Professori Pekka Abrahamsson haluaa, että tekoälytutkimus näkyy opiskelijoiden ja yritysten arjessa
Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamssonille on tärkeää, että tutkimus näkyy yrityksissä, opiskelijoiden arjessa ja konkreettisina ratkaisuina.
– Minulla on aina ollut kantavana teemana, että tieteen pitää myös vaikuttaa, Abrahamsson sanoo.
Abrahamssonilla on takanaan pitkä ja kansainvälinen akateeminen ura. Hän väitteli tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 2002 ja on sittemmin työskennellyt professorina ja dekaanina Bolzanon yliopistossa Italiassa, professorina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä tutkimusprofessorina VTT:llä. Lisäksi hän on toiminut vierailevana professorina useissa eurooppalaisissa yliopistoissa sekä professorina Norjan teknillistieteellisessä yliopistossa.
Paluu Suomeen tapahtui Jyväskylän yliopiston kautta, vuonna 2023 hän siirtyi Tampereen yliopistoon, pääpaikkana Porin upea yliopistokeskus, jossa Abrahamsson kokee voivansa yhdistää kansainvälisen tutkimuksen ja paikallisen tekemisen.
Porin yliopistokeskuksessa Abrahamsson näkee ympäristön, jossa tekoälytutkimusta voidaan viedä nopeasti käytäntöön. Alueella on paljon osaavia yrityksiä, joilla on todellisia tarpeita datan, ohjelmistokehityksen ja päätöksenteon tueksi.
– Tässä on merkittävää se, miten saamme kehitettyä ohjelmistoja ja hyödynnettyä niitä esimerkiksi yritysyhteistyössä paremmin. Voimme syöttää turvallisesti firman datan tekoälyn hyödynnettäväksi, se laskee ja kertoo ymmärrettävällä tavalla mitä tahansa tietoa, niin toimitusjohtajalle kuin rivityöntekijälle. Nyt rakennetaan demoja ja proof-of-concept:ja aiheen tiimoilta.
Abrahamssonin mukaan Porissa on paljon potentiaalia, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty.
Hän näkee oman roolinsa katalyyttina, joka tuo yhteen yritykset, tutkijat ja rahoituksen – ja madaltaa kynnystä lähteä mukaan tutkimusyhteistyöhön.
Opiskelijat ja väitöskirjatutkijat tekemisen ytimessä
Pekka Abrahamsson perusti GTP-Lab tutkimusryhmän vuonna 2023.
– Tavoitteenamme on vahvistaa Suomen asemaa ohjelmistokehityksen ja tekoälytutkimuksen edelläkävijänä, Abrahamsson kiteyttää.
– Porissa, Tampereella ja Seinäjoella sijaitsevien tiimien sekä Ruotsissa, Norjassa, Brasiliassa ja Tansaniassa toimivien kumppaneiden avulla rakennamme yhtä alueen suurimmista tekoälytutkimuslaboratorioista. Työ on vasta alussa, mutta tiimimme on kasvanut vauhdilla, tunnelma on erinomainen.
Abrahamssonille yritysyhteistyö ja opiskelijat kulkevat käsi kädessä. GPT-Lab-tutkimusryhmä toimii myös oppimisympäristönä opiskelijoille ja väitöskirjatutkijoille.
GPT-Labissa opiskelijat eivät jää sivustakatsojiksi, vaan osallistuvat tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen, kokeiluihin ja yritysprojekteihin. Työ voi liittyä esimerkiksi ohjelmistokehitykseen, datan analysointiin tai generatiivisen tekoälyn käyttöön päätöksenteon tukena.
– Me käytämme tätä ohjelmistojen kehittämiseen ja testaamiseen. Tekoäly kirjoittaa koodia sellaisilla kielillä joita kukaan ei enää juurikaan osaa. Tekoäly on väsymätön apuri melkeinpä kaikessa, sen kanssa voi työstää strategiota, laatia tulevaisuusskenaarioita ja vaikka tiedustella joulu ajan leipäkonereseptejä. Se on tietenkin mestari jäsentelemään tietoa, mutta tuppaa toisinaan valehtelemaan tai hallusinoimaan, kuten nykyään tavataan sanoa. Siksi tekoälyn lukutaito eli kriittiinen ajattelu on tämän päivän kansalaistaito, Abrahamsson kertoo.
Väitöskirjatutkijoille GPT-Lab tarjoaa mahdollisuuden yhdistää kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja käytännön vaikuttavuus. Tutkimusaiheet nousevat usein todellisista tarpeista, ja yhteistyö yritysten kanssa tuo tutkimukseen uudenlaista konkretiaa.
Rennolla otteella, mutta kunnianhimoisesti
Abrahamsson ei koe edustavansa perinteistä professoriroolia.
– Moni voi yllättyä tavatessaan minut, sillä minua on vaikea sovittaa perinteisen professorin saappaisiin. Ajattelen, että professuuri on harvinainen työ: siinä voi oikeasti pyrkiä maailman parhaaksi. Se vaatii kuitenkin sen hyväksymistä, ettei tie ole suora. On uskallettava ottaa riskejä ja seurata myös sellaisia ideoita, jotka herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Hänen tavoitteenaan on rakentaa tekemisen kulttuuria, jossa uusia ideoita kokeillaan matalalla kynnyksellä. Tilaisuuksiin pitää tarttua, uusia ideoita syntyy yhdessä ja uusissa monitieteisissä ryhmissä erilaiset näkökulmat synnyttävät innovaatioita, joita muuten ei syntyisi.
Vahvuuteni on, että en sano ei. Tunnen kyllä sanan, mutta en käytä sitä.
Pekka Abrahamsson
Monialaisia hankkeita
Pekka Abrahamsson on mukana useissa laajoissa ja keskenään hyvin erilaisissa tutkimushankkeissa, jotka kuvaavat hänen työnsä monialaisuutta ja laajaa yhteiskunnallista ulottuvuutta. Hankkeet liikkuvat ohjelmistotekniikan ydinkysymyksistä tekoälyn eettisiin haasteisiin, rakennettuun ympäristöön ja journalismiin.
Yksi hankkeista on ANSE (AI Native Software Engineering), Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteisesti koordinoima tutkimushanke, jossa kehitetään täysin uudenlaista, tekoälyyn natiivisti pohjautuvaa ohjelmistokehitysmenetelmää. Professorit Pekka Abrahamsson ja Tommi Mikkonen kuvaavat ANSEa maailman ensimmäiseksi hankkeeksi, joka varautuu aidosti AI-natiivien järjestelmien tuloon ohjelmistokehitykseen. Hanke sai rahoituksensa Business Finlandin Näytönpaikka-pilottihausta ja tähtää siihen, että tekoäly ei ole vain työkalu ohjelmistokehittäjälle, vaan olennainen osa itse kehitysprosessia.
Toinen keskeinen kokonaisuus on Tampereen yliopiston EVIL-AI (”Evil-eye”) – Tekoälyagenttien negatiiviset vaikutukset ja niiden ehkäisy -hanke. Nelivuotista hanketta johtaa tietojohtamisen professori Henri Pirkkalainen, ja mukana ovat Abrahamssonin lisäksi pelillistämisen apulaisprofessori Johanna Virkki. EVIL-AI:ssa tutkitaan tekoälyagentteja – itsenäisesti toimivia järjestelmiä, jotka kykenevät tekemään älykkäitä päätöksiä tavoitellessaan tiettyä päämäärää.
– Tekoälyagentit voidaan valjastaa huijaamaan ihmisiä, ne voivat ryhmäytyä sekä päästä vapaaksi toteuttamaan epätoivottua toimintaa. Siten niitä on vaikea pysäyttää, Abrahamsson sanoo.
Hankkeessa tarkastellaan, miten tekoälyagentteihin liittyviä riskejä voidaan tunnistaa ja ehkäistä jo ennen kuin ne realisoituvat osaksi arkea.
Uusimpia projekteja on AI Champion, loppuvuodesta 2025 käynnistynyt Business Finlandin rahoittama hanke, jossa tutkitaan tekoälyagenttien hyödyntämistä rakentamisessa ja talotekniikassa. Tampereen yliopistosta hankkeessa ovat mukana monitieteiset tutkimustiimit rakennetun ympäristön, johtamisen ja talouden sekä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnista. Lisäksi mukana ovat Oulun yliopisto sekä useat yritykset, kuten Granlund, Fira ja Koja Chiller, ja tutkimusta rahoittavat myös ETS Nord, Kiilto, GF BFS, QMG, LVI-Info, STK ja Airlyse.
Hankkeessa tarkastellaan muun muassa, miksi rakentaa keskitettyjä ja monoliittisia järjestelmiä, jos tekoälyagentit voivat virtauttaa ja rikastaa tietoa olemassa olevien siilojen läpi. Abrahamssonin johtama GPT-Lab toimii AI Champion -hankkeen teknologiakehityksen tukirankana, ja hankkeessa kehitetty tekoäly toimii samalla kotimaisen data- ja AI-suvereniteetin näyteikkunana.
Yksi esimerkki Abrahamssonin poikkitieteellisestä työstä on myös Tampereen yliopiston Tekoälytoimitus-projekti, jossa tutkittiin kielimallipohjaisen tekoälyn käytännöllisiä mahdollisuuksia ja rajoja journalismissa.
– Tätä tutkiaksemme rakensimme kokonaan tekoälyllä toimivan, vuorokauden ympäri toimivan uutistoimituksen, jossa mallinsimme toimituksen rooleja, kuten päätoimittajaa, uutispäällikköä ja toimittajaa, Abrahamsson kertoo.
Hankkeen tuloksena syntyy suosituksia tekoälyn käytöstä toimitustyössä: mihin tekoäly soveltuu, mitä se ei voi tehdä ja missä ihmistä ei kannata korvata. Projektissa yhdistyvät ohjelmistotekniikan ja journalistiikan tieteenalat.
Tutustu GPT--Labiin
Kirjoittaja: Riitta Yrjönen
