Läheisen hoivalla on hintansa – muistisairaan omaishoito muuttaa perhesuhteita ja kuormittaa hoivaajaa
Muistisairauksien yleistyessä omaisten rooli hoivan kantajina korostuu entisestään. Arviolta 25 000 suomalaista huolehtii muistisairaasta läheisestään lähes ympärivuorokautisesti omaishoitajana, ja satoja tuhansia osallistuu kevyempään, mutta silti sitovaan arjen tukemiseen.
Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin 21 muistisairaan puolison tai aikuisen lapsen kirjoittamaa päiväkirjaa, joissa he kuvasivat arkeaan muistisairaan perheenjäsenensä kanssa. Aineisto paljastaa, miten hoiva vaikuttaa perhesuhteisiin, ystävyyssuhteisiin ja usein myös omaistaan hoitavan työelämään.
– Hoivaan käytetty aika on aina pois jostakin muualta – omasta perheestä, ystävistä, työstä tai itseltä, tutkija Lina Van Aerschot Tampereen yliopistosta toteaa.
– Monet hoivaajat kertovat eläneensä vuosia jatkuvan huolen, väsymyksen ja syyllisyyden tunteen alla – aika ja jaksaminen eivät riittäneet sekä omalle perheelle, työlle ja omaishoidolle.
Tutkimuksessa hyödynnettiin käsitettä caregiver ailment kuvaamaan hoivan aiheuttamia sosiaalisia seurauksia hoivaajan elämässä. Näitä ovat esimerkiksi perhesuhteiden muuttuminen, sisarussuhteiden kiristyminen ja tunne siitä, ettei tule ymmärretyksi tai tuetuksi. Aikuisten lasten päiväkirjoissa toistuivat kuvaukset siitä, kuinka vastuu vanhemmasta vaikutti heidän omiin vanhemmuuden kokemuksiinsa ja parisuhteisiinsa.
Hoiva sosiaaliset vaikutukset ulottuvat ihmissuhteisiin sukupolvien yli
Sosiaaliset vaikutukset ulottuvat laajalle. Hoiva ei vaikuta vain hoivaajaan ja sairastuneeseen, vaan myös heidän muuhun lähipiiriinsä ja seuraaviin sukupolviin. Kyse ei ole vain yksilöllisisä kokemuksista, vaan laajemmasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä:
– Kun vanhuspalveluista leikataan, siirretään hoivan kustannuksia omaisten harteille – mutta seurauksilla on hintansa, myös sosiaalisesti ja inhimillisesti. Tätä hintalappua ei ole vielä laskettu, painottavat Ulla Halonen, Emilia Leinonen ja Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta
Tutkijat peräänkuuluttavat tukea sekä muistisairaille että heidän läheisilleen. Ilman riittäviä ympärivuorokautisen hoidon, kotihoidon ja muiden tukipalvelujen resursseja vaarana on, että omaishoito kuormittaa läheisiä liikaa ja johtaa uupumiseen ja hoivaköyhyyteen, joiden kustannuksia maksetaan monilla sektoreilla työelämässä ja palveluntarpeina.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija, yliopistolehtori Lina Van Aerschot
lina.vanaerschot [at] tuni.fi (lina[dot]vanaerschot[at]tuni[dot]fi)
040 805 3767
Julkaisu: Tutkimus on julkaistu International Journal of Care and Caring -lehdessä otsikolla Carers of persons with dementia and the social consequences of caring.
