Tervetuloa Studia Generalia -luennoille!

Kaikille avoimet ja maksuttomat luennot on suunnattu tieteestä ja jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneille. Luennoilla kuulet kiinnostavia keskusteluja ajankohtaisista teemoista, teemoihin liittyvästä tutkimuksesta ja sen saavutuksista sekä tieteenalan näkymistä.

Studia Generalia -luennot koostuvat Tampereen yliopiston tutkijoiden avauspuheenvuoroista ja paneelikeskustelusta. Luennot pidetään Nokia Arenalla yliopiston tutkimus- ja toimintatila Paidiassa (Kansikatu 1, Tampere). Lämpimästi tervetuloa! 

Jos et pääse paikan päälle, voit seurata tilaisuutta striimin välityksellä tai katsoa tallenteen jälkikäteen Yle Areenassa.

Kuva: Marjaana Malkamäki

Tampereen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -sarjassa keskustellaan 21.11. klo 10–11 signaalinkäsittelyn historiasta ja nykypäivästä Tampereella. Keskustelua voi seurata joko paikan päällä tai Yle Areenassa tästä linkistä. Keskustelun tallenne on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää.

Signaalinkäsittelyn vaikuttavaa tutkimusta on tehty Tampereella jo vuosikymmenten ajan

Signaalinkäsittelyn tutkimus on vaikuttanut lukuisilla teollisuuden aloilla. Se on maailmaa valloittavien teknologioiden tukipilari ja kiinteä osa esimerkiksi Nokian menestystarinaa. Signaalinkäsittelyn tutkimus on muovannut meidän jokaisen arkea. Esimerkiksi älypuhelinta tai monia sen kautta käyttämiämme sovelluksia ja palveluita ei olisi ilman tieteenalan saavutuksia. Keskustelussa alan kehitystä katsotaan sekä taakse että eteenpäin – eikä tekoälyä voida sivuuttaa.

Vuonna 1976 Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) elektroniikan professoriksi nimitetty digitaaliseen ja tietotekniseen vallankumoukseen uskonut Yrjö Neuvo käynnisti Suomessa signaalinkäsittelyn opetuksen ja tutkimuksen, joka nousi nopeasti kansainväliseen kirkkaimpaan kärkeen. Tampereelle perustettiin muun muassa maailman ensimmäinen kansainvälinen digitaalisen signaalinkäsittelyn tutkimusohjelma. Tutkimus ja sen saavutukset ovat vaikuttaneet lukuisilla teollisuuden aloilla, innovaatioiden synnyssä ja yritysten menestystarinoissa – Nokia tunnetuimpana esimerkkinä.

Studia Generalia -tilaisuudessa aiheesta keskustelevat Tampereen yliopiston tutkimus- ja Innovaatiopalvelujen johtaja Pauli Kuosmanen sekä Yrjö Neuvon jo varhaisen vaiheen yhteistyökumppanit professori Moncef Gabbouj ja systeemiarkkitehti Petri Haavisto.

• Pauli Kuosmanen on tutkimus- ja innovaatiopalvelut yksikön johtaja. Hän on myös signaalinkäsittelyn professori. Tampereen yliopistossa. Professori Kuosmasella on monipuolinen työura sekä yliopistoprofessorina, dekaanina ja johtajana sekä teollisuudessa erilaisissa johtotehtävissä. Hänen työuraansa leimaa yliopisto-yritys-yhteistyö.
   
• Moncef Gabbouj on signaalinkäsittelyn professori Tampereen yliopistossa. Hänellä on lukuisia tunnustuksia, kuten Suomalaisen Tiedeakatemian ja Academia Europæan jäsenyydet sekä IEEE:n fellow-arvonimi. Vuonna 2005 hän sai Nokia Säätiön tunnustuspalkinnon. Hän on julkaissut yli 800 tieteellistä julkaisua sekä ohjannut noin 70 väitöskirjaa. Gabbouj:n nykyinen tutkimus keskittyy signaalinkäsittelystä inspiroituneiden koneoppimis- ja tekoälyalgoritmien kehittämiseen erilaisiin terveydenhuollon ja teollisuuden sovelluksiin.
   
• Petri Haavisto on kokenut TKI-toiminnan johtaja. Pisimmän työuransa hän teki Nokian palveluksessa, noin 21 vuotta. Tuona aikana hän muun muassa perusti ja vakiinnutti audio- ja multimediasignaalien käsittelyn TKI-yksikön, joka saavutti globaalisti tunnustetun statuksen edelläkävijäteknologioistaan. VP-tasoisissa tehtävissä hän vastasi useiden teknologioiden ja arkkitehtuurien valinnoista ja strategioista. Työtään hän teki yhtiön ylimpien johtoryhmien kanssa, yhdistäen huipputeknologian tuotekehityksen yhtiön teknologia- ja liiketoimintastrategioihin. Haaviston nykyinen rooli on Saab Finlandin Tampereen tuotekehitysyksikössä systeemisuunnittelijana elektronisen sodankäynnin alueella (esim. radiotiedustelu, tutkat ja tutkahäirintä).

Seuraa tapahtumaa paikan päällä tai ruudun äärellä

Tapahtuma järjestetään Nokia Arenan Paidia-tilassa. 

Sisäänkäynti Nokia Arenan pääsisäänkäynnistä (A-ovi). Paidian ovelle pääset nousemalla liukuportaat ylös, tai esteetöntä reittiä nousemalla tuulikaapin hissillä 3. kerrokseen. Saapuminen - Nokia Arena

Keskustelua voi seurata paikan päällä tai Yle Areenassa (linkki striimiin ilmoitetaan myöhemmin). Keskustelun tallenne on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

Tampereen yliopiston juhlavuoden Studia Generalia -sarjassa nostetaan 31.10. klo 10–11 esiin yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka liittyvät ”seuraavana internettinä” pidettyyn metaversumiin ja sen tekoälyn vauhdittamaan kehitykseen. Luvassa on avauspuheenvuorot sekä paneelikeskustelu. Keskustelua voi seurata joko paikanpäällä tai Yle Areenassa tästä linkistä. Keskustelun tallenne on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

Metaversumi

Metaversumia voidaan kuvata digitaalisena, kolmiulotteisena maailmana, jossa ihmiset voivat olla avatarien kautta vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja erilaisten sisältöjen kanssa reaaliaikaisesti. Metaversumissa voidaan muodostaa suhteita, oppia, leikkiä ja harjoittaa monenlaista liiketoimintaa joko todellisuuteen pohjautuvissa tai keksityissä ympäristöissä. Suurta yhteistä metaversumia – sitä seuraavaa intrenettiä – ei vielä ole, mutta esimerkiksi Robloxin tai Minecraftin kaltaisia suosittuja pelimaailmoja tai joitakin virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä työsovelluksia pidetään joskus versioina metaversumista.

Julkisuudessa Metaversumin lupaukset kumpuavat pitkälti Metan, Googlen Tencentin ja Microsoftin kaltaisten monikansallisten teknologiayritysten ja liiketoiminnan kielestä niin maailmalla kuin Suomessakin. Yhteiskunnalliset näkökulmat, kuten metaversumin mahdolliset laajemmat sosiaaliset tai taloudelliset näkökulmat jäävät usein pimentoon. Ne liittyvät esimerkiksi työelämän muutoksiin, identiteetti- ja omistajuuskysymyksiin, saavutettavuuteen, häirintään ja rikollisuuteen tai ympäristövaikutuksiin. Tilaisuudessa pohditaan, millaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin metaversumin tulevassa kehityksessä on syytä varautua Suomessa ja muualla.

Tampereen yliopistossa – ja laajemmin Tampereen korkeakouluyhteisössä – tehdään Suomen johtavaa ja kansainvälisestikin erittäin merkittävää ja monitieteistä metaversumiin liittyvää tutkimusta. 

Mukana keskustelussa ovat:

Pelillisyyden professori Juho Hamari, on tutkinut ryhmineen uraauurtavasti pelillisyyttä ja sen sovelluksia, vaikutuksia ja ilmentymiä esimerkiksi markkinoinnissa, oppimisessa ja kestävässä kehityksessä. Hamari kuuluu kansainvälisesti viitatuimpiin tutkijoihin Tampereen yliopistossa, jossa hän johtaa Gameful Realities -tutkimuskeskusta. Tutkimuskeskuksen lisäksi Hamarin tutkijayhteisöihin kuuluvat esimerkiksi Suomen Akatemian metsien digitalisointia tutkiva UNITE-lippulaiva sekä Suomalainen Tiedeakatemia.

Vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen ryhmineen on tutkinut metaversumin teknologioiden mahdollisuuksia ja rajoitteita jo neljällä eri vuosikymmenellä. Hän on tutkinut erityisesti puhekäyttöliittymiä, virtuaalitodellisuutta sekä teknologioiden roolia saavutettavuushaasteiden synnyttäjinä ja ratkaisijoina. Tampereen yliopistossa Turunen kuuluu ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta tutkivaan TAUCHI-tutkimuskeskukseen, ja hän on lisäksi yksi Metaverse Finland -verkoston ja TACCU-saavutettavuusryhmän vetäjistä.

Tietojohtamisen professori Henri Pirkkalainen tutkii ryhmineen uusien teknologioiden roolia organisaatioiden johtamisessa liittyen esimerkiksi osaamiseen, vuorovaikutukseen sekä tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen. Hän on keskittynyt erityisesti teknologioiden negatiivisina pidettyihin ja koettuihin vaikutuksiin ja niiden hallintaan. Näihin kuuluvat erityisesti teknologian käytön tuoma ahdistus ja kuormittavuus, sekä tekoälyyn liittyvät tahattomat ja tahalliset vaaratekijät. Pirkkalainen kuuluu Gameful Realities -tutkimuskeskukseen, ja hän on yksi Jane ja Aatos Erkko -säätiön rahoittaman, tekoälyn väärinkäytön torjuntaa tutkivan EVIL AI-hankkeen johtajista.

Suomi ikääntyy. Yli 60-vuotiaita on yhä enemmän, mutta myös yli 100-vuotiaiden määrä kasvaa. Vanhuus pitenee. Ikääntyminen on monesti nähty vain yhteiskunnallisena ongelmana, mutta se on yhtä luonnollinen osa elämää kuin nuoruus tai aikuisuus. Tilaisuudessa pohditaan, mitä ikääntyminen ja pitenevä vanhuus oikein merkitsevät. Keskustelijoina ovat: 

Gerontologian professori Marja Jylhä on edelleen osa-aikatyössä Tampereen yliopistossa ja innostunut tutkimuksesta. Hänen tutkijayhteisöjään ovat Gerontologian tutkimuskeskus sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö.  Marjan keskeisiä tutkimusaiheita ovat pitkäikäisyys, vanhuusiän terveys ja hyvinvointi, ikääntymisen sosiaaliset määrittäjät, ikääntyvä yhteiskunta ja ikäihmisten palvelut

Gerontologian professori Jenni Kulmala on terveystieteiden tohtori ja gerontologian ja kansanterveyden dosentti sekä gerontologisen hoitotieteen dosentti. Kulmalan tutkimusteemoja ovat ikääntyneiden ihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, aivoterveys ja muistisairaudet. Hän johtaa tällä hetkellä kahta Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joissa tutkitaan muistisairauksia sekä omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia.

Tutkimusjohtaja Pirjo Nikander on tutkinut ikäsyrjintää, ikäidentiteettiä, ikääntyneitä koskevaa institutionaalista päätöksentekoa sekä ikääntymisen muuttuvia kulttuurisia merkityksiä. Hän toimii Tampereen yliopiston tutkijakoulun johtajana.

Professori Anu Siren on Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC) johtaja. Sirenin tutkimus liittyy pitkäikäisyyden yhteiskunnallisiin ja yksilötason ilmiöihin, ja hän johtaa pitkäikäiseen yhteiskuntaan keskittyvää profiliaatioalaa ”Century-Long Lives”.

Sosiologian emeritus professori Harri Melin on tutkinut yhteiskuntaluokkia ja työelämän muutosta.  Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän on mukana pohjoismaisessa hankkeessa, jossa tutkitaan eriarvoisia kasvuympäristöä ja koululaisten hyvinvointia.

Mitä puhdas ilma merkitsee ihmisille, yhteiskunnille ja ilmastolle? Tilaisuudessa tarkastellaan erityisesti Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorion palkittua tutkimusta, joka selvittää pienhiukkasten vaikutuksia elinympäristöömme ja terveyteemme. Keskustelussa pohditaan myös, miten tieteellinen tutkimus tukee kestävää kehitystä ja parantaa hyvinvointia. Keskustelijoina Ilmatieteen laitoksen johtava tutkija Hilkka Timonen ja Tampereen yliopiston fysiikan professori Miikka Dal Maso ja aerosolifysiikan professori Topi Rönkkö. 

Miikka Dal Maso on Tampereen yliopiston fysiikan professori ja asiantuntija ilmakehän pienhiukkasten ja niiden muodostumisprosessien tutkimuksessa. Hänen työnsä keskittyy ilmanlaadun ja ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiin ilmiöihin, erityisesti pienhiukkasten vaikutuksiin ilmakehässä ja ilmastossa. Dal Maso toimii Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskuksen (ACCC) varajohtajana, missä hän edistää monitieteistä yhteistyötä ja tiedon hyödyntämistä ilmasto- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Hänellä on myös laaja kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä ja tieteellisen tiedon integroimisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Topi Rönkkö on aerosolifysiikan professori Tampereen yliopistossa ja yksi maailman johtavista asiantuntijoista liikenteen pienhiukkaspäästöjen tutkimuksessa. Hänet on palkittu vuonna 2024 Aerosolitutkimussäätiön tunnustuspalkinnolla ansiokkaasta tutkimustyöstään, joka on edistänyt ymmärrystä pienhiukkasten muodostumisesta ja vaikutuksista. Hänen tutkimuksensa on ollut keskeisessä roolissa kehittäessä teknologioita ja käytäntöjä ilmanlaadun parantamiseksi. Rönkkö toimii myös ACCC-keskuksessa, jossa hän edistää tutkimuksen hyödyntämistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hilkka Timonen toimii Ilmatieteen laitoksella johtavana tutkijana sekä aerosolien koostumuksen tutkimukseen keskittyvän tutkimusryhmän johtajana. Hän on erikoistunut pienhiukkasten koostumuksen tutkimukseen ja omaa laajan kokemuksen alan mittalaitteiden kehityksestä, päästömittauksista sekä aerosolien mittauksista kaupunki- ja tausta-alueilla. Timonen on suorittanut tohtorin tutkinnon fysiikassa Helsingin yliopistossa ja maisterin tutkinnon kemiassa Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii dosenttina Tampereen yliopistossa ja on laajentanut kansainvälistä tutkimusyhteistyötään toimiessaan vierailevana tutkijana Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa sekä VTT:llä Suomessa. Hänen tutkimuksensa edistää ymmärrystä pienhiukkasten vaikutuksista ilmanlaatuun ja ilmastoon, ja hänen asiantuntemuksensa on keskeisessä roolissa aerosolien mittausmenetelmien kehittämisessä ja soveltamisessa.

Keskustelun vetää tutkimuksen vararehtori Tapio Visakorpi. Mukana keskustelemassa ovat professori Katri Kaukinen (sisätaudit, keliakia), tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen (kardiologia, biomarkkerit) ja professori Niku Oksala (verisuonikirurgia, lääketieteellinen teknologia).

Professori Katri Kaukinen on sisätautiopin professori ja Keliakiatutkimuskeskuksen johtaja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy keliakian epidemiologiaan ja kliinisiin ilmentymiin sekä taudin diagnostiikan ja hoidon parantamiseen.

Professori Niku Oksala on kirurgian professori ja verisuonikirurgian ylilääkäri Tampereen yliopistossa. Hän on sekä tieteentekijä että terveysteknologian sarjayrittäjä, jonka pyrkimyksenä yhdistää yliopistotutkimus ja yhteiskuntaa hyödyttävä liiketoiminta. 

Tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen, kliinisen farmakologian dosentti, johtaa Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskusta. Hän kehittää yksilöllisiä ratkaisuja sepelvaltimotaudin ehkäisyyn tiiviissä yhteistyössä laajan eurooppalaisen tutkimusverkoston kanssa. Hänen tutkimustyönsä keskiössä ovat myös uudet täsmähoidot kardiometabolisten sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Syöpägenetiikan professori Tapio Visakorpi toimii tällä hetkellä Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastavana vararehtorina. Visakorpi on johtanut ja koordinoinut lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita. Vuodesta 2007 lähtien hän on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.