• Orientoivat opinnot 1:

Maanantaina 27.8. klo 9-12 Päätalon juhlasalissa.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan yhteinen orientoiva tilaisuus. Tutkintoni ja opiskelun käytännönasiat.

• Orientoivat opinnot 2:

Torstaina 30.8. klo 12-15 Päätalon ls. D10A+B.

• Orientoivat opinnot 3: Hyvinvointiorientoivat

Keskiviikkona 26.9. klo 14.15-15.15 (LUO, SOC) Päätalon juhlasali

• Orientoivat opinnot 4: Valinnaisten opintojen info:

Torstaina 11.10. klo 12-14 (päätalon juhlasali) ja perjantaina 12.10. klo 9-11 (päätalo, ls. D10a+b).

Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.

Orientoivien opintojen tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua.

Huomaa! Tutkinto-ohjelmilla on myös omia koulutus- ja infotilaisuuksia, jotka kuuluvat orientoiviin opintoihin.

• Historian tutkinto-ohjelma: kaikki Orientoivat opinnot ja hops -opintojaksoon liittyvät suoritukset on koottu tänne: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=40417
• Filosofian tutkinto-ohjelma: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=40575

Starttiluennolle osallistuminen on pakollista. Starttiluento (vk 35) ja sitä seuraava luento (vk 36) on kahdennettu, eli siitä järjesteään kaksi samansisältöistä toteutusta.

Orientoivat opinnot uusille historianopiskelijoille

Tähän alle on koottu koko orientoivien opintojen kokonaisuus (niin oppiaineen, tiedekunnan kuin ainejärjistö Patinankin  - suoraan opintoihin liittyvä - orientaatio). 

Maanantai 27.8. Opetus alkaa

Klo 9.00-12 Tutkintoni ja opiskelun käytännön asiat. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan infotilaisuus (Orientoivat opinnot 1; Yhteiskuntatieteiden tiedekunta). Yliopiston juhlasali (päärakennus, 2. krs)

klo 13–16  TIEY4 Tietotekniikkataidot, klo13 –16 , Päätalo ls D10ab (aloitusluento). Pakollinen kurssi. Ilmoittautuminen 19.8. mennessä (https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=38558)

Tiistai 28.8.

12.00 -14  Historian tutkinto-ohjelman informaatiotilaisuus ja ainejärjestö Patinan esittäytyminen sekä jako tuutorryhmiin. PinniB 1097

Informaatiotilaisuuden jälkeen kierros yliopiston kampuksella tuutorryhmissä.

Keskiviikko 29.8.

12.00-14.00 Patinan tietokone- ja informaationkulkuinfo (paikka ilmoitetaan myöhemmin)

Torstai 30.8.

12.15 – 15  Yliopiston yhteinen infotilaisuus: sähköiset palvelut, kirjasto, viestintä- ja kieliopinnot, saavutettavuus, liikuntapalvelut, terveyspalvelut/YTHS (Orientoivat opinnot 2), Päätalo ls D 10 a

Tiistai 4.9.

17.00 – 19.30 Historian oppiaineen tutustumisillanvietto. Mukana 1. vuoden opiskelijat, tuutorit sekä opettajia ja tutkijoita. Aloitus salissa B1096, minkä jälkeen ilta jatkuu Kappeliaulassa (Pinni B 5.krs)

Keskiviikko 26.9.

14.00 – 15 Orientoivat opinnot 3 (hyvinvointiorientoivat: opiskelu elämänvaiheena). Päätalon juhlasali.

Torstai 11.10. klo 12-14.30 (Päätalon juhlasali) TAI perjantai 12.10. klo 9-11.30 (luentosali D 10a): Orientoivat opinnot 4 (Valinnaisten opintojen infot). Tilaisuuksissa sama ohjelma, osallistua voi itselle paremmin sopivana aikana.

Keskiviikko 7.11. klo 14.15-16, PinniB3116

Informaatio- ja keskustelutilaisuus historian opinnoista (opiskelukäytännöt ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), valinnaiset opinnot, aineenopettajuus, kv-vaihdot).

Orientoivien opintojen viimeisenä vaiheena, III periodin loppupuolella (helmi-maaliskuussa), käydään HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) -keskustelu HOPS-opettajan kanssa. Opettaja ottaa yhteyttä. Voit halutessasi olla jo aiemmin yhteydessä HOPS-opettajaasi mikäli koet sen tarpeelliseksi.

Mikäli sinulla on jo suoritettuna aiempia yliopisto-opintoja, ole yhteydessä historian ohjausvastaava Ville Vuolantoon (ville.vuolanto@uta.fi) ja sovi tapaamisaika elokuun loppupuolelle.

Suoritustapa: Opiskelija osallistuu luennoille sekä ryhmätyöskentelyyn. Lisäksi hän tekee lähdekriitiikkitehtävän sekä kirjoittaa laajan historiantutkimusta analysoivan esseen (Ohjeet annetaan 1. luentokerralla). Viikottaiset luennot ovat kaikki 1. periodin aikana 4.9.-16.10. välisenä aikana. Kurssiin kuuluu myös erillinen palauteluento kurssitöiden palautuksen jälkeen, 6.11.

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla. Huom! Mikäli sinut hyväksytään kurssille, muttet osallistu opetukseen, sinun tulee perua ilmoittautumisesi viimeistään aamupäivällä maanantaina 3.9. ilmoittamalla asiasta sähköpostitse kurssin vastuuopettajalle (ville.vuolanto@uta.fi). Mikäli et osallistu opetukseen etkä peru kurssipaikkaasi tai keskeytät kurssin, suorituksesi arvioidaan arvosanalla hylätty.

Luentokurssi on tarkoitettu ensisijaisesti tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille. Kurssille on vuosittain mahtunut mukaan 5-10 valinnaisena historiaa opiskelevaa. Keväisin vedetään HISP1 verkkototeutuksena (ks. opinto-ohjelma, III periodi).

Opintojaksossa perehdytään keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin Euroopassa antiikista uuden ajan alkuun. Opintojaksossa tarkastellaan temaattisesti antiikin maailman muotoutumista ja muuntumista sekä keskiaikaisen Euroopan syntyä ja historiallista kehitystä uuden ajan alkuun asti. Opintojakso keskittyy eurooppalaiseen traditioon ja identiteettiin, joka yhdistyy laajempaan maantieteelliseen perspektiiviin.

Sähköpostitse Aino Katermaalle (aino.katermaa@uta.fi)

Luennot ti 25.9.- 13.11. klo 17.00-20.15, sekä to 22.11. Harjoitukset to 11.10.-15.11. klo 17.00-20.15

Tentit 27.11. ja 4.12. klo 17.00-19.15.

Huom! Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti niille historian tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille, jotka aloittavat kolmannen tai neljännen opintovuotensa (sekä niille, jotka aloittavat toisen opintovuotensa, mutta joilla on aikaisempia opintoja). Tammikuussa (3. periodi) aloittaa kolme uutta kandidaatinseminaaria, joihin myös toisen vuoden opiskelijat ovat tervetulleita.

Mikäli ryhmään ei tule tarpeeksi opiskelijoita, kurssi perutaan. Asiasta tiedotetaan viimeistään tiistaina 4.9. kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ylimääräinen ryhmä - kootaan niistä opiskelijoista, joille kävi päinsä Tanja Vahtikarin kandidaatinseminaariaika.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandinseminaarisyhmä tai perustelut sille, että muut ryhmät eivät käy.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandinseminaarisyhmä tai perustelut sille, että muut ryhmät eivät käy.

Pe 17.00-20 ja la 9.00-15 28.-29.9., 12.-13.10., 26.-27.10., 16.-17.11., 30.11.-1.12. (jatkuu keväällä, yhteensä 60 t).

Kurssi jatkuu keväällä 2019.

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikum-työ suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Luento-osuus (5 op) on tarkoitettu journalistiikan ja historian tutkinto-ohjelman opiskelijoiden lisäksi myös  muille Tampereen yliopiston ja Tampere3:n opiskelijoille. Voit suorittaa pelkästään luento-osuuden (5 op).

Työpajaosuus (5 op) ensisijaisesti journalistiikan ja historian tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. Opetus toteutetaan toisen opetusperiodin aikana, 25.10.-13.12.2018 välisellä ajalla. Kolmen yliopistolla tapahtuvan ja kaikille osallistujille yhteisen tapaamisen lisäksi kurssiin liittyy työskentelyä Vapriikin kuva-arkistossa. Paikat yhteisille kokoontumisille yliopistolla:

• 25.10. Päätalo A2B, klo 14-16 (ensimmäinen kokoontuminen)

Kurssin järjestävät Visuaalinen journalismi (COMS) ja historian oppiaine (SOC).

Luentokurssille (5 op) ilmoittautuminen 30.8. mennessä nettiopsun kautta.

Työpajaan osallistuminen edellyttää luentokurssin suorittamista sekä joko suoritettua tai paraikaa suoritettavaa kandidaatinseminaaria. Työpajaan on ennakkoilmoittautuminen 20.9.2018 mennessä suoraan sähköpostitse Tanja Vahtikarille (tanja.vahtikari@uta.fi); lopullinen valinta osallistujista tehdään luentokurssin kuluessa. Työpajaan voidaan ottaa enintään 20 opiskelijaa.

Huom!

Työpajaan osallistuminen edellyttää luentokurssin suorittamista sekä joko suoritettua tai paraikaa suoritettavaa kandidaatinseminaaria. Työpajaan on ennakkoilmoittautuminen 20.9.2018 mennessä; lopullinen valinta osallistujista tehdään luentokurssin kuluessa. Työpajaan voidaan ottaa enintään 20 opiskelijaa.

Uuden ajan alun ryhmä on uuden ajan alun (n. 1500-1800) teemoihin ja tutkimusongelmiin keskittyvä ryhmä. Kaikki opiskelijat ja jatko-opiskelijat sekä varttuneemmatkin tutkijat, jotka haluavat keskustella aikakauden kysymyksistä, ovat tervetulleita tapaamisiin.

Ryhmällä on oma Moodle-alue, jonka jäseneksi pääsee ottamalla yhteyttä ryhmän vetäjään. Moodlesta selviää myös kokoontumisten tarkempi aikataulu.

Kevään 2019 ensimmäinen tapaaminen torstaina 17.1. klo 14-16 seminaarihuoneessa Pinni B3077. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat!

Seuraa tiedotusta lisätietoja saadaksesi  -  ryhmän moodle-alueen tunnuksia saa vetäjiltä (laita sähköpostia).

Ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja.

Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita,  kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.

Opintojakso koostuu yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen eri lähestymistapoihin ja tutkimusperinteisiin johdattavista luennoista ja niiden oheismateriaalista. Opiskelija tutustuu monipuolisesti yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen peruskäsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin.

Poissaolojen korvaamisesta sovittava erikseen, ilmoita poissaolostasi (ja muutenkin jos kysyttävää): seija-leena.nevala@uta.fi

Tukholman yliopiston historian laitos (Stockholms universitet, Historiska institutionen) sekä Greifswaldin yliopiston historian laitos (Ernst-Moritz-Arndt Universität Greifswald, Historisches Institut) järjestävät 26.10. – 4.11. yhteistyössä keskiajan historian kurssin, johon pienellä ryhmällä tamperelaisia opiskelijoita on mahdollisuus osallistua. Kurssin keskeisenä tukikohtana toimii Ruotsin Rooman instituutti. Kurssin vastuuopettajia ovat prof. Kurt Villads Jensen Tukholmasta sekä prof. Cordelia Hess Greifswaldista.

Opiskelijoille annetaan valinnan jälkeen lista mahdollisista kurssiaiheista, jonka perusteella he laativat ennen kurssille lähtöä kirjallisen työn. Työ esitetään seminaarissa Roomassa. Kurssityöhön liittyy myös käyntikohde Roomassa, josta opiskelijat valmistelevat pienen opastuksen/selostuksen. Muilta osin opiskelijat osallistuvat pääsääntöisesti yhteiseen opetukseen (luennot, seminaarit, museokäynnit, arkisto- ja kirjastokäynnit, tutustuminen kirkkoihin, luostareihin ja muihin sopiviin kohteisiin) ja laativat siitä kurssipäiväkirjan, joka luovutetaan paluun jälkeen. Kurssi vastaa 5 op:n suoritusta.

Kurssiin kuuluu Roomassa annettavan opetuksen lisäksi muutama erikseen sovittava tapaamiskerta ennen matkalle lähtöä Tampereella (jolloin sotaan käytännön järjestelyistä ja esim. esiteltävistä kohteista), ja yksi tapaamiskerta matkalta palattua.

Kurssille voidaan valita neljä historian pääaineopiskelijaa Tampereelta.

Kurssilaisten valinnassa painotetaan osoitettua opintojen suuntautumista keskiajan historiaan (tai antiikkiin tai uuden ajan alkuun), Rooman kurssin hyödyllisyys opintojen ja opinnäyteaiheen kannalta, valmius keskiajan historian perustaitojen laajentamiseen, historiasta suoritettujen opintopisteiden määrää sekä sopivaa opintovaihetta (ts. etusija on niillä opiskelijoilla, joiden opintosuunnitelmaan opintopisteet sopivat).

Kurssille on haettu erillistä taloudellista tukea, mutta tämän saamisesta ei ole vielä varmuutta. Joka tapauksessa kurssille osallistumisesta tulee aiheutumaan kuluja opiskelijalle (ts. mahdollinen avustuskaan ei tule korvaamaan kaikkia matkakuluja).

Kurssi soveltuu myös maisteriopintoihin, kohtaan HISS3, mutta tästä on sovittava erikseen tutkielmaa ohjaavan opettajan kanssa.

HUOM! Nettiopsu -ilmoittautumisen lisäksi vaaditaan erikseen ilmoittautuminen sähköpostitse myös prof. Christian Krötzlille (christian.krötzl@uta.fi), jossa yhteydessä toimitetaan perustelukirje, jossa tuodaan esille, miksi kurssille halutaan, ja miksi sinne pitäisi päästä (vrt. valintakriteerit alta, kohta lisätiedot).

Kurssilla harjoitellaan symbolien ja merkkien analysointia keskiajan (n. 500?n. 1550) kuva- ja tekstilähteiden avulla. Kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja tulkita symboleja, symbolista ajattelua ja viestintää myös muina aikakausina eri kulttuureissa. Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijoiden tutkivan oppimisen taitojen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Kurssi on suunnattu opiskelijoille, joilla on soveltuvat pohjatiedot ja -taidot.

Kurssi aikataulu tarkentuu myöhemmin.

Ilmoittautuminen syyslukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 16.8.2018 ja päättyy 21.9.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Ylellisyys liittyy keskeisesti materiaaliseen kulttuuriin, arvostuksiin, valintoihin ja kulutustottumuksiin, ihmisten välisiin suhteisiin, sosiaalisen aseman näyttämiseen ja sen tavoitteluun sekä elämäntapaan ja –laatuun, Ylellisyyden määritelmä, ylellisyysesineet ja –tuotteet ovat muuttuneet kautta aikojen. Ajan kuluessa aiemmista ylellisyystuotteista on tullut osa arkipäivää ja ne on omaksuttu osaksi laajemman kansanosan elämää, jolloin ylellisyyden tunnuksiksi on kehitetty uusia tuotteita ja asioita.

Kurssilla pohditaan niitä tekijöitä, jotka ylellisyyden käsitteeseen, ylellisyystavaroiden syntyyn ja ylellisyyden arvostamiseen ovat eri aikoina ja eri kulttuureissa vaikuttaneet. Kurssilla tarkastellaan ylellisyyttä ja sen manifestaatioita pitkällä aikavälillä, esihistorian puolelta aina tähän päivään saakka ja tulevaisuutta ennakoiden.

Kurssin tavoitteena on kehittää pohdiskelevaa ja tutkivaa oppimista ja materiaalisen kulttuurin tarkastelua pitkällä aikavälillä ja eri kulttuureissa. Kurssilla harjoitellaan myös vertaispalautteen antamista ja sen vastaanottamista.

Ilmoittautuminen syyslukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 16.8.2018 ja päättyy 21.9.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Kurssilla perehdytään liikkumiseen Itämeren alueilla esimerkkinä Suomenlahti ja sen ympäröivät alueet. Tarkastelu alkaa esihistoriallisista ajoista ja jatkuu nykyaikaan asti. Opiskelijat tutustuvat tällä kurssilla liikkumisen syihin ja esteisiin sekä liikuuvuuteen eri sosiaaliryhmissä. Erityisesti keskitytään Suomen, Karjalan ja Inkerin historiaan ja sen kautta suomalaisiin heimoihin, niiden asutusalueisiin ja nautinta-alueisiin sekä Suomen murteiden ja hallintorajojen vaikutukseen ihmisten liikkuvuuteen. Valtiovallan säätelevät toimet myös tulevat kurssin aihepiiriin.
Tärkeäksi aiheeksi nousee itärajan kehitys ja Suomen kuuluminen ensin Ruotsin kuningaskuntaan ja myöhemmin Venäjän keisarikuntaan, jolloin muuttojen suunnat vaihtuivat. Kurssilla myös tutustutaan etnisten ryhmien ylirajallisiin yhteyksiin ja niiden vuorovaikutukseen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, mm. Inkerissä. Myös opitaan kielellisen ja uskonnollisen yhteisöllisyyden merkitystä muuttojen kannalta, perehdytään subetnisiin väestöryhmiin ja yhteisöllisyyteen muuttoliikkeen avustavana tekijänä.

Pietarin kaupungin perustaminen oli tässä yhteydessä tulomuuton merkittävänä vetonaulana idästä ja lännestä suuntautuvan muuttoliikkeen kannalta. Kurssilla seurataan myös Pietariin kohdistuvaa muuttoliikettä nykyään.

Ilmoittautuminen syyslukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 16.8.2018 ja päättyy 21.9.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Kurssin tarkempi ajankohta täsmentyy myöhemmin.

Kurssilla perehdytään matkakirjallisuuteen kulttuurihistoriallisen tutkimuksen lähteenä ja tutkimuskohteena. Matkakirjallisuutta lähestytään erityisesti tilallisuuden ja materiaalisen kulttuurin näkökulmista. Kurssitehtävät muodostuvat kurssilla jaettujen aineistojen pohjalta suoritettavista lyhyemmistä kirjallisista opintotehtävistä ja parista yhteisestä keskustelutehtävästä. Lisäksi kunkin opiskelijan tulee itse etsiä ennen kurssin alkua matkakertomus, jota analysoi kurssin päätteeksi kirjoitettavassa esseemuotoisessa harjoitustyössä (max. 4 sivua). Kurssi kestää kuusi viikkoa.
Kurssin runko:
• Matkakirjallisuus lähteenä ja tutkimuskohteena
• Tilat ja paikat matkakirjallisuudessa
• Liikkumisen tavat ja teknologiat
• Matkakirjallisuuden materiaalista kulttuuria
• Harjoitustyö

Kurssin tavoite: Kurssin suorittanut opiskelija osaa käyttää matkakirjallisuutta kulttuurihistoriallisen tutkimuksen lähteenä ja tutkimuskohteena. Kurssi lisää ymmärrystä tilan kokemiseen liittyvistä fyysisistä, sosiaalisista, aistimellisista ja aineellisista ulottuvuuksista. Opiskelija saa työkaluja tilan ja aineellisen kulttuurin analysointiin kirjallisissa lähteissä.

Ilmoittautuminen syyslukukauden 2018 verkkokursseille alkaa 16.8.2018 ja päättyy 21.9.2018.

Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Kurssiin sisältyy 12 h luento-opetusta sekä noin 150 sivua kirjallisuutta valitusta aihepiireistä. Aihepiiristä voi myös sopia kiinnostuksensa mukaan. Kurssin voi suorittaa eri muodoin, kuten luentokertauksella, esseillä tai muilla vaihtoehtoiselle tehtävillä.

Ensimmäinen luentokertaus on 12.12. Uusinnat – jos niitä tarvitaan – ovat vuoden 2019 puolella. Suoritustapoja ei ole rajattu vaan niin luentokertaus, esseet tai muut osaamisesta kertovat tavat tulevat kysymykseen. Kirjallisten suoritusten takaraja on 31.1.2019.

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

Kurssilla suoritetaan useita pienempiä kirjoitustehtäviä joiden palautus on kurssin aikana. Lisäksi kurssiin liittyy laajempi lopputyö.

Läsnäolo luennoilla on pakollinen.

Kurssin ohjelma

24.10.

Pertti Haapala: Johdatus kokemuksen historiaan

31.10.

Pirjo Markkola: Voiko kokemusta hyvittää?

7.11.

Louise Settle: Researching the experiences of ‘criminals and deviants’ in 19th and 20th century Britain.

Johanna Annola: Sukupuoli, kansalaisuus ja hyvinvointi: 1800-luvun kokemuksia jäljittämässä

14.11.

Tanja Vahtikari: Kansallinen kulttuuriperintö paikkaan kiinnittyvänä ja kehollisena kokemuksena

Leonora Lottrup Rasmussen: The experience of poverty and rights

21.11.

Antti Malinen: 1940-50-lukujen Suomi lapsen silmin

28.11.

Heikki Kokko: Kokemuksen moderni murros 1800-luvun puolivälissä

Minna Harjula: Eletyn hyvinvointivaltion instituutiot ja yhteiskuntakokemus

5.12.

Raisa Toivo: Uskon historia kokemuksen historiana

12.12.

Jenni Kuuliala: Vammaisuus historiassa: uskonto ja eletty arki

Hanna Lindberg: Aistivammaisuudesta kuurotietoisuuteen: kuurouden muuttuvat määritelmät 1900-luvulla

Kurssia voidaan käyttää korvaamaan opintoja myös opintosuunnitelmien kohdista HisA2 ja Hisa1b.

Erikseen sopien kurssilla voidaan myös korvata myös HISS3.

Avoimen yliopiston opiskelijat: HISA3A ja HISA3B-jaksot tulee suorittaa samasta teemasta, eli käytännössä saman lukuvuoden aikana, jotta ne ovat luettavaksi HISA3-suoritukseksi. Koska HISA3B-praktikum -osuutta ei ole tarjolla avoimen opiskelijoille lukuvuonna 2018-2019, ei HISA3A-jaksoa voi suorittaa tällä kurssikoodilla. Kurssi on syksyllä 2018 suoritettavissa kohtiin HISA1B tai HISA2.

Kurssilla pohditaan kaupungistumista, erilaisia kaupunkikäsityksiä, kaupunkitilan ja -rakenteiden muutoksia sekä kaupunkielämää ja kaupunkilaisuutta.

Yhteistyössä TTY:n kanssa järjestettävä kurssi.

Kurssilla tarkastellaan Venäjän historiaa ja ylirajaisia suhteita 1700-luvun lopulta toiseen maailmansotaan. Käsiteltäviä teemoja ovat ulkopoliittiset suhteet länteen, sodat ja armeija sekä sisäiset ongelmat, kuten terrori ja kapinaliikkeet, sekä näiden teemojen ilmeneminen venäläisessä kulttuurissa. Lisäksi kurssi avaa näkökulmia historian popularisointiin.

Ohjelma

22.10. Sami Suodenjoki: Johdatus ja Wikipedia-harjoitustehtävän pohjustus

29.10. Jussi Jalonen: Venäjä ja sodat 1800-luvulla

5.11. Sami Suodenjoki: Keisarivalta ja sen kärjistyvät ongelmat 1850-1914; wikipedia-tehtävän työstäminen

12.11. Tuomas Teuho: Venäjän armeijan suhteet siviiliväestöön 1900-1914

19.11. Arja Rosenholm: Naiset poliittisina vaikuttajina 1800-luvun Venäjällä

26.11. Sari Autio-Sarasmo: Venäjän talous 1890-2018

3.12. Sami Suodenjoki: Vuoden 1917 vallankumous ja sen vaikutukset

10.12. Jussi Jalonen: Suuri isänmaallinen sota

Opiskelija perehtyy kurssilla eri asiantuntijoiden johdolla monipuolisesti erilaisiin varhaismoderniin yhteiskuntaan liittyviin ilmiöihin luentojen ja niihin liittyvän oheismateriaalin kautta.  Käsiteltävä ajanjakso ulottuu myöhäiskeskiajasta 1700- ja 1800-luvun taitteeseen. Keskeisiä teemoja ovat mm. hallinto, perhe, sukupuoli , kolonialismi ja valta.

Kurssin ohjelma

26.10. Kurssin esittely ja johdatus teemoihin sekä ajanjaksoon / Johanna Kuokkala

2.11. Perhe / Tiina Miettinen

9.11. Kolonialismi / Lauri Uusitalo

16.11. Sukupuoli / Mari Välimäki

23.11. Yhteisö / Marko Lamberg

30.11. Hallinto / Tapio Salminen

7.12. EI LUENTOA

14.12. Valta / Johanna Kuokkala

Luennot tallennetaan ja niitä on mahdollista seurata etänä.

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

HUOM! Ilmoittautuminen sekä tutkinto-opiskelijoille että avoimen opiskelijoille suoraan kurssin moodle-alueelle https://learning2.uta.fi/course/view.php?id=13495, avainsanalla 'nettijohdantokurssi'.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy.

Aloittavia ryhmiä on kolme (neljäs ryhmä avataan, mikäli kolme ei riitä), ja ryhmien koot tasataan. Ilmoittautumisen yhteydessä onkin ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä (tällöin on hyvä mainita myös mahdollisen neljännen ryhmän ajankohdan mahdollisuus) tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy. Mikäli toissijaista ryhmää ei ole mainittu, tulkitaan, että opiskelijalle sopii mikä hyvänsä muu ryhmä. Tieto lopullisesta ryhmäjaosta on saatavissa viimeistään torstaina 10.1. (järjestelmä ei kirjaa ilmoittautumisjärjestystä ylös, eli paikasta ei voi olla varma edes 1. ilmoittautunut).

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy.

Aloittavia ryhmiä on kolme (neljäs ryhmä avataan, mikäli kolme ei riitä), ja ryhmien koot tasataan. Ilmoittautumisen yhteydessä onkin ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä (tällöin on hyvä mainita myös mahdollisen neljännen ryhmän ajankohdan mahdollisuus) tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy. Mikäli toissijaista ryhmää ei ole mainittu, tulkitaan, että opiskelijalle sopii mikä hyvänsä muu ryhmä. Tieto lopullisesta ryhmäjaosta on saatavissa viimeistään torstaina 10.1. (järjestelmä ei kirjaa ilmoittautumisjärjestystä ylös, eli paikasta ei voi olla varma edes 1. ilmoittautunut).

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaari sisältää n. 50 tuntia lähiopetusta, ja siihen sisältyy kirjaston järjestämä tiedonhankintataitojen opetus. Aikataulun puitteissa opiskelija voi jaksottaa oman tekemisensä varsin vapaasti. Tutkimustyötä harjoitellaan laatimalla tutkimussuunnitelma sekä siihen pohjautuva kandidaattiseminaariesitelmä, toimimalla seminaarissa opponenttina, kommentoimalla muiden töitä ja osallistumalla aktiivisesti ryhmässä käytävään keskusteluun. Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat laativat kandidaatintutkielman (n. 20 s.) kandidaattiseminaariesitelmästä saadun palautteen pohjalta. Muut opiskelijat laativat seminaarissa vastaavan laajuisen historian aineopintojen tutkielman.

Ohjelma

Kevät

15.1.–27.3. tiistaisin klo 12–14 Kokoontuminen viikoittain. Aiheita mm. aiheenvalinta, lähdeaineistot, tutkimuskirjallisuuden käyttö, kirjaston tiedonhankintakoulutus, vierailu Tampereen kaupunginarkistossa, koko päivän kestävä arkisto/kirjastomatka Helsinkiin (maaliskuussa), opponointiharjoitus, seminaarilaisten omat aiheenesittelyt. Yksilöllisiä ohjaustapaamisia tarpeen mukaan.

3.–30.4. Itsenäistä tutkimussuunnitelmien kirjoitustyötä, ei seminaari-istuntoja

26.4. Tutkimussuunnitelmien palautus

6.–7.5. klo 12–16 Tutkimussuunnitelmien käsittely (HUOM muusta seminaarityöskentelystä poikkeava aika; kellonajat ovat soviteltavissa ryhmän kesken)

Syksy

10. –24.9. tiistaisin klo 12–14 Kokoontuminen viikoittain: töiden tilanne, täydentävästi keväällä aloitetuista teemoista.

17.9. mennessä seminaarilaiset toimittavat ohjaajalle työnsä raakatekstiä (n. 7–8 s.), joka voi olla laajennettu tutkimussuunnitelma + nk. taustalukua, mutta joka sisältää myös jonkin verran lähteisiin pohjaavaa käsittelytekstiä). Tekstin pohjalta käydään kahdenkeskiset keskustelut ohjaajan kanssa syyskuun aikana. Samassa yhteydessä päivitetään HOPS.

29.10.–3.12. tiistaisin klo 10.00–12:00 Seminaaritöiden käsittelyt; 3.12. lisäksi kurssipalaute. Töiden palautus on aina viimeistään käsittelyä edeltävän viikon torstaina (klo 23:59)

10.12.2019 tai 14.1.2020 Kandidaatintutkielman palautus (riippuu kypsyyskokeen aikataulusta)

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy.

Aloittavia ryhmiä on kolme (neljäs ryhmä avataan, mikäli kolme ei riitä), ja ryhmien koot tasataan. Ilmoittautumisen yhteydessä onkin ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä (tällöin on hyvä mainita myös mahdollisen neljännen ryhmän ajankohdan mahdollisuus) tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy. Mikäli toissijaista ryhmää ei ole mainittu, tulkitaan, että opiskelijalle sopii mikä hyvänsä muu ryhmä. Tieto lopullisesta ryhmäjaosta on saatavissa viimeistään torstaina 10.1. (järjestelmä ei kirjaa ilmoittautumisjärjestystä ylös, eli paikasta ei voi olla varma edes 1. ilmoittautunut).

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kandidaattiseminaari sisältää n. 50 tuntia lähiopetusta, ja siihen sisältyy kirjaston järjestämä tiedonhankintataitojen opetus. Aikataulun puitteissa opiskelija voi jaksottaa oman tekemisensä varsin vapaasti. Tutkimustyötä harjoitellaan laatimalla tutkimussuunnitelma sekä siihen pohjautuva kandidaattiseminaariesitelmä, toimimalla seminaarissa opponenttina, kommentoimalla muiden töitä ja osallistumalla aktiivisesti ryhmässä käytävään keskusteluun. Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat laativat kandidaatintutkielman (n. 20 s.) kandidaattiseminaariesitelmästä saadun palautteen pohjalta. Muut opiskelijat laativat seminaarissa vastaavan laajuisen historian aineopintojen tutkielman.

Tämän ryhmän vastuuopettaja ei ikävä kyllä ole vielä tiedossa johtuen tehtäväntäyttöjen ja sijaisuuksien viivästymisistä, jotka ovat johtuneet Tampere3-prosessista  tiedekuntatasolla.

Ilmoittautumisen yhteydessä on ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandinseminaarisyhmä tai perustelut sille, että muut ryhmät eivät käy.

Aloittavia ryhmiä on kolme (neljäs ryhmä avataan, mikäli kolme ei riitä), ja ryhmien koot tasataan. Ilmoittautumisen yhteydessä onkin ehdottomasti mainittava vaihtoehtoinen kandidaatinseminaariryhmä (tällöin on hyvä mainita myös mahdollisen neljännen ryhmän ajankohdan mahdollisuus) tai perustelut sille, miksi muut ryhmät eivät käy. Mikäli toissijaista ryhmää ei ole mainittu, tulkitaan, että opiskelijalle sopii mikä hyvänsä muu ryhmä. Tieto lopullisesta ryhmäjaosta on saatavissa viimeistään torstaina 10.1. (järjestelmä ei kirjaa ilmoittautumisjärjestystä ylös, eli paikasta ei voi olla varma edes 1. ilmoittautunut).

Kandidaattiseminaariesitelmä ja praktikumtyö suositellaan tehtäväksi eri aiheesta.

Kurssi alkaa kaikille yhteisellä luento-opetuksella:

Pe 11.1.2019 klo 12-14, Pinni B4113

Luennon aikana jakaudutaan pienryhmiin ja jatketaan työskentelyä niissä.

Vain historian tutkinto-opiskelijoille. Kurssille pääsyn ehtona on kohdan HISA3A suorittaminen.

Avoimen yliopiston opiskelijat: Praktikumin suorittaminen ei ole mahdollista avoimen opiskelijoille lukuvuonna 2018-2019. HISA3A ja HISA3B-jaksot tulee suorittaa samasta teemasta, eli käytännössä saman lukuvuoden aikana, jotta ne ovat luettavaksi HISA3-suoritukseksi. Koska HISA3B-praktikum -osuutta ei ole tarjolla avoimen opiskelijoille lukuvuonna 2018-2019, ei HISA3A-jaksoa voi suorittaa tällä kurssikoodilla. Kokemuksen historia -kurssi on syksyllä 2018 suoritettavissa kohtiin HISA1B tai HISA2.

Kurssin aikana käydään läpi digitaalisen historiantutkimuksen keskeisiä menetelmiä ja liikutaan erilaisten digiaineistojen parissa uuden ajan alusta 1900-luvulle.

Kolmetuntiset opetuskerrat koostuvat sekä luennoista että harjoituksista. Opiskelijat jatkavat kunkin luentokerran yhteydessä aloitettuja harjoituksia itsenäisesti. Kurssi alkaa kokoavalla johdantoluennolla aiheeseen ja jatkuu tutkijoiden luennoilla ja harjoituksilla liittyen tiettyihin digitaalisen historiantutkimuksen menetelmiin ja aineistoihin.

Kurssin suoritus koostuu luennoista ja hyväksytysti suoritetuista harjoituksista.

Opintojakso koostuu uuden ajan alun tutkimuksen eri lähestymistapoihin, lähdetyyppeihin ja tutkimusmenetelmiin johdattavista luennoista ja niiden oheismateriaalista sekä harjoituksista. Opiskelija tutustuu monipuolisesti tutkimuksen tekemisen perusteisiin. Kurssilla käydään läpi aikakauden tutkimuksen peruslähdesarjoja kuten henkikirjoja, läänintilejä, tuomiokirjoja ja muita kruunun ja kirkollisen hallinnon tuottamia asiakirjoja sekä harjoitellaan niiden tulkintaa ja käyttöä. Samalla esitellään ja harjoitellaan erilaisia tapoja analysoida ja hyödyntää asiakirjoista saatavaa tietoa (erityisesti laadulliset menetelmät, mm. vertaileva metodi, mikrohistoria, internetin apuvälineet ja tietokannat). Luennoilla lähdesarjoja käsitellään erilaisten tutkimusaiheiden ja teemojen kautta, jotka tarjoavat hyödyllisiä esimerkkejä käsiteltävän lähdetyypin sekä soveltuvien menetelmien käytöstä.

Kurssilla käydään läpi keskeisimmät antiikintutkimuksen lähderyhmät ja tutkimusmenetelmät sekä tarkastellaan antiikintutkimuksen erityispiirteitä ja oppihistoriaa.

Kurssin ohjelma:

8.1. Johdatus luentosarjaan; antiikintutkimuksen historia ja erityispiirteet

15.1. Antiikin kirjallisuus

22.1. Taidehistorialliset lähteet

29.1. Numismatiikka

5.2. Arkeologia ja topografia

12.2. Piirtokirjoitukset ja papyrukset

19.2. Menetelmät ja teoriat antiikintutkimuksessa

26.2. Tentti

Kurssi on luento- ja seminaariopetuksen sekä erikoiset aiheet ja epäortodoksiset metodologiset lähtökohdat yhdistävä kokeellinen kurssi. Ylirajaisilla ilmiöillä tarkoitetaan asioita, joita tavanomaiseen tapaan ei voi rajata ajan, paikan tai tarkan teeman suhteen tai joiden tutkimuksessa ei ole vakiintuneita menetelmiä. Näihin ilmiöihin voivat kuuluvat monet teemat mm. magian historiasta mutta yhtä lailla sellaiset aiheet kuin suurten järjestelmien, kuten liikennejärjestelmän tutkiminen tai geopolitiikan sekä luonnon- ja kulttuurimaantieteen pitkäaikaiset ilmiöt. Myös tanssin historia tai symbolien merkitykset saattavat olla tällaisia ilmiöitä tai esimerkiksi äitiys/isyys biologisena ja kulttuurisena ilmiönä historiassa. Kurssilaiset kokoontuvat kahdesti kuukaudessa. Osallistujat voivat osallistua myös opetukseen esitelmillään tai teemojaan pohtimalla.

   Kurssin ainoa pakollinen suoritus on yksi myöhemmin esiteltävä ja jossakin määrin omavalintainen noin kahden liuskan kirjoitustyö. Muista suoritusmuodoista sovitaan kunkin osallistujan kanssa erikseen. Niihin voi kuulua lyhyt esitelmä, essee, kirja-arvostelu, raportti tai selvitys jostakin haluamastaan kurssin teemaan kuuluvasta asiasta, museokäsikirjoitus tai muu asiantuntijuutta ja osaamista osoittava tehtävä.

   Luento- ja seminaariopetuksen lisäksi kurssilla voi olla muutakin erimuotoista opetusta, kuten pienryhmäopetusta tai muuta ohjausta.

Kurssi jatkuu koko kevätkauden kuitenkin siten, että luentoja (á 2 h) on vain 2x/kk. Ensimmäinen tapaaminen on ke 16.1.2019 klo 16—18 ls. C6 (Päätalo). Muut tapaamiset ovat 23.1., 6.2. 13.2., 13.3., 20.3., 17.4. ja 24.4., jollei toisin sovita. Mahdollisten kurssitöiden takaraja on 1.7.2019. Kurssilla ei ole tenttiä. Kurssille otetaan korkeintaan 32 opiskelijaa.

Tämä kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan 1900- ja 2000-lukujen historiaan mantereen oman kehityksen, sekä laajempien globaalien suuntausten ja tapahtumasarjojen näkökulmista.  Kurssilla käsitellään teemoja kuten kolonialismi ja kolonialismin menneisyys, jotka ovat olleet merkittäviä vaikuttavia tekijöitä Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen yhdentymisen taustalla. Kurssi käsittelee Euroopan unionin instituutioiden syntyä ja kehitystä erityisesti siitä näkökulmasta miten kansainväliset ja ulkopoliittiset tehtävät ovat muodostuneet osaksi liiton toimintaa. Ydinesimerkit, kuten Lissabonin sopimuksen (2007) ja Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon (2009) synty valottavat kehityksen luonnetta. Kurssilla suoritetaan myös erilaisia tapaustutkimuksia  nykyhistorian tapahtumista alkuperäisaineiston avulla, kuten esimerkiksi katsaus Euroopan yhteisön reaktioihin ja neuvotteluihin Libanonin sisällissodassa (1975-1990) ja EU:n toiminta Ebola-kriisin taltuttamiseksi (2013-2016). Kurssilla pohditaan Euroopan unionin perustajien suhdetta kansainväliseen politiikkaan ja tutkitaan oliko liitosta suunniteltu Toisen maailmansodan jälkeen syntyvän myös kansainvälisten suhteiden välittäjä. Lopuksi kysymme millainen globaali tekijä Euroopan unioni kaikkine ulottuvuuksineen on maailman nykyhistoriassa?

Kurssille ilmoittaudutaan kirjautumalla sen Moodle-alueelle (linkki alla) käyttämällä kurssiavainta: esitys

Kurssilla perehdytään arkipäivän latinan lähteisiin ja historiantutkimukseen. Eri lähdetyyppien kautta tutustutaan latinan kielen erilaisiin muotoihin (ei klassisen latinan, vaan vulgaarilatinan tms.), kielen käyttötarkoituksiin ja historiantutkijan tutkimusmenetelmiin. Kurssiin osallistuvilta opiskelijoilta edellytetään latinan alkeiskurssin tasoista kielen tuntemusta.

Ohjelma

11.1.Ville Vuolanto: johdatus kurssiin, alkupalat, ja 1. tehtävän antaminen

18.1. Ville Vuolanto: Partiointia, olutta ja perhe-elämää Vindolandassa

25.1. Jussi Rantala: Latina numismaattisissa lähteissä

1.2. Ville Vuolanto: Pseudo-Matteus, lohikäärmeluola ja kristillisen latinan muotoutuminen

8.2. Jussi Hanska: Arjen historiaa keskiajan kronikoissa

15.2. Sari Katajala-Peltomaa: Paha henki ja menetetty neitsyys: exemplojen latinaa

22.2. Sari Katajala-Peltomaa: Arjen puhuttua latinaa keskiajalla? Kanonisaatioprosessien todistajanlausunnot

1.3. Christian Krötzl: Opiskelijaelämää (juomalauluja & kapakkatappeluita)

Kurssitöiden palautus 30.4. mennessä.

10.5. Katajala-Peltomaa & Vuolanto: Opiskelijoiden omiin opinnäytetöihin liittyviä lähteitä: kurssitöiden purku (4h)

Opintojaksossa käsitellään sekä eri aikakausia koskevaa sukupuolihistoriallista tutkimusta että sukupuolihistoriallisen tutkimusta erityisesti perheen ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Luentojen teemat ja päivämäärät:

10.1. Pirjo Markkola: Johdantoluento

17.1. Ville Vuolanto: Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta antiikissa

24.1. Tiina Miettinen: Uuden ajan alun suomalaisen maaseudun perhehistoriaa

31.1. Reetta Eiranen: Porvarisperhe, sukupuoli ja yhteiskunta 1800-luvulla

7.2. Mikko Kemppainen: Työväenliikkeen perhe ja sukupuoli

14.2. Seija-Leena Nevala: Suojeluskuntaperhe/maanpuolustusperhe

21.2. Antti Malinen: Sota-ajan/jälleenrakennuskauden perhehistoriaa

28.2. Jussi Lahtinen: Hyvinvointivaltio, perhe ja sukupuoli

Kurssilla käsitellään eurooppalaista (ja parissa tapauksessa myös itä-aasialaista) kolonialismia ja imperialismia kuvaavia elokuvia. Maantieteellisesti jaoteltu aineisto koostuu etupäässä ranskalaisista ja brittiläisistä elokuvista, mutta joukossa on myös esim. intialaisia ja japanilaisia. Ne kuvaavat siirtomaavallan aikaa ja osa myös sen romahdusta toisen maailmansodan jälkeen. Varhaisimmissa niistä on havaittavissa vielä kyseisen aikakauden äänenpainoja, mutta vuosikymmenten kuluessa sävyt ovat neutraloituneet ja kääntyneet entistä selvemmin kriittisiksi. Joka tapauksessa ne ovat aina olleet potentiaalisia historiapolitiikan välineitä ja kiihkeidenkin keskustelujen sytyttäjiä.
Kurssilla pohditaan, millaisia siirtomaavallan ja imperialismin ilmenemismuotoja ohjaajat ja käsikirjoittajat ovat elokuvissaan halunneet nostaa esiin. Joissakin maissa aihe on edelleen niin arka, että sitä on suoraan käsitelty vain muutaman kerran – Japani on tästä malliesimerkki. Mitä valinnoilla ja tulkinnoilla on (mahdollisesti) haluttu kommentoida (esim. allegoriat elokuvien teko- ja julkaisuvuosien nykypäivään?). Miten post-koloniaaliset elokuvat eroavat varhaisemmista? Elokuvista nousee niin kulttuurisesti, poliittisesti ja sotahistoriallisesti kuin imperiumien talouslogiikankin kannalta kiintoisia teemoja.
Kurssilla analysoitavia elokuvia ovat mm. Neljä sulkaa (1939), Arabian Lawrence (1962), Zulu (1964), Khartum (1966), Aguirre – Jumalan viha (1972), Black and White in Colour (1976), Gandhi (1981), Minun Afrikkani (1985), Viimeinen keisari (1987), Indokiina (1992), Yön metsästäjät (1996), Lagaan – olipa kerran Intiassa (2001) ja Che (2008). Opiskelijat saavat hyvissä ajoin ennen kurssin alkua listan kaikista vaihtoehtoisista elokuvista.

Opetusmuoto

Verkkokurssi. Kurssin suorittaminen edellyttää kolmen tai viiden esseetehtävän kirjoittamista (elokuvien laajuudesta riippuen yksi tai kaksi elokuvaa per tehtävä) ja aktiivista osallistumista kurssin Moodle-alueen keskusteluihin (eli vähintään kolmea viestiä). Opiskelijat hankkivat valitsemansa elokuvat käyttöönsä. Osa on vuokrattavissa, osa taas saatavissa laajasti kirjastoista ja kaikki ainakin Amazonin kaltaisista verkkokaupoista.

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2019 verkkokursseille alkaa 3.12.2018 ja päättyy 21.1.2019.

Kurssipaikkoja on rajoitetusti.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Kurssilla tarkastellaan liikennettä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Aikarajaus on 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Kurssin aineistona on sekä kotimaisia että englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita.

Kurssin yhteisissä verkkokeskusteluissa, lähdeanalyysitehtävässä ja itsenäisesti suoritettavissa kirjallisissa opintotehtävissä pohditaan seuraavanlaisia kysymyksiä:
Liikennekulttuuri on käsite, joka on toistuvasti esillä nykyhetken julkisessa keskustelussa. Mitä käsitteellä liikennekulttuuri tarkoitetaan?

Miten eri liikennevälineet ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen ja liikkumiseen Euroopassa?

Millaisia tunteita ja aistimellista kokemista liikenteeseen on liitetty?

Miten sukupuoli ja liikenne ovat kytkeytyneet toisiinsa?

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2019 verkkokursseille alkaa 3.12.2018 ja päättyy 21.1.2019

Kurssipaikkoja on rajoitetusti.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen

Modernin ajan sotien (1600-luvulta nykyaikaan) jättämä materiaalinen kulttuuri ja sen tutkimus sekä esittely on uusi aihe arkeologiassa, historiassa ja muissa kulttuureja tutkivissa tieteissä. Monet kohteista poikkeavat suuresti muista historiallisista kohteista joten niiden ymmärtäminen ja lisätietojen hankkiminen kohteista edellyttää erityistä osaamista. Kurssin tarkoitus on antaa opiskelijalle ymmärtämystä erilaisista militaarihistoriallisista kohteista, niiden tutkimuksen keinoista ja mahdollisuuksista. Kurssi soveltuu hyvin arkeologian, historian ja museologian opiskelijoille.
Kurssi alkaa verkossa tehtävällä tiedonhakuharjoituksella jonka jälkeen käsitellään erilaisia materiaalisia jäännöksiä kuten taistelukenttiä, sotilasleirejä, ihmisjäänteitä, sotaan liittyvää esineistöä ja linnoituksia. Lisäksi kurssilla on myös tehtävä sodan esittämistavoista museoissa ja vapaasti valittavasta aiheesta suoritettava lopputehtävä.

Opetusmuoto

Verkkokurssi, johon kuuluu yksi harjoitustehtävä verkkomateriaaleista, essee- ja keskustelutehtäviä sekä näiden yhdistelmiä. Kurssin viimeisenä tehtävänä opiskelija kirjoittaa esseen valitsemastaan sotaan liittyvästä materiaalisesta muistosta. Aihe on vapaavalintainen, mutta tehtävän yhteydessä on tarjolla valmiita aihe-ehdotuksia lähdeaineistoineen. Esseiden yhteydessä pyritään tarjoamaan useita vaihtoehtoja aiheille ja valmiille aineistolle.

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2019 verkkokursseille alkaa 3.12.2018 ja päättyy 21.1.2019

Kurssipaikkoja on rajoitetusti.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Kurssilla perehdymme inkerinsuomalaisten ja suomensuomalaisten historiaan Venäjällä etnisyyden, kulttuurin ja yhteisöllisyyden näkökulmilta. Suomalaiset olivat Venäjän keisarikunnan pääkaupungin maaseudulla venäläisten jälkeen kooltaan suurin kansallisuusryhmä, joka säilytti identiteettinsä sekä ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön. Suomalaisen yhteisön käsite on monitasoinen. Myös kirkolliset yhteisöt olivat merkittäviä väestöä yhdistäviä kokonaisuuksia ja vähemmistöjen välisen vuorovaikutuksen keskuksia.
Yhteiskunnallinen elämä kukoisti Inkerin suomalaisissa kylissä. Siellä vallitsi vapautusreformin jälkeen laaja itsehallinto, jossa paikallinen väestö valtuutettiin päättämään sisäisistä asioista varsin itsenäisesti. Yhteisöllisyyden henki ja perinteinen kansankulttuuri olivat vahvoja yhdistäviä tekijöitä. Sosiaaliset verkostot ulottuivat Suomeen asti, eikä valtiollinen raja ollut esteenä kanssakäymiselle. Suomesta myös muutettiin paljon Inkeriin, erityisesti Pietariin ja pohjoisiin inkeriläisiin kyliin.
Suomalaiset joutuivat uudistusten myllerrykseen. Vapautusreformin vaikutus oli kaksijakoinen - toisaalta Inkerin kansan yhteiskunnallinen asema parani, toisaalta sen tulos oli suomalaisille taloudellisesti epäedullinen. Kuitenkin Venäjän pääkaupunki Pietari oli suuri mahdollisuus. Pietari tarvitsi työvoimaa, ruokaa, puuta ja monenlaisia palveluja, mikä antoi runsaasti työmahdollisuuksia.
Kurssilla tutustutaan suomalaisten yhteisöllisyyteen, perinteisiin elinkeinoihin ja kansankulttuuriin. Kurssin aiheisiin kuuluvat myös Venäjän vähemmistöpolitiikka ja valtiollinen ideologia. Kurssin aikana perehdytään suomalaisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, muuttoliikkeeseen ja väestönmuutokseen heidän keskuudessaan.

Opetusmuoto

Verkkokurssi. Kurssin perussuoritus 3 op muodostuu verkkokurssiosuudesta, joka vaatii sitoutumista kurssin aikatauluun ja yhdessä suoritettaviin verkkokeskustelutehtäviin sekä itsenäisesti suoritettaviin kirjallisiin opintotehtäviin. Keskustelualueilla kurssilaisilta oletetaan aktiivista osallistumista eli kolmea keskusteluviestiä. Verkkokurssisuoritusta voi halutessaan täydentää 2 op:n laajuisella vapaaehtoisella esseellä, jonka palauttamisen määräajasta sovitaan esseen kirjoittajien kanssa kurssin aikana erikseen.
Materiaali: Andrei Kalinitchev. Suomalaiset venäläisessä sulatusuunissa: Rajaseudun inkerinsuomalainen yhteisö murroksessa 1800-luvun loppupuoliskolla. Väitöskirja. Turun yliopisto, Yleinen historia. 322 s.

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2019 verkkokursseille alkaa 3.12.2018 ja päättyy 12.1.2019

Kurssipaikkoja on rajoitetusti.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.

Luentosarja tarkastelee toisen maailmansodan aikaista henkistä ilmapiiriä suhteessa viihteeseen erityisesti tanssikiellon (1939-1948) kautta. Tanssikielto peilaa laajemminkin maailmansotien välisen ajan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eliitin asenteita ja kaksinaismoralismia suhteessa viihteeseen.

Luentosarjalla pohditaan mm. sitä, mikä oli aikakauden sukupuolijärjestyksen ja eliitin määrittelemien yhteiskunnallisten ihanteiden merkitys tanssikulttuurin rajoittamiselle? Sodan aikainen tanssikielto ei ollut pelkästään taistelumoraalia kohottava toimenpide, vaan kiellon taustalla oli jo 1800-luvun lopulta alkaen rakentunut tanssia vastustava asenneilmasto. Asenneilmastoa suhteessa viihteeseen tarkastellaan mm. yleisten moraalikäsitysten, kirjeenvaihtokulttuurin, elokuvan sekä musiikin merkityksen kautta.

Kurssilla käsitellään länsimaisen kuoleman kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa esi- ja varhaismodernissa yhteiskunnissa. Luentojen ja oheismateriaalien kautta tarkastellaan kuolemaan liittyviä uskonnollisia käsityksiä, rituaaleja, sekä sosiaalisia käytäntöjä ja vuorovaikutuksen muotoja.

Kurssin aikana opiskelija perehtyy pohjoisten merien (Pohjois-Atlantti, Pohjoinen jäämeri, Vienanmeri) olosuhteisiin ja ihmisten toimintaan näillä seuduilla.

Kurssin suoritustapa: Kurssin luennoilla on läsnäolopakko. Kustakin luennosta kirjoitetaan ennen seuraavaa luentoa lyhyt oppimispäiväkirjateksti moodleen. Lopputehtävänä kirjoitetaan tarjolla olevista vaihtoehtoisista aiheista yksi essee, n. 5000 merkkiä.

Kurssille ilmoittaudutaan kirjautumalla sen Moodle-alueelle (linkki alla) käyttämällä kurssiavainta: jäämeri

Yliopistojen muotoutuminen liittyy sydänkeskiajan Euroopan henkiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen. Ensimmäiset yliopistot syntyivät 1100-luvulla Italiaan ja Ranskaan, ja myöhäiskeskiajalla voidaan jo puhua koko Eurooppaa kattavasta yliopistojen verkostosta. Kurssilla tullaan käsittelemään yliopistolaitoksen juuria ja kehitystä, organisaatiomalleja, opetuksen sisältöjä ja käytäntöjä. Yliopistojen luonteeseen kuului alusta lähtien pyrkimys autonomiaan suhteessa vallanpitäjiin ja rahoittajatahoihin. Opiskelijoiden ylirajainen liikkuvuus oli keskiajalla suurempaa kuin nykyään ja opinnot synnyttivät merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurisia verkostoja, kuten uudempi tutkimus on osoittamassa. Eri teemoja syvennetään tarkastelemalla lähemmin joidenkin yliopistojen, kuten mm. Pariisin ja Prahan, merkitystä erityisesti pohjoiseurooppalaisten opiskelijoiden kannalta. Kurssilla käsitellään keskiajan yliopistoihin liittyvää tutkimusperinnettä ja uudemman tutkimuksen linjauksia sekä esitellään lähdeaineistoja ja tietokantoja.

Kurssin osallistujilla oletetaan P2 kurssi olevan suoritettuna, tai vastaavat esitiedot.

Taloushistorian kurssilla käsitellään taloushistorian suuria ilmiöitä kuten teollista vallankumousta, talouskasvua ja kriisejä, elintasoa ja hyvinvointia sekä globalisaatiota. Lisäksi luennoilla perehdytään taloustieteen oppihistoriaan ja taloushistorian tieteellisiin lehtiin.