Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee historiantutkimuksen moniulotteisuuden ja osaa eritellä historiallisia ilmiöitä ja niiden välisiä yhteyksiä.

Kurssilla perehdymme inkerinsuomalaisten ja suomensuomalaisten historiaan Venäjällä etnisyyden, kulttuurin ja yhteisöllisyyden näkökulmilta. Suomalaiset olivat Venäjän keisarikunnan pääkaupungin maaseudulla venäläisten jälkeen kooltaan suurin kansallisuusryhmä, joka säilytti identiteettinsä sekä ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön. Suomalaisen yhteisön käsite on monitasoinen. Myös kirkolliset yhteisöt olivat merkittäviä väestöä yhdistäviä kokonaisuuksia ja vähemmistöjen välisen vuorovaikutuksen keskuksia.
Yhteiskunnallinen elämä kukoisti Inkerin suomalaisissa kylissä. Siellä vallitsi vapautusreformin jälkeen laaja itsehallinto, jossa paikallinen väestö valtuutettiin päättämään sisäisistä asioista varsin itsenäisesti. Yhteisöllisyyden henki ja perinteinen kansankulttuuri olivat vahvoja yhdistäviä tekijöitä. Sosiaaliset verkostot ulottuivat Suomeen asti, eikä valtiollinen raja ollut esteenä kanssakäymiselle. Suomesta myös muutettiin paljon Inkeriin, erityisesti Pietariin ja pohjoisiin inkeriläisiin kyliin.
Suomalaiset joutuivat uudistusten myllerrykseen. Vapautusreformin vaikutus oli kaksijakoinen - toisaalta Inkerin kansan yhteiskunnallinen asema parani, toisaalta sen tulos oli suomalaisille taloudellisesti epäedullinen. Kuitenkin Venäjän pääkaupunki Pietari oli suuri mahdollisuus. Pietari tarvitsi työvoimaa, ruokaa, puuta ja monenlaisia palveluja, mikä antoi runsaasti työmahdollisuuksia.
Kurssilla tutustutaan suomalaisten yhteisöllisyyteen, perinteisiin elinkeinoihin ja kansankulttuuriin. Kurssin aiheisiin kuuluvat myös Venäjän vähemmistöpolitiikka ja valtiollinen ideologia. Kurssin aikana perehdytään suomalaisten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, muuttoliikkeeseen ja väestönmuutokseen heidän keskuudessaan.

Opetusmuoto

Verkkokurssi. Kurssin perussuoritus 3 op muodostuu verkkokurssiosuudesta, joka vaatii sitoutumista kurssin aikatauluun ja yhdessä suoritettaviin verkkokeskustelutehtäviin sekä itsenäisesti suoritettaviin kirjallisiin opintotehtäviin. Keskustelualueilla kurssilaisilta oletetaan aktiivista osallistumista eli kolmea keskusteluviestiä. Verkkokurssisuoritusta voi halutessaan täydentää 2 op:n laajuisella vapaaehtoisella esseellä, jonka palauttamisen määräajasta sovitaan esseen kirjoittajien kanssa kurssin aikana erikseen.
Materiaali: Andrei Kalinitchev. Suomalaiset venäläisessä sulatusuunissa: Rajaseudun inkerinsuomalainen yhteisö murroksessa 1800-luvun loppupuoliskolla. Väitöskirja. Turun yliopisto, Yleinen historia. 322 s.

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2019 verkkokursseille alkaa 3.12.2018 ja päättyy 12.1.2019

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2019 verkkokursseille alkaa 3.12.2018 ja päättyy 12.1.2019.

Kurssipaikkoja on rajoitetusti.
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen.