Energia-aalto! -sarja energiamurroksesta – fossiiliset polttoaineet jäävät uusiutuvien jalkoihin

Energia-aalto -sarjan ensimmäisessä jaksossa aiheena on sähkön hinta. Professori Pertti Järventausta on tutkinut sähkön hintavaihtelun tasoittamista sähkömarkkinoilla. Hänen tutkimuksensa ehdottaa uuden "storage order" -tarjoustyypin käyttöönottoa tukkusähkömarkkinoilla, mikä mahdollistaisi energiavarastojen tehokkaamman hyödyntämisen hintojen vakauttamiseksi.

Energia-aalto! -ohjelma levittää kuulijan eteen maiseman, jossa suomalainen energiajärjestelmä luopuu vaiheittain fossiilisista polttoaineista. Muutos on jo pitkällä ja hyvässä vauhdissa Suomessa, sillä esimerkiksi tuulivoiman tuotannon vaihtelut näkyvät sähkön hinnassa. Ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista vaihtaa energiamuotoa toiseen. Tuuli- ja aurinkoenergia ovat tietysti sääriippuvaisia.  

–Tämä on aivan eri asia kuin polttaa hiiltä, jota on siinä viereisessä kasassa viikoksi tai jopa moneksi kuukaudeksi, kertoo professori Matti Vilkko sanoo ohjelman toisen jakson alkajaisiksi.  

Voimalaitoksen operaattorilla on siis aiemmin ollut vapaat kädet päättää, millä tunnilla lisätään tuotantoa ja milloin vähennetään. Tämä ei päde uusiutuviin, vaan laiva seilaa silloin, kun on tuulista tai Aurinko paistaa. Tämä joustamattomuus on sähköverkolle haaste, sillä sähkön tuotannon ja kysynnän on täsmättävä joka hetki.  

Vaikka rautaa on taottava, kun tuuli viuhuu, ollaan Suomessa hihat heiluen ratkomassa jouston haasteita. Esimerkiksi Fingrid on kehittänyt uusia järjestelmiä länsirannikolla Vaasan eteläpuolella, jotta sähkövarastoja voidaan liittää verkkoon ja saada rannikon runsas tuulivoimakapasiteetti paremmin käyttöön.  

Jousto ei ole suinkaan ainoa haaste, vaan muutos vaatii rahaa ja halukkuutta investoida sähköverkkoon ja tuotantolaitoksiin, joka taas vaatii sääntelyn viilaamista. Uusiutuvat eivät kuitenkaan ole missään nimessä pelkkiä haasteita, päinvastoin. Moni tutkija on sitä mieltä, että vetytalous on lupaava uusi teollisuuden haara Suomessa. Uusiutuvalla sähköllä kun voidaan elektrolyysin avulla erottaa vedestä vetyä, jota taas voidaan jalostaa metaaniksi, siis polttoaineeksi.  

Podcastissa on äänessä tutkijoiden lisäksi erään tamperelaisen taloyhtiön puheenjohtaja, Cristian Seres, joka kertoo energiayhteisön eduista ja käytännön toteuttamisesta. Lempäälän Energian toimitusjohtaja Mikko Kettusen kanssa keskustelemme paikallisesta energiantuotannosta sekä markkinoiden sääntelystä.  

Ohjelma on läpileikkaus tutkijoiden näkökulmasta energia-alaan vuosien 2024 ja 2025 taitteessa. Kansainvälinen politiikka on tällä hetkellä kovassa myllerryksessä. Neljännessä jaksossa professori Pami Aalto valistaa meitä, kuinka Suomi kytkeytyy muuhun maailmaan ja millaisia uusia pelaajia kentällä saatetaan nähdä, ja miten maailma saattaa muuttua uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ottamisesta. 

–Öljyn ja kaasun maailma oli aika konfliktuaalinen ja puhuttiin resurssisodista. On helppoa yhdistää moni Persianlahdella tapahtunut sota öljyyn tai kaasuun. Tätä ei ole näköpiirissä. Tämä on demokraattisempi maailma, mutta ei täysin, professori Aalto kertoo.  

Viimeisessä jaksossa kuulemme niiden ihmisten näkemyksiä, jotka tulevaisuudessa vastaavat energiajärjestelmän operoinnista. Opiskelijat Oona Lohikainen ja Salla Hasanen kertovat millaista on opiskella energiamurroksen koulutusohjelmassa. Koulutusohjelma sopii matemaattisista ja luonnontieteellisistä opinnoista kiinnostuneille.  

–Monilla kursseilla on ollut sopivasti haastetta. Ensimmäisen vuoden matikan ja fysiikan kurssit lähtivät lukion tietojen pohjalta ja siitä sitten syvemmälle, Lohikainen sanoo.  

Ohjelma on kuultavissa Radio Moreenin soundcloudissa sekä FM-taajuudella. 

Ohjelman jaksot ja vieraat: