Lavallinen muovia kierrätettäväksi Ämpäristötekopäivässä
Valtakunnallisessa Ämpäristöteko-tapahtumassa kerätty muovi palautuu takaisin muoviteollisuuteen uusioraaka-aineena. Sillä korvataan fossiilisia raaka-aineita muovituotteiden valmistuksessa.
Vuoden 2019 tapahtumassa kerättiin koko Suomen alueelta jopa 21 000 kiloa kovamuovia kierrätettäväksi. Pandemiavuosien jälkeen Ämpäristöteko-tempaus järjestettiin hieman pienemmässä mittakaavassa viime vuonna, jolloin kovamuovia kertyi noin 11 000 kiloa.
Tämän vuoden Ämpäristöteko-tempauksessa yliopiston Hervannan kampukselle tuotiin jätelava, jonne yliopiston yhteisön jäsenillä sekä tamperelaisilla oli mahdollisuus tuoda kovamuovijätettä kierrätettäväksi. Tuulisen mutta aurinkoisen päivän päätteeksi muovia oli kertynyt kierrätettäväksi noin lavan verran. Tampereen alueelta Tampereen yliopisto oli ainoa osallistuja Ämpäristöteon järjestämisessä.
– Mielestäni tällaisten tempausten suurin merkitys on herättää keskustelua ja ajatuksia yhteiskunnassa kiertotalouden ja kuluttamisen merkityksestä ja niihin vaikuttamisesta. Kiertotalous on yksi tärkeä työkalu ilmastokriisin taklaamisessa, kuluttaminen tai sen vähentäminen on tärkein. Tätä keskustelua heräsi kivasti ainakin siinä aamupäivällä joidenkin lavalle tavaraa tuoneiden henkilöiden kanssa. Se nostatti keskustelua meillä myös työyhteisössä, tenure track -professori Essi Sarlin kertoo.
Kestävän kehityksen erityisasiantuntija Matias Nurmisen mukaan korkeakouluyhteisön väki osallistui tapahtumaan kiitettävästi. Tapahtumasta kerrottiin myös Hervannan kampuksella toimiville yrityskumppaneille ja tamperelaisille paikallismedian kautta.
– Tämä oli mainio ensimmäinen osallistuminen, vaikka kehitettävääkin ensi vuodelle jäi, jos ja kun olemme mukana taas! Korkeakoulumme on mielellään mukana kansallisissa tempauksissa, mutta ehdottomasti tässä meidän muovitutkijoiden aloite ja aktivisuus sai meidät tarttumaan toimeen, Nurminen iloitsee.
Tapahtuman takana materiaalitieteiden aktiivinen henkilökunta
Tapahtumaa järjestämässä oli pääasiassa vapaaehtoista opetushenkilökuntaa sekä tutkijoita materiaalitieteiden eri tutkimusryhmistä. Sarlinin tutkimusryhmä Muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmä tutkii erilaisia polymeeripohjaisia materiaaleja kuten muoveja, kumeja ja niiden komposiitteja. Usein perustelut tutkimukselle nousevatkin kestävyyden haasteista.
– Muovin kierrättämisen merkitys kiteytyy samoihin asioihin kuin minkä tahansa materiaalin kierrätys: se vähentää tarvetta neitseellisille materiaaleille. Muovien erityispiirteenä on niiden hyvin suuri käyttömäärä erityisesti lyhytikäisissä tuotteissa. Tämän kampanjan kohteena oli pidempiaikaiset tuotteet, joille ei Suomessa ole kierrätysjärjestelmää. Nykyisillä kulutustottumuksilla näitä ei-pakkausmuoveja kulutetaan kuitenkin valtavat määrät ja niissä olevien materiaalien kiertoon tulisi kiinnittää huomiota, Sarlin muistuttaa.
Teksti ja kuva: Teija Ruoho
