Hyppää pääsisältöön

Kauran kuoresta keksitty: Akanoista tehty leipäpussi on arkipäivän kiertotaloutta parhaimmillaan

Julkaistu 29.4.2021
Tampereen ammattikorkeakoulu
Konditoriassa hymyilevä nainen pitää käsissään kauran kuorista tehtyä leipäpussia.
"Oli todellinen työvoitto saada markkinoille tämänkaltainen kiertotalouden huipputuote", iloitsee Fazer Leipomoiden pakkauskehityspäällikkö Piia Soininen-Tengvall. Kuva: Fazer.
Suomalaiset ovat leivänsyöjäkansaa, ja eritoten kauran kulutus on kovassa kasvussa. Vuosittain jopa 30 % elintarviketeollisuuden kaura-aineksesta päätyy sivuvirraksi. Tuosta 20 miljoonasta kilosta osa käytetään nyt Fazerin kauraleivän pusseihin. Yhtiön oman myllyn sivuvirtana syntyvästä kaurankuorijätteestä valmistettu leipäpussi tuli markkinoille alkuvuodesta 2021. Innovaatio kehitettiin Tampereen ammattikorkeakoulun vetämässä HerääPahvi!-hankkeessa.

Luonnonvaroja säästävä kaurankuoripussi on malliesimerkki yritysten ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) vaikuttavista hanketuloksista. HerääPahvi!-hankkeessa prosessiteollisuuden sivuvirrat valjastettiin elintarvikkeiden pakkauksiksi, jotka tuotteistettiin ja kaupallistettiin. Kansainvälisestikin merkittävä, kilpailukykyistä kärkiosaamista hyödyntävä ESR-rahoitteinen hanke oli käynnissä 2018−2020.

Rohkeus uudistaa pakkausajattelua

Kaurankuorimateriaali kehitettiin TAMKin paperilaboratoriossa, ja materiaalikokeissa olivat mukana myös biotuotetekniikan opiskelijat.

− Projektipäällikkö Päivi Viitaharju on teettänyt TAMKin paperilaboratoriossa opiskelijatyönä satoja laboratorioarkkeja eri materiaaleista. Jo vuosia sitten olimme aktiivisia asian tiimoilta ja kartoitimme metsäteollisuusyritysten halukkuutta kehittää uudenlaisia, kiertotaloutta edistäviä pakkausratkaisuja, muistelee TAMKin biotuotetekniikan yliopettaja Ulla Häggblom.

− Teimme kaurankuorijakeesta Tervakosken tehtaalla yli neljä kilometriä rullapaperia. Siitä Peltolan Pussi valmisti ja painatti patonkipussit, joita jaoimme yli tuhat yhteistyökumppaneillemme. Markkinajohtaja Fazer Leipomot lähti ennakkoluulottomasti mukaan muovinvähennystalkoisiin ja uudistamaan pakkausajattelua.

Fazerilla oli ehditty miettiä jo useampi vuosi, miten kauran kuoresta ja akanoista saadaan jalostettua jotain hyödyllistä.

– TAMKin projekti tuli sopivasti tähän saumaan. Nyt saamme vuosittain uusiutuvasta materiaalista tehtyä myös pakkauksia. Markkinoille tulleesta kauraleivän pakkauksesta 25 prosenttia on kaurankuorta. Voimme nostaa kaurankuoren jalostusarvoa, ja kuluttajat saavat vastuullisemman pakkauksen, taustoittaa Fazer Myllyn toimitusjohtaja ja parikymmentä vuotta myllärinäkin toiminut Jarkko Arrajoki.

Innovaatioiden eteen tarvitaan sinnikästä työtä

Arrajoki toteaa, että tässä projektissa Fazeria innosti erityisesti myös yhteistyö hyvien kumppanien kanssa.

Meillä kaikilla oli sama voimakas tahto onnistua. Haluamme toimia vastuullisesti ja uudistaa pakkauksia. Jokaisen pakkauksen kohdalla mietimme, miten voimme vähentää materiaalia ja tehdä paremmin kierrätettäviä pakkauksia, ja kokonaan uusia materiaaleja.

TAMK vastasi hankkeen kuitu- ja pakkausosaamisesta.

– Mukana olivat myös TAMKin media-alan opiskelijat, jonka loivat tarinaa uuden tuotteen ympärille. He tekivät animaatioita ja mainosvideoita, ja opettajat vastasivat valokuvaamisesta ja osasta videoita, Viitaharju kertoo.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat puolestaan selvittivät ja testasivat säilyvyyttä parantavien antioksidatiivisia ja antimikrobisia ominaisuuksia. Design Forum Finland loi hankkeelle visuaalisen ilmeen ja brändin. Demoversiot pussista valmisti Peltolan Pussi ja lopulliset kuluttajapakkaukset tulevat Tervakoski Oy:n tehtaalta.

Iloiset hankepilotoijat pitävät käsissään kaurankuoripaperirullaa.
Pilotointivaiheessa kaurankuorijakeesta valmistettiin Tervakosken tehtaalla yli neljä kilometriä rullapaperia. Kuvassa Pekka Saranpää ja Risto Korpinen (Luke), Ulla Häggblom ja Päivi Viitaharju (TAMK), Saija Malila (DFF) ja Juuso Rantanen (Tervakoski Oy) . Kuva: HerääPahvi-hanke.

Akanaakaan ei heitetä kaurasta hukkaan

Fazerin mylly jauhaa jauhot, myllyn artesaanileipurit leipovat kauraleivät paistopisteisiin ympäri Suomen ja Tervakoski valmistaa kuluttajapakkaukset myllyn toimittamista akanoista. Näin kauran kuoret päätyvät suojaamaan kaurasta valmistettua leipää. Ainutlaatuisessa suomalaisessa pakkausinnovaatiossa kiteytyvät kiertotalous ja kestävä kehitys.

− Innostuimme heti tästä hankkeesta, jossa kaikki osat olivat kohdallaan; innovatiivisuus, tutkimus, kehitys ja opetus, sanoo Fazer Leipomoiden pakkauskehityspäällikkö Piia Soininen-Tengvall.

− Tämän innovaation kehittäminen kesti pitkään. Materiaalin prosessoitavuus oli meille haaste. Tutkimme yhdessä, miten kaurankuorimateriaalista saadaan elintarvikekelpoinen, turvallinen, luja ja vesihöyrytiivis pakkaus. Kehittämässämme pussissa leipä säilyy tuoreena ja laadukkaana. Olikin todellinen työvoitto saada markkinoille tämänkaltainen kiertotalouden huipputuote, hän iloitsee.

Fazerin kauran kuoresta tehty leipäpussi ja patonki mustalla taustalla.
Fazer Leipomoiden oman myllyn sivuvirtana syntyvästä kaurankuorijätteestä valmistettu leipäpussi tuli markkinoille alkuvuodesta 2021. Pakkauksesta 25 prosenttia on kaurankuorta.

Tengvall-Soinisen mukaan pakkauksella on paljonkin merkitystä asiakkaille.

− Pakkaukset suojaavat tuotetta, pidentävät säilyvyyttä ja vähentävät ruokahävikkiä. Ne myös informoivat kuluttajaa. Pakkauksen houkuttelevuuskin vetoaa. Ja onhan tämä todella kaunis ja visuaalinen leipäpussi, luonnonmateriaaleista valmistettu, muoviton ja biohajoava. Se voidaan laittaa kartonkikierrätykseen, jotta materiaali jää kiertämään, tai kompostoida.

Viljojen ja juuresten sivuvirrat otetaan hyötykäyttöön

Häggblomin mukaan kauran kuorijaetta hyödyntävän pakkausmateriaalin kansainvälinenkin potentiaali on valtava, sillä viljaa käytetään ja leipää syödään kaikkialla. Viljojen ja juuresten sivuvirtoja hyödyntävien pakkausmateriaalien kysynnän soisi kasvavan, sillä materiaalia riittää. Kaupungistuminen lisää eineksien ja puolivalmisteiden kulutusta, mikä puolestaan lisää juuresjätettä.

− Ympäristötietoisten kuluttajien luomalla kysynnällä on tässä iso rooli. Kaurankuoripussi on hyvää herättelyä kuluttajille, yrityksille ja pakkausmateriaalien valmistajille. Maailmanlaajuiset pikaruokaketjut voisivat toimia vaikuttavina tienviitoittajina, Häggblom visioi.

− Emme ole korvaamassa muovia, vaan pikemminkin käytämme muovittomia pakkauksia siellä, missä se on mahdollista.

Lisää luovien alojen osaamista kiertotalouteen

Häggblom painottaa, että hankkeessa tehty työ ei jää kaurankuoripusseihin. Muotoilu, viestintä, media, brändäys ja tarinankerronta integroitiin pakkausmateriaalien tuote- ja palvelukehityksen kaikkiin vaiheisiin.

– Haluamme rakentaa metsäbioalan, muotoilu- ja media-alojen ekosysteemin, jossa ymmärretään kiertotalouden, luovien alojen osaamisen ja verkostojen arvo brändien rakentamisessa ja aivan uudenlaisten tuotteiden lanseeraamisessa.

Sivuvirtoja voidaan käyttää kaikenlaisissa, myös kartongista ja aaltopahvista tehdyissä pakkauksissa. – Niiden tarve verkkokaupankäynnissä on koronan takia lisääntynyt, ja olisi hienoa, jos osa maailmalla matkaavista pakkauksista olisi valmistettu sivuvirroista.

Arrajoen mukaan sivuvirtojen hyödyntäminen on Fazerillekin tärkeää myös jatkossa. – Kaura muuntuu moneen. Nyt pohdimme sitä, miten kaurankuoria voisi käyttää vielä laajemmin paperin ja pakkausten tuotannossa.

Tengvall-Soininen muistuttaa, että innovaatioiden tekeminen ei ole helppoa eikä niitä tehdä yksin. − Tämänkaltaisia innovaatioita tarvitaan, ja näiden kautta muutamme yhdessä maailmaa, kaurankuoripussi kerrallaan.

 

Lisätiedot:
Ulla Häggblom
Yliopettaja, biotuotetekniikka
Rakennettu ympäristö ja biotalous
Tampereen ammattikorkeakoulu
ulla.haggblom [at] tuni.fi (ulla[dot]haggblom[at]tuni[dot]fi)
040 556 1120

HerääPahvi!-hankkeen verkkosivut

Kärjet-hankevideo YouTubessa

 

Teksti: Hanna Ylli
Kuvat: Piia Soininen-Tengvallin kuva ja leipäpussikuva Fazer, ryhmäkuva HerääPahvi!-hanke