

Miksi tutkimuksesi on tärkeää?

Mikrobilääkkeet ovat yksi merkittävimmistä ihmiskuntaa hyödyttäneistä keksinnöistä. Arvioidaan, että ne ovat pidentäneet eliniän odotetta kymmenellä vuodella. Nyt se aika, jonka olemme saaneet nauttia niiden tehosta, on loppumassa. Mikrobilääkeresistenssi ei ole pelkästään vakava uhka, vaan olemassa oleva suuri ongelma maailmalla, Euroopassa ja Suomessakin. Siksi infektiosairauksien hoitoon tarvitaan kipeästi uudenlaisia lähestymistapoja. Jotta tämä on mahdollista, tarvitaan uutta tietoa ja syvällistä ymmärrystä siitä, miten patogeenit käyttäytyvät infektion aikana. Kehittämämme uudentyyppiset hoidot voivat olla esimerkki mikrobilääkkeiden jälkeisen aikakauden lääkkeistä.

Kuva: Sari Laapotti/Tampereen yliopisto

Mikä inspiroi sinua työssäsi professorina?

Luonnon ihmeellisyys inspiroi! Isännän ja patogeenin yhteisen evoluution tuloksena on kehittynyt täydellisiä ja hienostuneita mekanismeja. Esimerkiksi tuberkuloosibakteerilla ja ihmisellä on kymmenien tuhansien vuosien yhteinen historia, jonka kuluessa tuberkuloosin tautimekanismit ovat hioutuneet täydellisiksi ja monimutkaisiksi. Kroonisessa sairaudessa isännän ja patogeenin välillä vallitsee usein jopa vuosikymmeniä kestävä tasapainotila – tai aselepo – jolloin välillä on jopa vaikea sanoa, hyödyttääkö jokin infektion prosessi enemmän isäntää vai patogeeniä, koska molemmat tuntuvat hyötyvän. Tunnetuin esimerkki tästä ovat tuberkuloosissa syntyvät granuloomat eli rakenteet, joissa bakteerit ovat isännän immuunisolujen kapseloimina. Tiivis kapseli toisaalta estää bakteerien leviämisen elimistössä, mutta toisaalta se myös suojelee bakteereita immuunipuolustukselta. On hyvin jännittävää täydentää tutkimuksen avulla kuvaa infektioiden biologiasta.

Mitä haluaisit seuraavaksi tutkia ja miksi? 

Minua kiinnostaisi tutkia mykobakteerien keskinäisiä kommunikointimekanismeja, joita tunnetaan huonosti. Näiden mekanismien avulla kokonainen bakteeripopulaatio voi yhtäaikaisesti muuttaa käyttäytymistään. Minua viehättää ajatus siitä, voisiko bakteerien keskinäisen kommunikaation avulla levittää ikään kuin disinformaatiota, joka ohjaisi bakteerit muuntumaan haluttuun suuntaan ja tekisi ne alttiimmiksi immuunipuolustukselle ja lääkkeille.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vietän aikaa läheisteni kanssa, rentoudun luonnossa ja liikuntaharrastusten parissa. Vapaa-ajan tukijoukkoihin kuuluu myös kaksi valkoista kääpiösnautseria, Milli ja Myy.

Tervetuloa seuraamaan uusien professorien juhlaluentoja 11.5.2026