Kurssin jälkeen opiskleija on perehtynyt keskiajan yliopistolaitoksen muotoutumiseen, eri vaiheisiin, sekä sen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen.

Yliopistojen muotoutuminen liittyy sydänkeskiajan Euroopan henkiseen ja yhteiskunnalliseen murrokseen. Ensimmäiset yliopistot syntyivät 1100-luvulla Italiaan ja Ranskaan, ja myöhäiskeskiajalla voidaan jo puhua koko Eurooppaa kattavasta yliopistojen verkostosta. Kurssilla tullaan käsittelemään yliopistolaitoksen juuria ja kehitystä, organisaatiomalleja, opetuksen sisältöjä ja käytäntöjä. Yliopistojen luonteeseen kuului alusta lähtien pyrkimys autonomiaan suhteessa vallanpitäjiin ja rahoittajatahoihin. Opiskelijoiden ylirajainen liikkuvuus oli keskiajalla suurempaa kuin nykyään ja opinnot synnyttivät merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurisia verkostoja, kuten uudempi tutkimus on osoittamassa. Eri teemoja syvennetään tarkastelemalla lähemmin joidenkin yliopistojen, kuten mm. Pariisin ja Prahan, merkitystä erityisesti pohjoiseurooppalaisten opiskelijoiden kannalta. Kurssilla käsitellään keskiajan yliopistoihin liittyvää tutkimusperinnettä ja uudemman tutkimuksen linjauksia sekä esitellään lähdeaineistoja ja tietokantoja.

Sähköpostitse suoraan kurssin vastuuopettajalle.

Säännöllinen osallistuminen luennoille, lisäksi oheislukemisto, lähdeharjoituksia, esseesuoritus.

Kurssin osallistujilla oletetaan P2 kurssi olevan suoritettuna, tai vastaavat esitiedot.