Hyppää pääsisältöön

Kalevala oli tutkijalle pitkään pakkopullaa – nyt hän käyttää supervoimaansa lukuinnon kasvattamiseen

Julkaistu 20.11.2019
Tampereen korkeakouluyhteisö
Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Finlandia-ehdokas Maria Laakso avaa nuorille väylän kotimaisen kirjallisuuden klassikkoteoksiin, ja sallii myös pienen puijaamisen.

Voimalla seitsemän miehen, vaka vanha blaa blaa blaa…

Miksi tämän päivän koululaisen pitäisi tuhlata aikaansa sata vuotta sitten kirjoitettuihin kirjoihin, kun älypuhelin tarjoaa loputtomasti nopeaa mielihyvää?

– Kulttuurimme rakentuu kerroksina vanhan pohjalle. Kirjallisuuden klassikot ovat suomalaisen kulttuurin kivijalkoja, joiden päälle kaikki uudemmat kerrokset kasataan, kirjallisuudentutkija Maria Laakso Tampereen yliopistosta vastaa.

– Jos haluaa ymmärtää nyky-yhteiskuntaa, kulttuuria ja jopa itseään paremmin, meidän kaikkien olisi hyvä tuntea klassikkokirjoja.

Mutta riittääkö tämä motivaatioksi tarttua klassikoihin, jotka ovat ajallisesti kaukana nykymaailmasta ja joiden kirjoitustyyli on usein nuorille vierasta? Ei välttämättä riitä, joten siksi Laakso kirjoitti nuorille Taltuta klassikko! -tietokirjan, jossa hän tulkitsee suomalaisen kirjallisuuden klassikkoteoksia helposti lähestyttävällä tavalla, hauskasti ja lyhyesti. Teos on ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Toinen hyvä uutinen junnuille on se, Laakson mielestä lukemisasioissa kannattaa olla itselleen lempeän salliva. Jos ymmärtää, mistä klassikkokirjassa on kyse, ei koko kirjaa tarvitse välttämättä lukea.

– Kannustan nuoria klassikkobluffiin. En tiedä, mitä mieltä äidinkielenopettajat tästä ovat, mutta omasta mielestäni on parempi saada tietoa toisen käden kautta kuin ei ollenkaan.

Tutuilta opettajilta Laakso oli alun perin kuullut huolen siitä, että koululaisia on nykyään todella vaikeaa saada lukemaan klassikoita. Tämä on ymmärrettävää, koska klassikoiden tulkitseminen ei ole välttämättä helppoa aikuisillekaan tai edes kirjallisuuden ammattilaisille.

– Ajattelin, että voisin omalla ammattitaidollani kehystää klassikot uudelleen ja tuoda ne nykypäivään.

Vaikka Taltuta klassikko! -kirjan kieli on suoraviivaista ja hauskaa, tietokirjan pohjana on vankka lähdeaineisto. – Lapset ovat siinä mielessä armotonta yleisöä, että jos teos ei tempaa heitä mukaansa, se jää kesken. Kirjoitustyylin pitää olla kiehtovaa ja tekstin hyvin paketoitua, kirjallisuudentutkija Maria Laakso sanoo. Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Äänikirjatkin ovat kirjoja

Suomalaisten nuorten lukutaito on vahva, mutta koululaisten innostus lukemiseen on erittäin matala. Innostuksen puute uhkaa heikentää luku- ja kirjoitustaitoa, jotka kulkevat käsi kädessä. Etenkin poikien lukeminen on vähentynyt huolestuttavasti.

Asian korjaamiseksi toimitaan jo. Maria Laakso on tyytyväinen, että Suomessa laitetaan rahaa projekteihin, joilla lukuintoa yritetään parantaa. Hän kuitenkin uskoo, että esimerkin voima on yksi tärkeimmistä keinoista.

– Lukeminen mielletään yksinäiseksi puuhaksi ja sitä se osittain onkin, mutta kukaan ei löydä lukemista umpiossa. Nuoret seuraavat vanhempiaan osaksi lukevaa yhteiskuntaa, Laakso sanoo.

On turha jeesustella lehtien palstoilla nuorten lukemattomuudesta, jos emme näytä esimerkkiä omalla lukemisella.

Uudet lukemisen tavat, kuten äänikirjat, ovat tutkijan mielestä oivallinen väylä kirjoista innostumiseen. Laaksolle itselleen Kalevalan lukeminen oli pitkän aikaa pakkopullaa, kunnes hän alkoi kuunnella teosta äänikirjana, jolloin kansanrunojen kieli heräsi eloon.

Työtä yhteiskunnan hyväksi

Maria Laakson Taltuta klassikko! valittiin ehdolle lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, sillä se oli raadin mielestä ”riemastuttavan hauska ja asiantunteva opas, joka taatusti karistaa ennakkoluuloisimmankin lukijan ajatukset klassikkojen tylsyydestä”. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategoria käsittää laajan kirjon teoksia aina pikkulasten kuvakirjoista nuorten fantasiakirjallisuuteen ja tietokirjoihin, joten jo ehdokkaaksi pääseminen tuntuu esikoiskirjailijasta suurelta voitolta.

Laakson mielessä on käynyt jo ajatus jatko-osan kirjoittamisesta. Siitä tulisi Taltuta klassikko! -world edition, jossa käännettäisiin maailmankirjallisuuden suurimmat klassikot nuorten kielelle.

Tutkijan työssä puolestaan Laaksoa odottaa ensi vuoden alussa uusi, Koneen säätiön rahoittama projekti, jossa hän alkaa tutkia Tove Janssonin teoksia.

Kirjallisuudentutkijan supervoima on kyky ymmärtää kirjoja. Se ei ehkä vaikuta yhtä ihmeelliseltä ja näyttävältä kuin vaikkapa lääketieteen tutkijoiden ihmeteot, mutta se saattaa nousta arvoon arvaamattomaan lähitulevaisuudessa.

– Vaikka me kirjallisuudentutkijat emme pysty parantamaan syöpiä, voimme silti auttaa yhteiskuntaa omalla supervoimallamme.

– Elämme niin läpikotaisin tekstualisoituneessa yhteiskunnassa, että lukutaidon heikkeneminen tuottaa todellisia ongelmia ihmisten selviytymiselle, Laakso sanoo.Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Maria Laakso

  • Kirjailija, Suomen kirjallisuudesta väitellyt filosofian tohtori. Työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa.
  • Väitösteos v. 2014 käsitteli huumoria lastenkirjallisuudessa.
  • Toimii mm. Lastenkirjainstituutin hallituksessa sekä Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkinnon raadissa.
  • Esikoisteos Taltuta klassikko! on ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajaksi marraskuussa 2019. Teoksen on kuvittanut Johanna Rojola.
  • Oma suosikki kotimaisista klassikoista on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia.
Haluatko tietää, mitä vaka vanha Väinämöiselle kävi, mutta et ole jaksanut kahlata Kalevalaa loppuun? Kuuntelepa tämä ote Taltuta klassikko! -kirjasta, niin tiedät. Lukijana kirjailija itse.

Kirjoittaja: Tiina Lankinen