The Lancet nimesi Juulia Jylhävän komissioon, joka kehittää ratkaisuja haurauden ehkäisyyn ja hoitoon
Hauraus on merkittävä kansanterveydellinen haaste, joka vaikuttaa voimakkaasti siihen sairastuneisiin, heidän perheisiinsä, terveydenhuoltojärjestelmiin ja sosiaalipalveluihin. Hauraus vaikuttaa 12–24 prosenttiin yli 65-vuotiaista, riippuen siitä, miten se määritellään.
Kliinisesti hauraus määritellään haavoittuvuuden tilaksi, joka johtuu fysiologisten reservien asteittaisesta heikkenemisestä useissa elimissä. Jopa pieni stressitekijä voi johtaa nopeaan terveydentilan heikkenemiseen hauraalla henkilöllä. Tämän vuoksi hauraat ikääntyneet käyttävät runsaasti terveys- ja sosiaalipalveluja ja ovat alttiita monille haitallisille seurauksille, kuten kaatumisille, elämänlaadun heikkenemiselle ja kuolleisuudelle.
Hauraus on kuitenkin maailmanlaajuisesti huonosti ymmärretty tila. Tietopuutteet puolestaan vaikeuttavat ennaltaehkäiseviä toimia ja riittävän tuen saamista. Siksi lääketieteen alan arvovaltainen The Lancet -lehti on perustanut uuden komission. Komissio tuottaa uutta tietoa haurauden syy-yhteyksistä ja elämänkaaren aikaisista tekijöistä, haurauden varhaisesta tunnistamisesta ja diagnosoinnista sekä hauraiden ikääntyneiden optimaalisesta hoidosta. Lisäksi komissio laatii politiikkasuosituksia kansallisten kansanterveysstrategioiden uudistamiseksi siten, että hauraus otetaan huomioon.
Kansainvälinen komissio koostuu eri alojen huipputason asiantuntijoista. Yksi uudessa komissiossa aloittavista on Tampereen yliopiston yliopistotutkija Juulia Jylhävä, joka johtaa Systems Biology of Aging -tutkimusryhmää. Hän pitää tärkeänä sitä, että pääsee yhdessä maailman huippujen kanssa viitoittamaan tietä uusille tutkimusavauksille ja terveydenhuollon uudistuksille.
– Yksi komission päätavoitteista on luoda suuntalinjoja siihen, miten terveydenhuolto voisi tunnistaa hyvissä ajoin henkilöt, joilla on suuri riski vanhenemiseen liittyvälle haurastumiselle. Kun sairauksia ja muita ongelmia on jo kertynyt, on kehityskulkua haasteellista enää kääntää. Tällöin on myös mahdotonta saavuttaa yksilön tai kansanterveyden kannalta merkittävää vaikutusta, Jylhävä sanoo.
Jylhävä näkee, että Suomessa ikäpyramidi aiheuttaa haasteita komission työn tulosten toteuttamiselle. Alati kasvava vanhusväestö tulee jatkossakin käyttämään paljon terveys- ja sosiaalipalveluita – sitä enemmän mitä hauraampia he ovat. Mutta jos ymmärrämme biologiaa paremmin, se antaa mahdollisuuksia vaikuttaa juurisyihin, ei pelkästään oireisiin.
– Jos saamme kehitettyä työkaluja haurauden tunnistamiseen terveydenhuollossa, toisin sanoen pystymme erottamaan biologisen vanhenemisen pelkästä kalenteri-iästä, luomme mahdollisuuden ennaltaehkäistä yksilötason ongelmia ja lisäksi vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
