Mikä energiamurros? Tällainen on koulutus, jonka osaajia tullaan tarvitsemaan ympäri Eurooppaa

– Energiamurroksen osaajia tarvitaan Euroopassa todennäköisesti miljoonia seuraavan vuosikymmenen aikana, sanoo Kalle Ruuth.  

Kuva: Kaisa Varkila

Ruuth on energiamurroksen tutkinto-ohjelmavastaava ja opettajatuutor Tampereen yliopistossa. Koulutusohjelman ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 2023 – se on siis niin uusi, ettei ketään ole vielä ehtinyt valmistua. 

Energiamurroksen koulutuksessa opiskellaan fossiilivapaata ja vihreää energiaa kokonaisvaltaisesti. Siinä käsitellään kaikkia yhteiskunnan ja tekniikan alueita, joita uusiutuva energia ja sähköistyminen koskettavat – mikä tarkoittaakin varsin monia aiheita. Opiskelu alkaa tekniikan alan yhteisistä matemaattis-luonnontieteellisistä opinnoista, joiden päälle aletaan rakentaa erikoistuneempaa energiamurroksen osaamista. 

– Vahvin pohja alaan tulee sähkötekniikasta, mutta sen lisäksi kandivaiheessa opiskellaan esimerkiksi energiatekniikan ja talotekniikan perusteita, liikenne- ja yhdyskuntatekniikkaa ja niin edespäin, Ruuth kertoo. 

– Opintojen ytimessä ovat automaatio ja se, miten sähköistyvät sektorit kytkeytyvät toisiinsa. 

Maisterivaiheessa energiamurrosalalla voi valita yhden viidestä syventymiskohteesta, joita ovat sektori-integraatio, älykkäät työkoneet, sähköenergiajärjestelmät, energia- ja prosessitekniikka sekä tehoelektroniikka ja sähkömekaniikka.  

Energiamurrokseen liittyvät erilaiset tekniikan alat ovat ikään kuin raaka-aineita, joista energiamurroksen asiantuntija loihtii parhaan reseptin. Tarkoitus on siis oppia hahmottamaan tulevaisuuden energiajärjestelmää kokonaisuutena. 

Kalle Ruuth

Ala, jolle oli pakko päästä 

Energiamurroksen opiskelijoita on tällä hetkellä noin sata. Kandidaattiohjelman on aloittanut kahtena syksynä noin 40 opiskelijaa ja maisterivaiheen noin 10.  

Oona Lohikainen aloitti energiamurroksen kandidaattiohjelmassa opiskelun syksyllä 2023. Alan valinta oli pitkän harkinnan tulos. 

Kuva: Kaisa Varkila

– Olin kiinnostunut tosi monista aiheista ja ylioppilaskirjoituksetkin menivät niin hyvin, että oli useita vaihtoehtoja. Juttelin eri aloja opiskelevien kanssa ja sain lukion opolta vinkkejä, ja hiljalleen vahvistui sellainen ajatus, että haluaisin työssäni tehdä jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tämä oli juuri alkamassa oleva uusi koulutus ja vaikutti siltä, että voisi olla vastaus.  

Myös Salla Hasanen oli kandidaattiohjelman ensimmäisten joukossa. Häntä tekniikan alat vetivät puoleensa jo lukiossa, ja hän oli aina tiennyt, että haluaa juuri Tampereelle opiskelemaan. 

– Kun törmäsin sattumalta energiamurroksen koulutukseen, tuntui, että sinne on pakko päästä. Toki se uutuuskin viehätti, mutta eniten painotus uusiutuviin energiamuotoihin ja se, että on aika laajat mahdollisuudet valita, mihin sitten haluaa syventyä enemmän.  

Kuva: Kaisa Varkila

Sopivasti haastetta ja käytäntöä 

Sekä Oona Lohikainen että Salla Hasanen ovat viihtyneet opinnoissaan ja ala on tuntunut oikealta valinnalta. Ensimmäinen opiskeluvuosi kului pitkälti tekniikan alojen yhteisten matemaattis-luonnontieteellisten kurssien parissa. 

– Kyllä niissä pääsee aina vähän haastamaan itseään, vaikka onkin se peruspohja ja ala kiinnostaa. Mutta olisihan se tylsää, jos ei olisi mitään haastetta, sanoo Hasanen. 

Toisena vuonna ovat alkaneet erilaiset tekniikan alan kurssit. 

– Meillä on ollut esimerkiksi energiatekniikan perusteet, automaatiokurssi ja sähköenergiajärjestelmien perusteita, Lohikainen kertoo. 

– Niillä on päässyt kunnolla näkemään, millaista mikäkin tekniikan ala on.  

Energiamurroksen kurssit ovat muodoiltaan monenlaisia. Ensimmäisen vuoden kursseihin kuului esimerkiksi paljon itsenäisesti tehtäviä laskuharjoituksia. Osa kursseista taas on enimmäkseen luento-opetusta ja joissakin hyödynnetään flipattua opetusta, missä asiat opiskellaan ensin itsenäisesti ja niitä käydään sen jälkeen läpi opettajan kanssa.  

Joillakin kursseilla tehdään käytännön harjoituksia oppilaslaboratoriossa. Niiden aiheet ovat joskus tulleet suoraan työelämästä. 

– Alan yritykset ovat antaneet aiheita ja ohjausta harjoitustöihin, vaikka todellisia ongelmia, joita yrityksessä on ratkaisu. Siinä ymmärtää heti, miten teoriat toimivat käytännössä, Kalle Ruuth kertoo.

Omannäköistä osaamista hakemassa 

Lohikainen ja Hasanen eivät vielä tiedä, millaisiin tehtäviin haluaisivat valmistuttuaan työllistyä. Hasasta kiinnostaisi mahdollisesti vetyenergia, mutta hän ei ole vielä lyönyt mitään lukkoon.  

– Se varmaan selkiytyy, kun on opiskellut vähän pidemmälle. Ehkä parasta tässä alassa onkin se, että pystyy itse vaikuttamaan tosi paljon siihen, mihin erikoistuu. Uskon, että töitä löytyy joka tapauksessa valmistumisen jälkeen hyvin.  

Lohikainen on samaa mieltä. 

– Haluaisin ehdottomasti, että oma työ liittyisi jotenkin uusiutuvaan energiaan, mutta mitään selkeää kuvaa ei vielä ole. Eikä energiamurros tietenkään ole pelkästään Suomen juttu, kansainvälisiäkin mahdollisuuksia on.  

Myös Kalle Ruuth sanoo, että energiamurrosalalla voi rakentaa varsin vapaasti itsensä näköisen asiantuntijuuden. Koska käytännössä kaikki yhteiskunnassa sähköistyy, erilaisia mahdollisuuksia on paljon ja työllistymisnäkymät hyvät. Oman jutun ei kuitenkaan tarvitse olla selvillä vielä ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. 

– Kandivaiheessa pääsee tutustumaan erilaisiin aloihin ja sitten valitsemaan, mistä alkaa laajentaa tietojaan. Jos tekniikka kiinnostaa ja haluaa olla tulevaisuuden tekijä, energiamurros on oikea paikka.