Kokeellisen tutkimuksen keskittymä Noodi on mittava investointi Tampereen yliopiston tutkimukseen ja koulutukseen

Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiöltä 500 000 euroa Noodin kehittämiseen  

Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö sr on lahjoittanut Tampereen yliopistolle 500 000 euroa Noodin tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen. Lahjoitusvaroilla uudistetaan tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan MBE-laitteistoa. Molekyylisäde-epitaksia (Molecular Beam Epitaxy, MBE) on menetelmä, jolla kasvatetaan erilaisista materiaaleista ohuita kalvoja korkean teknologian sovelluksiin. Menetelmää käytetään muun muassa puolijohdelasereiden valmistukseen. 

‒Tiedekuntamme on säätiölle kiitollinen lahjoituksesta, joka osaltaan mahdollistaa tämän merkittävän teknologian uudistamisen, sanoo tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan dekaani Martti Kauranen. 

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta on pääkäyttäjänä tulevan laboratorioympäristöihin keskittyvän Noodin tiloissa.

Uudisrakennuksen peruskivi muurattiin 3.3.

Sähkötalon uudisrakennuksen peruskivi muurattiin juhlavin menoin työmaan alueella. Tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen lausui tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja kaupungin tervehdyksen toi apulaispormestari Jaakko Mustakallio.

‒Hienoa nähdä, että Tampereella panostetaan tutkimusympäristöihin, joissa on puitteet ja mahdollisuudet uuden luomiselle sekä läpimurroille. Juuri tällaisia avauksia Suomi tarvitsee. Toivottavasti hanke tuo yhteistyön siemeniä elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja yrityskentän välille, ja rakentaa yhteistyön siltoja, sanoi ministeri Talvitie. 

SYKin toimitusjohtaja Sanna Sianojan mukaan yhteistyö ja yhteiskehittäminen ovat myös avain sille, että nyt rakennettavista tiloista tulee käyttäjien tarpeisiin vastaavia. 

‒Tämä vaatii paljon yhteistyötä rakennuttajan ja käyttäjäorganisaationa toimivan Tampereen yliopiston välillä. Ilman käyttäjiltä saamaa arvokasta tietoa emme rakennuttajana pysty toteuttamaan onnistunutta ja kaikkia palvelevaa hanketta.

‒On hienoa, että julkinen sektori edelleen rohkeasti investoi uusien oppimisympäristöjen toteutukseen tässä markkinatilanteessa. Hyödynnämme hankkeessa vahvan osaamisemme vaativien laboratoriotilojen sekä modernien oppimisympäristöjen rakentamisesta, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola kertoo. 

Rakennushankkeessa lajitellaan ja hyödynnetään purkujätettä vastuullisesti

Rakennushankkeessa on huomioitu sekä SYKin että Tampereen yliopiston vastuullisuustavoitteet. Purkutyövaihe toteutettiin kestävän purkamisen Green Deal -sopimuksen mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli hyödyntää vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä muutoin kuin energiana tai polttoaineena. Purkutyön aikana kaikki purettava materiaali lajiteltiin syntypaikalla. Purkujätettä syntyi yhteensä noin 7 800 tonnia.  Puretun materiaalin hyötykäytetty osuus oli korkealla tasolla ollen 98 prosenttia ja lajitteluaste oli 97 prosenttia. Jätevirroista merkittävin osa syntyi betonirungosta.

Vanhoille materiaaleille, järjestelmille ja laitteille on kartoitettu aktiivisesti uudelleenkäyttökohteita. Puretuista rakennuksista otettiin talteen uudelleenhyödynnettäväksi esimerkiksi alumiiniset julkisivulevyt, joita käytetään purkurajapinnoilla seinien uudistamisessa ja tutkimuskäytössä radioaaltojen laboratoriossa. Järjestelmiä, joissa on vielä elinkaarta selkeästi jäljellä, tullaan hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti kohteessa tai muualla kampuksella.

‒Kiertotalous ja sen tuomat mahdollisuudet täytyy tänä päivänä ottaa huomioon. Olemme äärimmäisen tyytyväisiä, kun pystymme uudelleenhyödyntämään purettavien rakennuksien eri elementtejä tässä rakennushankkeessa, Sianoja kertoo.