Alumnimme Julian Mäkelä: Kätilön tehtävä on luoda turvaa ja luottamusta

Mikä sai sinut hakeutumaan juuri kätilön opintoihin?

Tämän kysymyksen Julian Mäkelä on kuullut keskimääräistä useammin, onhan hän yksi harvoista miehistä hyvin naisvaltaisella alalla.

Mäkelä itse kokee, että sukupuoli ei määritä millään tavalla sitä, miten hyvä joku on työssään tai mistä hän on kiinnostunut. Mies voi hakeutua kätilöksi yhtä hyvin kuin vaikkapa nainen rakennusinsinööriksi.

– Mielestäni jokaisen kannattaa lähteä opiskelemaan sitä, mikä itseä eniten kiinnostaa ja kiehtoo, alasta riippumatta. 

Kätilön opintoihin Mäkelä hakeutui, koska hoitoala kiinnosti häntä ja kätilön työ tuntui erityisen merkitykselliseltä. Tämä ajatus vain vahvistui opintojen aikana.

– Into ja rakkaus alaa kohtaan syveni, mitä pitemmälle pääsin opinnoissa. Huomasin, kuinka upeaa tämä työ oikein onkaan, hän kuvailee.

Mäkelä valmistui TAMKista kätilöksi syksyllä 2024. Nyt hän työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa, naistentautien vuodeosastolla.

Tulevaisuudessa Mäkelä haaveilee työstä synnytyssalissa, mutta sitä ennen hän haluaa nähdä laajasti muutakin kätilön työtä.

– Tavoitteeni on, että näkisin monenlaisia osastoja, toimenkuvia ja tehtäviä. Myös erikoistuminen raskausajan ultraäänitutkimuksiin kiinnostaa joskus myöhemmin.

Antoisinta opiskelussa olivat harjoittelut

Opiskelu kätilöksi oli Mäkelän mukaan tiivistä ja vaativaa, mutta myös erittäin palkitsevaa ja mielenkiintoista.

Neljän ja puolen vuoden koulutus on kaksoistutkinto, johon sisältyy sekä kätilön että sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto. Uutta opittavaa oli paljon, ja opiskelu eteni rivakassa tahdissa.

– Antoisimpia olivat harjoittelut eri sairaaloissa, eri osastoilla ja eri tehtävissä. Oli hienoa huomata, että minähän tiedän ja osaan jo nämä asiat, ja nähdä oma kehityksensä käytännön työssä.

Opetusta TAMKissa Mäkelä kuvailee päteväksi ja laadukkaaksi. Moni kouluttajista oli itse aktiivisesti töissä sairaalassa, joten yhteys käytäntöön oli tiivis.

– Myös kouluterveydenhuolto ja tukipalvelut toimivat TAMKissa hienosti. Tuli olo, että meidän halutaan oikeasti voivan hyvin.

Opinnoissa pohdittiin myös, miten voi lähestyä ja käsitellä eettisesti vaikeita tilanteita, joita työelämässä tulee vastaan. Tämä oli Mäkelän mielestä erityisen tärkeää, sillä kätilön työssä kohtaa monenlaisia tilanteita syntymästä kuolemaan.

– On hyödyllistä, kun on jo etukäteen pohtinut, miten itse ajattelee ja reagoi erilaisissa tilanteissa. Silloin tilanteita on helpompi käsitellä, kun ne osuvat kohdalle, hän miettii.

Hienoja, ainutlaatuisia hetkiä

Mäkelä kokee, että yksi tärkeimpiä kätilön tehtäviä on luoda synnyttäjille ja tuoreille vanhemmille turvaa ja luottamusta.

Synnytys on aina yksilöllinen ja ainutlaatuinen tapahtuma, johon heittäytyminen vaatii synnyttäjältä rohkeutta. 

– Hienoimpia ovat hetket, kun synnyttäjässä herää itseluottamus ja varmuus, että kyllä tämä tästä, minä pystyn tähän. Ja kun voin itse tukea ja auttaa siinä, se on todella palkitsevaa.

Mäkelän mielestä on myös upeaa seurata tuoreiden vanhempien tutustumista lapseensa. Ensin he ehkä arastelevat vastasyntynyttä ja epäröivät vaihtaa tälle edes vaippaa. Vähitellen he saavat itseluottamusta ja varmuutta vauvan käsittelyyn.

– On etuoikeus olla mukana näkemässä näitä hetkiä, kun vanhemmuus ja rakkaus omaan lapseen alkavat kasvaa.

Kätilön työ on myös raskasta, sillä työssä voi olla kiire, eikä kaikissa tilanteissa ole onnellisia loppuja. Vaikka vaikeita tilanteita ei tule vastaan joka päivä, työssä on oltava koko ajan valpas ja valmistautunut odottamattomiin tilanteisiin.

– Kun kaikki sitten sujuu hyvin, se on entistä kauniimpaa, kun tietää, mitä kaikkea olisi voinut tapahtua, Mäkelä pohtii.