Tiedote | Tutkimus

Elintapaohjaus vähensi vanhuuden haurastumista

Julkaistu 14.1.2025

Tampereen yliopisto

Kaksi henkilöä ulkoilemassa, joista toinen haravoi ja toinen työntää kärryjä.

Kuva: Gerontologian tutkimuskeskus Gerec

Liikuntaharjoittelua sisältävällä monipuolisella elintapaohjauksella voidaan vähentää ensimmäisiä vanhuuden haurastumisen merkkejä. Kipu ja masennusoireet ovat kuitenkin merkittäviä esteitä ikääntyvien liikuntaharjoittelulle, osoittavat laajan suomalaisen FINGER-interventiotutkimuksen tulokset.

Kahdessa tuoreessa tutkimusessa tarkasteltiin monipuolisen FINGER-elintapaohjauksen vaikutuksia ikääntyvien aikuisten hyvinvointiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että elintapaohjaus lisäsi liikuntaa ja vähensi gerastenian eli vanhuuden haurastumisen ensimmäisiä merkkejä erityisesti iäkkäillä miehillä. Toisessa tutkimuksessa seurattiin osallistujien liikunta-aktiivisuutta seitsemän vuoden ajan. Tuloksen osoittivat, että elintapaohjaus auttaa ylläpitämään liikunnallista elämäntapaa.

Yksilölliset tekijät, kuten kipu ja masennusoireet, voivat kuitenkin rajoittaa liikunnan harrastamista ja siten rajoittaa elintapaohjauksen vaikutuksia.

Monipuolinen elintapaohjelma tukee toimintakykyä

FINGER-tutkimus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama laaja satunnaistettu interventiotutkimus, jossa tutkimukseen osallistuneet 60–77-vuotiaat henkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Aktiiviselle ryhmälle tarjottiin monipuolista elintapaohjausta terveellisestä ravitsemuksesta, liikunnasta, kognitiivisista harjoituksista ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnasta. Heitä verrattiin ryhmään, joka sai tavanomaista terveysneuvontaa.

Kaksivuotinen FINGER-elintapaohjaus pienensi gerastenian esiintymisen todennäköisyyttä miehillä, joilla esiintyi gerastenian esiastetta tutkimuksen alussa. Gerastenia tarkoittaa haurastumista, jossa ikääntyneen ihmisen toimintakyky heikkenee ja riski esimerkiksi kaatumisiin ja sairauksiin kasvaa. Gerasteniaa esiintyy joka kymmenennellä yli 70-vuotiaalla, mutta sen esiastetta havaitaan jo keski-ikäisillä.

– Useat gerastenian riskitekijät ovat ehkäistävissä. Tässä tutkimuksessa liikunnan lisääntyminen elintapaohjelmaan osallistuneiden joukossa vaikutti merkittävästi gerastenian riskin pienenemiseen, kertoo Tampereen yliopiston gerontologian professori Jenni Kulmala.

Aikaisemmat FINGER-tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että kokonaisvaltaiset elämäntapamuutokset voivat merkittävästi ylläpitää ikääntyneiden muistitoimintoja ja tukea fyysistä toimintakykyä.

– On kuitenkin selvää, että monet yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen, mitä elintapamuutoksia pystyy tekemään, ja miten muutokset säilyvät elintapaohjelmaan osallistumisen jälkeen, Kulmala lisää.

Kipu ja masennusoireet yhteydessä vähäiseen liikuntaan

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten osallistujien liikuntatottumukset kehittyivät seitsemän vuoden aikana. Tulokset paljastivat, että suurimmalla osalla osallistujista liikunta-aktiivisuus säilyi keskimääräisellä tasolla, jossa kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa harrastettiin kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Merkittävä havainto oli, että erityisesti kivut ja masennusoireet olivat yhteydessä vähäiseen liikuntaan sekä liikunta-aktiivisuuden jyrkkään laskuun seurannan aikana.

– Liikunnan positiivisista vaikutuksista huolimatta suurin osa aikuisista ei liiku riittävästi, ja iän myötä liikunta-aktiivisuus usein vähenee entisestään. Tulokset osoittavat, että kipu ja masennusoireet ovat merkittäviä esteitä liikunnan harrastamiselle. Tulokset korostavatkin kohdennetun tuen tarvetta, erikoistutkija Saila Kyrönlahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta painottaa.

Liikuntamotivaatiolla suuri merkitys liikunnan harrastamisessa

Reilu neljännes tutkittavista säilytti korkean liikunta-aktiivisuuden koko seurannan ajan. Korkean liikunta-aktiivisuuden säilyttäminen oli todennäköisempää, mikäli henkilö oli osallistunut terveellisiä elintapoja tukevaan FINGER-elintapaohjelmaan. Henkilöt, jotka saivat liikunnasta iloa ja kokivat liikunnan tuovan hyvää oloa, olivat muita todennäköisemmin aktiivisia koko seurannan ajan. Ne, jotka liikkuivat terveyssyistä tai lääkärin kehotuksesta, kuuluivat useammin matalan aktiivisuuden ryhmiin, mutta tässä tapauksessa FINGER-elintapaohjelma tuki aktiivisuuden säilymistä.

– Liikunnan suunnittelussa on tärkeää huomioida henkilökohtaiset motivaatiotekijät ja liikunnan sosiaalinen puoli. Tämä voi auttaa luomaan kestäviä liikuntatapoja, Kyrönlahti painottaa.