Euroopan sote-ongelmiin ratkaisuja yhteisen kumppanuusohjelman avulla – parhaat esimerkit käyttöön
Tampereen yliopisto etsii Health and Care Systems (THCS) -ohjelmassa kunnianhimoisia, eri toimijoiden kumppanuuksiin perustuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamismalleja, joista voidaan ottaa oppia Euroopan maissa.
Tavoitteena on löytää erityisesti transformatiivisia ekosysteemejä. Ne yhdistävät erilaisia organisaatioita ja prosesseja.
Tampereen yliopiston osuutta kumppanuusohjelmassa vetää johtaja Sanna Tuurnas.
– EU-tasolla on tunnistettu, että terveys- ja hoivajärjestelmien haasteet ovat Euroopan laajuisia. Siksi niiden ratkominen yhdessä on hedelmällistä ja tärkeää, Tuurnas sanoo.
Tuurnas kertoo, että Tampereen yliopiston rooli kumppanuusohjelmassa on erityinen, koska mukana on vain muutamia yliopistotoimijoita. Iso osa ohjelman kumppaneista on ministeriöistä ja rahoitusorganisaatioista. Mukana on myös tutkimuslaitoksia. Suomesta on Tampereen yliopiston lisäksi hankkeessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Suomen Akatemia.
THCS-kumppanuusohjelma on yksi isoimpia soten teema-alueen ohjelmia EU:ssa.
– Ohjelmalla on tiivis yhteys komissioon, mikä tukee sen vaikuttavuutta ja vastuuta, Tuurnas sanoo.
40 esimerkin katalogi – myös suomalaisia innovaatioita esiin
THCS-ohjelma alkoi tammikuussa 2023. Tuurnas ja Tampereen yliopiston THCS-tiimin tutkijatohtorit Sofi Perikangas ja Kaisu Sahamies ovat eurooppalaisten kollegoidensa kanssa keskittyneet ohjelmassa hyvin toimivien sote-tuottamismallien tunnistamiseen, niiden analysoimiseen ja niistä oppimiseen.
Osana työtä he ovat myös tehneet kenttävierailuja eri kohteisiin. Yhdessä THCS-ohjelman kumppaneiden kanssa on koottu hyvin toimivista malleista 40 ekosysteemiesimerkin katalogi. Lisää esimerkkejä erityyppisistä transformatiivisista sote-ekosysteemeistä kerätään edelleen.
Hankkeessa on nostettu esille myös onnistumisia Suomesta – siitä, mikä meillä täällä toimii hyvin ja mistä muu Eurooppa voisi ottaa mallia.
Suomesta on nostettu esille uudenlaisia kumppanuuksiin perustuvia rahoitusmalleja, esimerkiksi tamperelainen Tesoman allianssimalli, Päijät-Hämeen Harjun terveys sekä Lapset & Nuoret SIB -vaikuttavuusinvestointimalli (Lastensuojelun Keskusliitto). Lisäksi ohjelman kansainvälisissä tilaisuuksissa on esitelty muun muassa Suomen eHealth-strategiaa.
Kotimaisten ekosysteemien nostaminen lisää hankkeen vaikuttavuutta myös Suomessa kansallisella tasolla. Tuurnas kertoo esimerkkinä digitaalisuuden, jossa Suomi on jo pitkällä.
– Suhteessa muihin Euroopan maihin meillä on panostettu digitaalisiin ratkaisuihin. Kyse ei ole vain yksittäisistä innovaatioista, vaan digitaalisuus on tuotu laajasti osaksi sote-palveluita, Tuurnas sanoo.
Analyyttinen työ vaikuttaa tulevaan tutkimukseen ja kehittää ohjelman sisäistä keskustelua
THCS-tiimin tutkijat ovat myös jäsentäneet ekosysteemejä ja tuoneet analyyttista osaamista mukaan kumppanuusohjelmaan. Analyyttista puolta on voitu soveltaa esimerkiksi tutkimustarpeiden kartoittamiseen.
– Pääsemme ohjelmassa suuntaamaan sitä, mihin tutkimuskenttä on menossa. Analyyttiselle osaamiselle on paikkansa tämänkaltaisissa tehtävissä, Sofi Perikangas sanoo.
Myös tamperelaiset tutkijat, asiantuntijat ja ammattilaiset on kutsuttu mukaan tähän työhön. Keväällä 2026 Tampereen yliopiston THCS-tiimi järjesti tutkimustarpeita kartoittavan työpajan.
Analyyttinen työ on tukenut myös ohjelman sisäistä keskustelua esimerkiksi käsitteistä.
– Osa alan käsitteistä on erittäin monimutkaisia, osa taas löyhiä tai epämääräisiä. Tarvetta käsitteiden määrittelytyölle on ollut runsaasti, sillä ohjelmassa on mukana niin monenlaisia toimijoita tutkijoista viranhaltijoihin, Perikangas kertoo.
Ekosysteemiajattelu vahvemmaksi
THCS-ohjelma on puolivälissä, ja se jatkuu vuoteen 2029 asti. Tuurnas kertoo, että ohjelma on tuonut vahvaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea ekosysteemiajattelu sote-puolella voi pitää sisällään.
– Se ei tarkoita pelkästään lääkäripalveluita, vaan se ulottuu kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ennaltaehkäisyyn ja esimerkiksi työllisyys- ja kulttuuripalveluihin asti. Esimerkiksi Hollannin Mooi Maasvallei -verkosto kokoaa yhteen toimijoita paikallisista yrityksistä, vapaaehtoisista asukkaista, eri hallinnon tasoilta ja sektoreilta edistämään paikallisten asukkaiden hyvinvointia vahvasti ennaltaehkäisyä korostaen, Tuurnas ja Sahamies toteavat.
– Ohjelman avulla on mahdollista saada oivalluksia siitä, minkälaisia uusia ja vaikuttavia kumppanuuksia voi kehittää, kun laitetaan ekosysteemilinssit päähän ja katsotaan palvelujen tarjoamista hieman uudella tavalla, Tuurnas jatkaa.
Hän kertoo, että tavoitteena on myös ekosysteemiajattelun vahvistaminen yleisesti ottaen Euroopassa. THCS:ssä on työstössä myös työpaketti, jossa pohditaan sitä, miten hankkeessa tunnistettuja hyviä käytäntöjä voidaan ohjelman jälkeen hyödyntää eri puolilla Eurooppaa konkreettisesti.
Lisäksi yksi ohjelman kokonaisuus keskittyy suunnittelemaan ja toteuttamaan päätöksentekijöille suunnattua masterclass-koulutusohjelmaa, joka toteutetaan tänä kesänä 2026 ensimmäisen kerran Pariisissa.
– Mukana on myös suomalaisia alueellisia ja kansallisia päätöksentekijöitä, Sahamies kertoo.
Transforming Health and Care Systems (THCS) -kumppanuusohjelma
- Vuonna 2023 käynnistynyt THCS-kumppanuusohjelma on osa EU:n Horizon Europe -puiteohjelmaa. Kumppanuusohjelmassa on mukana yli 60 organisaatiota 26 eri maasta.
- THCS-ohjelmassa on yhteensä kymmenen työpakettia, joissa tutkimusorganisaatiot, tutkimusrahoittajat ja ministeriöiden edustajat edistävät innovatiivisten hoiva- ja terveyspalveluratkaisujen toimeenpanoa tukevia malleja sekä hyvien käytäntöjen käyttöönottoa.
- Kumppanuusohjelma kestää seitsemän vuotta. Sen kautta ohjataan runsaat 300 miljoonaa euroa tutkimukseen, innovaatioihin ja niiden toimeenpanoon.
- Tampereen yliopiston rahoitus THCS-kumppanuusohjelmassa on 2,5 miljoonaa euroa.
Tampereen yliopistolta THCS-ohjelmassa ovat mukana myös johtaja Juha Teperi sekä tutkija Matias Heikkilä.
