Hyppää pääsisältöön

Aino Koskimies: Signaalinkäsittely ja koneoppiminen on luovempi opiskeluala kuin voisi kuvitella

Julkaistu 5.7.2022
Tampereen yliopisto
Hymyilevä Aino Koskimies asettamassa kuulokkeita korvilleen.
Aino Koskimies toimi joitakin vuosia sitten apulaisena yliopiston tutkimusryhmässä, joka keskittyy audiosignaalien käsittelyyn. Tämä antoi suunnan myös diplomityölle, sillä hän jatkaa siinä samaan aihepiiriin syventymistä.
Ennen korkeakouluopintoja Aino Koskimies ei ollut lainkaan kiinnostunut ohjelmoinnista. Hän päätyi opiskelemaan signaalinkäsittelyä ja koneoppimista puoliksi vahingossa, ja myös tie Tampereen yliopistoon kulki sattuman kautta. Nyt Koskimies tekee diplomityötään signaalinkäsittelyyn erikoistuneessa firmassa, ja hän tahtoo rohkaista tietotekniikan opintoihin myös muita, joille ohjelmointi on ennalta vierasta.

Kun Aino Koskimies haki opiskelupaikkaa, hänellä ei ollut mielessä selkeää suunnitelmaa. Yhteishaussa ei tarvinnut tuolloin miettiä hakukohteiden järjestystä, joten Koskimies pyrki ”vähän kaikkialle”. Lopputulos oli, että hän olisi myös päässyt lähes kaikkialle – hyväksymiskirje jäi saamatta ainoastaan lääketieteen opinnoista, joiden suhteen hän muutti mielensä jo ennen pääsykoetta.

Edessä oli valinta, mutta Koskimies teki ratkaisunsa varsin simppelisti.

– Lappeenrannan teknillisen yliopiston hyväksymiskirje postitettiin kansiossa, joka oli paljon hienompi kuin muiden A4:lle printatut paperilaput. Ajattelin, että tämä vaikuttaa tosi hienolta. Ja ehkä päätökseen vaikutti sekin, että minulla on sukua Lappeenrannassa, joten sinne oli turvallista lähteä.

Koskimies alkoi opiskella Lappeenrannassa laskennallista tekniikkaa. Hän oli hakenut koulutusohjelmaan siltä pohjalta, että mainokset houkuttivat ja koneoppiminen ja tekoäly kuulostivat vaikuttavilta aiheilta. Ohjelmoinnista hänellä ei ollut minkäänlaista kokemusta, mutta mielenkiinto syttyi opiskeluiden myötä.

Elämä vei uuteen opiskelukaupunkiin

Miten Koskimies sitten päätyi Lappeenrannasta Tampereelle?

Kun laskennallisen tekniikan opintoja oli takana puolitoista vuotta, sattuma puuttui peliin: Koskimies tapasi miehensä, joka oli juuri aikeissa muuttaa kaupunkiin.

–  Ja lähdin sitten perään. Tilanteeni oli sellainen, että kaverini olivat juuri valmistumassa ja suurin osa heistä oli jo lähtenyt sinä vuonna muualle, joten totesin, että mikä ettei.

Tampereen yliopiston ovet avautuivat yhteishaun todistusvalinnalla, ja Koskimies aloitti tietotekniikan opinnot signaalinkäsittelyn ja koneoppimisen suuntautumislinjalla syksyllä 2016. Ohjelma oli käytännössä vastaava kuin Lappeenrannassa, joten hän sai hyväksiluettua lähes kaikki aiemmat opintonsa. Tampereella tosin painottui hieman enemmän tietotekniikka ja vähemmän matematiikka, mikä oli Koskimiehelle ainoastaan mieluista.

Tietotekniikan alalla kohtaavat luovuus ja logiikka

Vaikka Koskimies uskalsi hakeutua itselleen tuntemattomalle opiskelualalle, hänen on helppo kuvitella, että moni suoraan lukiosta tuleva saattaa pitää signaalinkäsittelyä ja koneoppimista liian hankalan kuuloisena. Hän oli itsekin alun perin siinä käsityksessä, että ohjelmointiin perustuva ala vaatisi ohjelmoinnin harrastuneisuutta.

– Mutta ei sitä oikeasti tarvinnut. Tämä on paljon helpompaa ja itse asiassa myös mielenkiintoisempaa kuin miltä kuulostaa, Koskimies kannustaa.

Hän arvelee, että kaikki eivät myöskään tiedosta, että tietotekniikka on oikeastaan melko luova ala.

– Vaikka algoritmi onkin periaatteessa matematiikkaa, eli loogista, niin sen voi tehdä hyvin monella tavalla. Tekeminen on siis osittain jopa taidetta – tai ainakin itse näen sen sellaisena. Jokaisella on tekemisessään oma tyyli tai käsiala, ja toisten tyyli on siistimpi kuin toisten.

Koskimiestä kiehtoo nimenomaan se, että alalla pääsee käyttämään luovuutta eikä asioihin ole yhtä oikeaa vastausta, mutta samalla tekeminen on loogista.

– Ja on myös hauskaa joutua selittämään aina sukujuhlissa, että mitä minä oikein teen.

Diplomityöllä turvallisuutta työmaille

Tällä hetkellä Koskimies tekee diplomityötään Meluta-nimisessä tamperelaisfirmassa. Diplomityöpaikan löytäminen ei ollut aivan yksinkertaista, koska Koskimies tahtoi tehdä työnsä äänenkäsittelyyn liittyvästä aiheesta. Sopiva toimeksiantaja löytyi lopulta professorin vinkillä.

Diplomityössään Koskimies käsittelee ajoneuvon moottorimelun suodatusta. Hän on koodannut järjestelmän, joka suodattaa moottorimelua pois ympäröivästä äänestä ja luo siten turvallisuutta moottorityökoneiden käyttöön.

– Olemme tehneet testit pääasiassa autolla, mutta tätä on testattu myös niin, että porakoneen katolle laitettava mikrofonijärjestelmä ottaa ääniä ulkopuolelta ja välittää ne ohjaajan bluetooth-kuulokkeisiin. Koska moottorimelu on niin kova, ohjaaja ei esimerkiksi kuule, jos koneen lähellä puhuu ihminen. Tekemäni suodatin kuitenkin vaimentaa moottorimelua niin, että puhe erottuu ja tulee kuulokkeisiin.

Vaikka projektin alkuperäisenä tarkoituksena oli kohentaa turvallisuutta, suodatin mahdollistaa myös kommunikoinnin koneen ulkopuolelta sen sisälle.

–  Järjestelmää voisi myös soveltaa pidemmälle niin, että ohjaaja pystyisi kommunikoimaan koneesta ulospäin. Tämä idea syntyi vasta kokeilutilanteessa, joten sitä ei ole luonnollisestikaan koodattu mukaan järjestelmään. Mutta tulevaisuudessa niin voisi ehkä tehdäkin, Koskimies visioi.

Viimeiset kuuntelutestit on nyt suoritettu, ja diplomityö valmistuu toivon mukaan syksyllä. Työnantaja on jo lupaillut, että Koskimiehelle on varattu tekemistä myös firman seuraavasta projektista.

 

Teksti: Reetta Oittinen
Kuva: Jonne Renvall