Tiedeportaat | #9 Atte Ojala: Kun tiedettä tarvitaan heti - Ruskon tulipalo ja yhteistyö akuutissa tilanteessa

Puheesta tekstiksi transkription luomisessa on käytetty apuna tekoälyä. 
Se on luotu Subtitle Edit ohjelmalla large-v3 kielimallilla.

Heipä hei, Tiedeportaat-podcastin hyvät rakkaat kuulijat.

Meillä on ilo olla täällä taas studiossa.

Tässä siis Petteri Marjanen.

Ja minun kanssa täällä tänä heinäkuun

ensimmäisenä päivänä vuonna 2025 on Panu Karjalainen.

Moi.

Ja lisäksi Atte Ojala.

Morjens.

Mitäs teille tänään kuuluu?

Hyvää kuuluu.

No ihan hyvää kuuluu ja kiva olla taas studiossa pitkästä aikaa.

Niinpä.

Ja meillä on tänään siis Atte Ojala.

Haluaisitko sä ensin kertoa jotain

itsestäsi, että miten sä oot tälle polulle ajautunut?

Niin.

No tota...

Ehkä... Ehkä aika monien semmosien mutkien ja

sattumien kautta, mutta kyllä mua niinkun

sillä lailla ihan pienestä pitäen on

kiinnostanut, miten asiat toimii ja miksi asiat toimii.

Niinkun että junnona mä tykkäsin purkaa

kaikkia sähkölaitteita ja kattoo mitä sieltä sisältä löytyy.

Ja sitten niinku koulussa kiinnosti just

matikka ja fysiikka ja sieltä lähti se

niinku peruskiinnostus, mutta sitten ehkä niinkun...

Niinkun sen takia mä oon tänne niinkun

aerosolitieteisiin sitten eksynyt,

niin no okei osittain sen takia, että Panu soitti mulle, että haluanko mä

tulla tekeen dippaa ja mä sanoin, että joo.

Ja tota osittain sit toisaalta myös sen

takia, että kiinnostaa niinkun ympäristö

ja halus jollain tavalla niinkun auttaa

ratkaisemaan ongelmia, millä on väliä.

Niin.

Kyllä, mä jaan tän samanlaisen tavoitteen, mikä mulla oli, että ois osana

ratkaisemassa jonkinlaisia ympäristöön liittyviä ongelmia.

Se on joskus ehkä vaikea niinkun tässä vaiheessa määrittää tarkemmin,

että mitä ne tulee olemaan ja näin,

että tavallaan se polku vie sitten sinne mihin se vie.

Niin, kyllä, mutta se, että jotain

niinkun olisi jotain hyötyä yleisesti.

Joo.

Mainitsit ton dipan, että mistä aiheesta sä siis dippaat?

No, se on tota, kuinka syvälle siihen halutaan mennä.

Tota, no, ehkä yksinkertaisuudessaan se

on tällaisen hapetusvirtausreaktorin, joka ikäyttää sisään laitettua

aerosolinäytettä, niin sen kehittämistä vähän niinkun.

..

...tällaisen yksinkertaisemman kemiallisen

koostumuksen arviointitavan kehittäminen.

Okei.

En tiedä, oliko yksinkertainen selitys,

mutta ehkä tässä aikaraameissa en sen

syvällisemmin mene siihen, ellei te sitten halua kuulla siitä enempää.

Mut mun mielestä tää on niinkun hauska.

Eli sä tulit...

Ja oot alkanut tekemään diplomityötä

tästä aiheesta, minkä sä just mainihtit.

Ja haluat olla ratkaisemassa jotain ympäristöön liittyviä ongelmia.

Ja sit nyt mä jo niinkun paljastan, mistä me tänään tullaan puhumaan.

On tämmönen tapahtuma, uutinen, mikä kosketti

Tamperetta vuonna 2024 marraskuussa, muistanko oikein?

Joo.

Ja elikkä tässä on niinkun puoli vuotta

sitten tapahtu tämmönen yllättävä asia.

Vähän niinkun keskellä sun, voidaanko sanoa, että aivan muuta...

Joo, voidaan.

Työntekoa.

Ja tota, sanon myöskin, että tää koskettu

syö nyt tavalla, millä me tullaan kohta kuulemaan ja sit myöskin panua.

Ja nyt niinkun tästä eteenpäin mä aion

kysellä molemmilta näitä kysymyksiä.

Että, jos nyt eka avataan kuulijoille,

niillekin, jotka ei oo tamperelaisia,

eikä tiedä tästä mitään, niin mitä silloin tapahtu?

No, mun kannalta se oli ehkä silleen,

että tota, havaitsin siinä, olikohan se tiistai-päivä silloin 5.

11, oli Tampereella tämmönen tota, isompi tulipalo Ruskossa.

Ihan siinä meidän Hervonan kampuksessa.

Naapurissa, tai nyt ihan lähellä kampusta, mutta naapurikaupungin osassa.

Ja sitten tavallaan tiedostin siinä samalla, että tämä on sama laitos,

missä on aikaisemmin ollut tulipalo,

missä oltimmekin mukana mittaamassa meidän liikkuvalla laboratoriolla

ilmanlaatuvaikutuksia silloin keväällä, kesällä 2020.

Kun oli koronasulja.

Niin oli aika, ja meillä oli silloin mittauksia menossa tuolla Tampereen

rantatunnelissa, ja sitten oli mittausvalmius siinä autossa silloin.

Käytännössä silloin se oli vain yhden

päivän päätteeksi, mentiin mittailemaan

savuvanaan leviämistä siinä lähiympäristössä.

Siitä oli semmoinen aikaisempi kokemus.

Silloinhan se nyt ei vielä hälyittänyt heti mitään.

Mut sitten tota... Ja sitten seuraavana aamuna Tampereen

kaupungilta oltiin yhteydessä mun kollega

Eka ja sitä kautta sitten minuun siitä, että voitaisko me jonkunnäköinen

mittausvalmius saada siihen tilanteeseen.

Siinä oli selkeästi tämmöinen pitkittynyt

jätepalo menossa ja sillä näytti varmaan,

en tiedä miltä se siinä tilanteessa

näytti, mutta näytti siltä, että se voisi kestää pitempään.

Ja sitten siinä oli joku toinen työstä

palaverin menossa ja kun tuli tämä tieto tästä, että tuotteko mittaamaan.

Ja sitä ensimmäistä.

Eka vähän, no ei nyt oikein hikkuun kaikkea muuta, mutta sitten sitä aika

nopeasti tuli kuitenkin semmoinen, että no katsotaan, että mikä meidän

valmius on, että auto on tallissa ja

tuolla on labrassa mittauksia menossa.

Sittenpä minä varmaan lähdin pyörimään

sinne labraan ja katsoin, että ketä täällä

on paikalla ja mitä laitteita me saataisiin sitten tuon meidän

mobiililabraan, joka nyt sitten puhutaan Atmolabista usein.

Tämmöisenä nimenä sille, että mitä me saataisiin sinne Atmolabiin sitten

asennettua, että voitaisiin jotakin meidän

kannalta relevantteja, suureita mitata siitä tulipalosta.

Ja sitten oikeastaan Atte varmaan oli sitten labrassa ja teillä oli sitten

jonkin näköinen porukka, joka rupesi sitten asentelemaan laitteita.

Atte varmaan jää.

Joo, siis mullehan se tilanne näyttäytyi

nimenomaan niin, että me oltiin työkaverin

kanssa laittamassa, taisi olla hänen dippatyön mittauksia, mitä oltiin,

taisin olla auttamassa siinä ja oltiin laittamassa laitteita valmiiksi.

Ja sitten Panu nimenomaan ilmestyi

Labralle ja sanoi, että kuinka nopeasti

saatte laitettua mittalaitteet AtmoLabiin ja lähdettyä mittaamaan ruskoa.

Me sanottiin, että aika nopeasti ja lähdettiin kasaamaan niitä.

Tyyppisesti meni tämä tilanne silloin.

Ja tosiaan sitten tämä oli joskus aamulla kymmeneltä ehkä.

Mutta alettiin kasaamaan sitä setuppia

ja kerättiin kaikki, mitä nyt saatuttiin

vapaana ja helposti AtmoLabiin laitettavasti löytämään laitteita.

Ja kasattiin sinne setuppi.

Sitten saatiin jonkun tunnin yrittämisen

jälkeen autokäynti ja päästiin lähteen joskus yhden aikaan mittaamaan.

Että se oli niin kuin... Ja siitä...

Kymmenestä eteenpäin se oli aika sellaista niin kuin sumussa etenemistä.

Tietyllä tapaa itsellekin, kun kaikki

tapahtui tosi nopeasti, tilanne muuttui koko ajan.

Että niin kuin siitä eteenpäin se

muutama päivä oli sitten vaan sitä, että

mietittiin, että mitä nyt mitataan tyyppisesti ja missä.

Että se jonkinlainen aiempi kokemus oli tämmöisestä mittauksesta.

Toisaalta tämä yllätys, tapahtuma oli yllättävä.

Ja sitten nopeasti saatiin automittaus kuntoon ja lähdettiin mittaamaan.

Vähän niin kuin jätettiin, mitä oltiin

sillä hetkellä tekemässä ja kaikki

tutkimussuunnitelmat, mitä on tehty, niin

hetkeksi tauolle tuli tämmöinen pyyntö, että...

Kyllä.

Joo.

Niin siinä siis oli varmaan siis ihan

poikkeuksellinen se hetki, että siinä... Myöskin just, että...

Että autokin on niin kuin hyvin paljon

käytössä ja avainlaitteita on hyvin paljon

eri hankkeiden mittauksissa niin kuin

ympäri Eurooppaa ja Suomea niin kuin usein.

Niin tota...

Nyt sattui semmoinen hetki, että oli riittävää kalustoa.

Sitten toki meidän piti varmaan priorisoida semmoisia, että mitä nyt

saadaan niin kuin nopeasti sinne mittausvalmiiksi, koska...

Koska sitten toikin...

Aikaisempi kokemus oli sitä, että sitten

kun me mentiin sinne, niin se tilanne

oli niinkuin tunnissa tai parissa jo ohi.

Että mikä sitten tässä, että jos tavallaan

asentelee päivän niitä laitteita,

niin sitten ei ole mitään mitattavaa kohta.

Niin sitten vähän niin kuin semmoinen,

että mikä on semmoinen nopea, mutta

riittävä setti, joka sinne saadaan, että...

Saadaan niinkuin siitä savusta mitattua semmoisia olennaisia asioita.

Ja tota...

Olimme jo varmaan siinä vaiheessa tässä

juttelussa, että oltiin se menty jo sinne

ruskoon ja sitten minä itsekin tosiaan kävin, en ollut siis sinänsä

operatiivisesti sitä pyörittämässä sitä

mittausta, mutta olin siinä sitten vähän

tarkkailemassa muuten sitä savua toisella

autolla ja sitten kun menin sinne

kohteeseen, niin tuli semmoinen, että olen

ihan samanlainen kuin silloin viimeksi.

Eli maantieteellisesti siinä on semmoinen

polunmäki, joka jakaa sitä paikallisten

ilmavirtojen liikkeitä toki siinä,

että siinä vallitseva tuulen suunta oli

nyt suotuisa monestakin, tai ennen kaikkea

sen kannalta, että se oli vähän semmoiseen

metsään päin se suunta, että siinä on

paljon eri suunnissa noita asuialueita,

mutta silloin keskiviikkona ei mennyt minnekkään asuialueelle se savu,

mutta just se polunmäki jakaa myös sillä

tietyllä tavalla, että sitä, onko se nyt

sitten niin polunmäen pohjoispuolelta käytännössä tuli se savuvanaa siitä,

siinä on semmoinen miskerruskontien

mutkaksi, me sitä kutsuttiin semmoinen

meidän siinä puhekielessä sitten, että tässä tyypillisessä paikassa,

me saadaan suunnilleen isoimmat pitoisuudet, niin siinä ne oli siinä

samalla tavalla kuin just silloin neljä ja puoli vuotta aikaisemmin.

Joo, sillä erolla, että silloinhan aikaisemmin tuo tuuli oli enemmän

pohjoisemmasta, että se kulki enemmän kohti lintuhyttiä silloin 2020,

että nyt tässä 2024 silloin keskiviikkona,

kun me aloitettiin tuo mittaus, niin savu sattui kulkeutumaan sitten

just niinkuin kaiken oikeastaan lähimmän

asutuksen ohi, että se onneksi meni suoraan tuonne kohti Kangasalaa.

Joo, siinä on just se silloin, viimeskin oli se, tai edellisellä kerralla

se tilanne, että se joko polunmäen, se jako, että joko se meni etelä- tai

pohjoispuolelta, ja siinä alussa oli mennyt siltä

eteläpuolelta, ja sitten lopussa meni sinne pohjoispuolelta.

Silloin, että just sitten kun se menee

sinne eteläpuolelta, niin sitten se

lintuhytialue saa kyllä ison annoksen.

Eli tässä on niinkuin Ruskon jättenkäsittelylaitoksella

oli iso roskakasa, joka paloi.

Jos haluatte googlettaa kuulijat, niin Ruskon tulipalo esimerkiksi,

niin saattaa löytyä kuvia, että miltä se on saattanut näyttää.

Se tilanne, ja nyt te puhutte tästä niinkuin savupatsaasta, joka tulee,

ja sitten tuuli vie sitä johonkin suuntaan.

Ja oliks... joo, sano vaan.

Ei kun kysyy vaan loppuun, niin mä vastaan

siihen, tai sitten mun omaan kysymykseen.

Niin, pidä mielessä, laitan päältä.

Että kun te aloitte niinkuin mittaamaan,

niin mä mietin, että motivoiko sitä

niinkuin semmoinen kiinnostus, vai semmonen, oliko

siinä joku vaaran tuntu, ja minkälainen vaara?

Mä muistelen, että niinkuin media viestitti,

että nyt on niinkuin vaaratiedote Tampereella.

Joo.

Niin, mikä tässä nyt oli se vaara, mitä lähdettiin selvittämään?

Joo, siis oikeastaan, no se meni vähän

siihen suuntaan, mitä mä menisin äsken

vielä jatkaa, niinkuin siitä, että se edellinen... ...edellinen tuota...

...mittauskerta, niin silloinhan se oli niinkuin ihan uusi tilanne, siinä

mielessä, että tulipalo, savu, leviäminen.

Mitä tässä nyt pitäisi mitata?

Eli meillä on niinkuin auto, mikä mittaa sitä.

.. ikäänkuin sitä ilmaa, mitä se

auton moottori hengittää, tai niinkuin...

...auton niinkuin siinä ympärillä on, ja

nimenomaan just siinä pisteessä, missä se auto on.

Eli se... ...siinä on tämmöinen näyttö, että on

putki, mikä imee ilmaa sisään laitteille.

Ja... ja ja tota...

Niin, niin silloin... silloin niinkuin aika nopeeta se fokus meni siitä,

että tärkeintä on niinkuin mitata niitä...

niitä paikkoja, missä on ihmisiä, mihin savu voi levitä.

Eli nimenomaan se ihmisten altistuminen...

...altistumisriski... ...ohjaa sitä mittaustoimintaa.

Että...

Että me tehdään siis muuten myös hyvin paljon

päästömittaustutkimusta, missä me mitataan päästölähdettä.

Ja määritetään sille...

...erin näköisiä päästökertoimia, niinkuin ihan tavalla lähteestä.

Mutta tässä nyt meillä ei ollut se niinkuin tavallaan, että semmoinen

kokonaisarvio, että paljonko tästä nyt koko lähteestä tulee sitä...

...päästöä, niin se ei niinkuin siinä hetkessä

ole semmoinen prioriteetti, vaan se...

...oli enemmän siinä, että miten se päästö

päätyy sitten sinne kaupunki-ilmaan eri

paikoissa ja etenkin niissä, missä on ihmisiä.

Toki me sitten muutenkin niinkuin...

...siinä varsinkin, kun se ei mennyt...

...nyt taas hyppäsin tähän 2-4 tilanteeseen, että siinä vaiheessa,

kun havaittiin, että se ei oikein mene

semmoisille asuailuille, niin sitten kartoitettiin sitä...

...savunvanan leviämistä niinkuin kilometrien päästä sitä kohteesta.

Ja...

...tavallaan me niinkuin...

...siinä sitten mitataan niitä asioita, mitä on mahdollista.

Ja silloin ne priorisoitu se kartoittaminen ja sitten myös siinä,

missä sammuttajat on ihan siellä lähellä

tulipaloa, niin siinä ihan mitattiin,

että mitä ne suurimmillaan ne pitosuudet voi olla.

Joo.

Joo, mä sanoisin, että mulle se näyttäytyi

nimenomaan niin, että se ykkösprioriteetti oli se niinkuin...

...selvittäminen, että onko...

...onko lähialueen asukkaat niinkuin vaarassa.

Tämän...

...tota...

...savupäästön takia.

Tai että täytyykö esimerkiksi... ...tehdä jotain toimenpiteitä.

Ilmoittaa...

...lähialueen asukkaille, että... ...sulkekaa ilmanvaihto yömmäs yömmäs.

Evakuoida niinkuin pahimmassa tapauksessa niinkuin silloin...

...kakskymmentä oli... ...oli tehty.

Ja sitten taas ne sen jälkeiset prioriteetit oli sit just tää...

...tota... ...päästön...

...karakterisointi.

Ja... ...tän leviämisen kartoittaminen.

Et sitten sitä niinkuin periaatteessa tilanteen mukaan...

...vaihdettiin sitä...

...tavoitetta.

Että keskiviikkona se oli paljon sitä karakterisointia.

Me mentiin sinne tota...

...Remeon tiluksille.

Mobiililabran kanssa tota... ...mittailemaan.

Karakterisoimaan sitä niinkuin... ...päästöä siellä lähimpänä.

Paloa.

Ja sit sen jälkeen lähdettiin... ...kiertämään.

Kattomaan että mihin... ...mihin astiin ja...

...miten.

Niinkuin miten se leviää.

Ja sitten miten... ...miten tämä päästö lai menee.

No miten se lai menee?

Miten se leviää?

Hehehe...

Ei semmoinen mielikuva...

mikä siitä ei saa.

Pysyykö se niinku ihan semmoisena... ...palkkina se savu?

Ja menee...

Menee...

Pitkälle... Meneekö se maata pitkin?

Vai tekeekö se joku kaarteen... ...sieltä yläilmoista...

...ja putoo sitte jossain alas... Vai leviikö se ympäriinsä?

Vai kaikkea tätä?

No, ehkä kaikkea tätä jossain määrin.

Se vaihteli paljon sääolosuhteita ja varsinkin tuulen mukaan.

Esimerkiksi tämä keskiviikko, milloin me

aloitettiin ja milloin se ei oikeastaan kulkeutunut mihinkään näihin

lähiasuinalueille, niin silloin me käytiin

tällä Kangasalan puolella Varsamäentiellä, jos se nyt ihan väärin muista,

suunnilleen viiden ja puolen kilometrin

päässä pisimmällä käytiin mittailemassa,

ja sielläkin vielä nähtiin tällainen aika

selkeäraajainen savupalkki kulkeutumassa pellon keskellä.

Muutenhan me ei tietysti oltaisi tiedetty

edes, että missä meidän pitäisi mitata, muuta kuin ehkä tuulen suunnasta

jotain arvata, mutta sitten pongattiin,

että okei, tuolla se nyt silmillä näkee,

että tuolla se savu on, että mennään

mittaamaan, mitä siellä on pitosuudet.

Ja sitten taas toisaalta perjantaina, kun

tämä savun kulkeutumissuunta muuttukin

sitten kohti koillista, ja tuuli oli ehkä

vähäisempää, niin kuin tuulen nopeus oli

pienempi, niin sitten taas savu levisikin

aika viuhkamaisesti, vähän laajemmalle

alueelle, että kyllä siinä oli paljon eroa riippuen olosuhteista.

Joo.

Ja nämä oli semmoisia, mitä pystyy näkemään silmillään.

Savupatsas ja muotoja.

Mitäs sitten sieltä mitattiin?

Mitä auton sisältö toi siihen lisäksi, mitä pystyttiin näkemään silmiin?

Mitä suureita itseasiassa siellä mitattiin?

No, me mitattiin hiukkas lukumäärää.

Eli kuinka monta kappaletta.

Kuinka monta hiukkasia on kuutio senttimetrissä ilmaa.

Sitten me mitattiin hiukkaskoko jakaumaa kahdella eri laitteella.

Toinen laitteista mittasi pienempiä

hiukkasia ja toinen sitten isompia hiukkasia.

Sitten me mitattiin mustan hiilen massapitoisuutta.

Kuinka syvällisesti me halutaan siihen pureutua, mitä on musta hiiliä?

No joo, noke periaatteessa.

Noen massapitoisuutta.

Ja massapitoisuus tarkoittaa nyt tässä

tapauksessa mikrogrammoja kuutiometrissä.

Ja sitten sen lisäksi me tehtiin, ei

kokoaikaisesti, mutta silloin tällaisia

LDSA mittauksia, joka tarkoittaa keuhkodeposoituvaa

pinta-alaa kuvaa keuhkorakkuloille.

Koko aamulla jo koko ajan esim.

Voidaan ajatella, että sillä on, niin kuin, ehkä...

Tällainen terveysvaikutuksiin voidaan

korreloida sitä pitoisuutta ehkä paremmin kun toisia suureita.

Mut joo, ja sitten tota näistä koko

jakaumista me pystyttiin laskemaan arvio, arvio, 2,5-arviosta, ja sitten

selkkahäiriö, joka on lähes kuusi kolmea

kohdista ja joka on vähän kysymys,

niin se, mitä se on kyllä, ihmisoikea.

...1,5 pitoisuudesta, mikä tarkoittaa sitten taas alle 2,5 mikrometriä

halkaisijaltaan olevien hiukkasten massapitoisuutta.

Sitten näistä sitten mitattiin jotain arvoja ja käyriä ja sitten niiden

perusteella olisi tarkoitus vastata

siihen, miksi te lähditte tien päälle,

että onko vaaraa näillä lähialueen ihmisillä ja asuinalueilla.

Siellä oli pohdintoja, varmasti asukkaita

mietityttiin ja en tiedä mietityttääkö

edelleen, että mitäs tässä nyt pitäisi tehdä.

Toisaalta oliko siinä pelastuslaitos?

Kyllä, meillä oli pelastuslaitos sitten

sammuttamassa paloa ja sitten siinä oli

kaupunkia ja aika monta osapuolta, keiden

kanssa sitten viestiä näistä asioista.

Mitä te oikeastaan teitte näille tuloksille?

Ehkä se ihan ensimmäinen asia varmaan on sitten, kun teillä on tämä suuren,

niin sitten vertasitteko sitä sitten

johonkin, että te tiedätte kuinka paljon se poikkeaa jostain?

Vertasitteko sen normaaliin pitoisuuteen

vai johonkin vaaralliseksi tiedettyyn pitoisuuteen vai johonkin taustaan?

Miten te lähditte sitä ajattelemaan?

Joo, tuo on tietenkin tosi oleellinen asia

ja tosi keskeinen siinä meidän ajattelussa.

Ja haaste siinä toiminnassa muutenkin,

että miten lähdetään vähän tämmöisiä

tietyllä tavalla uusia, suureita tai ehkä osittain vanhojakin, mutta se,

että miten tavallaan voi sitä riskiä mitata ja tavallaan sille näkyvälle

savulle ja pistävälle hajulle, niin tavallaan, että sinne se on kuitenkin

se silmillä kattoa ja nenällä haistaa,

niin se on aika laadullinen mitta ehkä, jossa on semmoinen asteikko aika

portaittainen silleen, että on sankkaa

savua ja haisee pahalle tai on savua ilmassa ja

näkyy vähän jotain, että valo ei mene täysin läpi.

Niin se on ehkä semmoinen aika laadullinen mitta.

Niin se on aika laadullinen asteikko, kun sitten tuossa päästään

kvantitatiiviseen asteikkoon, mikä tuottaa

sitten ihan datapisteitä kerran sekunnissa

tai kerran kymmenessä sekunnissa tai jotain siihen päälle.

Eli reaaliaikaisesti saadaan tietää

suunnilleen, paljonko se pitoisuus on.

Ja toki meillä on se selkein verrokki,

on se puhtaan alueen, että me kuitenkin

välillä ollaan savussa ja välillä ei olla.

Ja sitten kun me ollaan selkeästi sivussa

savusta, niin me puhutaan tämmöisestä

urbaanista taustasta, mitä siinä mitataan.

Ja nyt sitten, jos nyt vaikka tämmöisenä

karkeana esimerkkinä vaikka nyt sanoisi

jotain lukuja, niin jos siellä taustassa oli vaikka,

no minkähän suuraa, otetaan vaikka mustahiili.

Että jos siellä taustassa ollaan vaikka

luvussa, joka on alle yksi mikrogrammaa

kuutiometriä, niin kun siinä ihan

mittausten aikana ollaan vaikka eka käyty

joku taustapiste mittaamassa jossain mäen

päällä vähän kauempana, että ollaan jo okei, nyt ollaan tämmöinen puhdas

kaupunki ilman tausta, selkeästi alle yksi mikrogramma.

Mutta sitten kun mennään sinne savuun, sinne kohteeseen, sinne lähelle

palopaikkaan, niin sitten meillä onkin

piikki, joka on 60 mikrogrammaa tai 50,

tai koko ajan se on 20.

Me tiedetään, että se on kymmeniä tai

sata kerta tai satoja kertoja suurempi,

sen suurempi pitoisuus, kun se on siinä muuten ulkoilmassa.

No sitten se on yksi lähtökohta, se urbaanitausta.

Sitten on yksi tämmöiset, esimerkiksi Tampereen kaupungilla on

liikenneympäristössä, niin ulkoilman mittausasemia, mistä sitten nähdään,

että paljonko on vilkkaasti liikennöidyn

kadun varrella ne vastaavat pitoisuudet.

Ja siellä ne on kanssa just tämmöistä.

Lähempänä sitä urbaania taustaa

huomattavasti, kun sitten sitä savutulosta.

Niin kuin nähdään, nyt onhan tämä meidänkin laitteen mielestä hyvin

poikkeavat pitoisuudet, mitä siellä savussa mitataan.

Ehkä poikkeuksena nyt voisi sitten

kuitenkin sanoa, no toki hiilidioksidi ei

ole hyvin isoa, se on kaasumainesuureja.

Siinä periaatteessa aika paljon laimenee se savu, mitä me on mitattu.

Kaikkialla, että hiilidioksiditasot

eivät olleet hirveän isot kaasumaisista.

Sitten hiukkasmaisista, niin taas hiukkaslukumäärätasot eivät ole

välttämättä poikkea sitä liikenneympäristöstä.

Eli me itse asiassa havaittiin just se, että vaikka savu näkyy haiseen,

niin lukumäärätaso voi olla samanlainen

kuin jossain tuossa Tampereella jonkun

kadun, vaikka Pirkan kadun varrella, missä on mittausasemia.

Niin, mitä se on pahimmillaan siellä päivän aikana.

Kyllä meille hiukkaslukumäärässäkin

selkeästi, kun savuun vaikka ajettiin,

niin huomattiin, että tämänkin laitteen mukaan ollaan savussa.

Ja sitten ne olivat aika tasaisia siinä savussa.

Liikenneympäristössähän ne vaihtelevat

yksittäisten ajoneuvojen ja muiden

mukaan, niin kuin tulee piikkejä ja muita.

Mutta savussa on se tietty taso, mikä on siinä savussa.

Ja lähinnä se laimeneminen sitten ehkä

siinä vaikuttaa näihin kaikkiin suurensi linjaarisesti.

Että kyllähän tavallaan, just sanoit aikaisemmin sitä Varsamäen tien

mittauksesta, niin kyllähän siinä nyt

oli kaikki nämä kuitenkin pitoisuustasot matalampia.

Niissä savusemmoisissa laatoissa, mitä nähtiin, niin oli pitoisuustasot

pienempiä kuin sitten ihan lähellä kohdetta.

Että kyllä se puhtala ilmalla laimeneminen

aina puottaa niitä pitoisuustasoja.

Mutta tosiaan etenkin nämä massasuureet, BM 2.

5 ja sitten BC mustahieli,

niin ne oli sellaisia selkeitä indikaattoreita.

Nyt varmaan hukkunut jo se alkuperäinen kysymys, mutta siis joo.

Samalla kalustolla, mitä puhtaat pisteet,

sitten yleiset kaupunkitasot on verrokki.

Sitten osittain saattaa olla verrokki joku,

että kun ollaan joskus tehty kampanjoita.

Ja muutenkin kirjallisuudesta luetaan

vaikka mitä jossain Intiassa on ilmanlaatu yleisesti.

Niin semmoista, että mitä jossain tosi

saastuneella alueella on vastaavat suureet.

Ja sitten on myös tuollainen itse

asiassa tuossa raportissa, joka on tuolla

Tampereen yliopisto Trepo-julkaisusarjassa.

Tai julkaisualustalla julkaistu tuo meidän raportti näistä mittauksista.

Niin siellä on sitten verrattu tämmöisiin HSY-laatimiin

suuntaan antavan ilmanlaatuindeksiarvoihin.

On verrattu siis tätä LDSAta, mustaa hiiltä,

hiukkas lukumäärää ja hiukkas massaa.

Joo.

Eli sitten siellä taas tulee se laadullisuuteen palataan siinä määrin,

että siellä on sitten tasot, että mikä

on hyvää ilmanlaatu, mikä on tyydyttävää.

Mitä ne muu, huono, erittäin huono.

Joo, erittäin huono, huono.

Tällaiset portaat on annettu.

Niin.

Ja sitten me havaitaan, että itse asiassa

ne suurimmat pitoisuudet, mitä siinä

lähialueella on tai etenkin lähialueella

on mitattu, niin on moninkertaisesti sen

erittäin huonon ilmanlaadun raja-arvo.

Joo.

Ja ehkä näissäkin on just vähän eri tavoitteita.

Miksi niitä on nostettu tänne.

Tosiaan tämä mittausraportti löytyy, jos

sitä haluaa lueskella, niin Trepo-sivustolta.

Ilmanlaatuseurantareme on tulipalon yhteydessä Tampereen Ruskossa.

6-9.11.2024 mittausraportti.

Mutta joo.

Ehkä tämä ilmanlaatuindeksiin vertaaminen

esimerkiksi, niin minä näen sen sellaisena tapana.

Tuoda nämä numerot.

Tällaisen ihmisen ymmärrettäväksi ketään

ei välttämättä ole ennen nähnyt tällaisia lukuja.

Vaikka joku PM2.5 ei ihan hirveän isolle

osalle kansasta kerro yhtään mitään.

Mutta sitten, jos tuossa raportissa tuodaan esiin, että HSE määrittelee,

että erittäin huonon ilmanlaadun raja on 76 mikrogrammaa kuutiometrissä.

PM2.5lle.

Ja me ollaan mitattu vaikka torstaina, mikä oli pahin päivä.

Päiväkeskiarvona 300 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Tuossa, mitä me nimitetään Ruskontien kaarteeksi.

Elikkä tässä vähän niin kuin Lintuhytin ja Remeon välissä Ruskontiellä.

Niin.

Niin kyllä se niin kuin jotain kertoo,

että ei ole ilmanlaatu kauhean hyvä.

Verrattuna siihen, että sen lukuarvo

itsessään ei välttämättä niin paljon sano ihmisille mitään.

Niin.

Helposti ymmärrettävä.

Joo.

Joo ja ei välttämättä just vaadi sitten niin kuin...

Totta kai niin kuin meille se vertailu

muihin mittauksiin ja taustaan voi olla niin kuin paljon anteliaampaa.

Mutta niin kuin noista saa tällä lailla

nopeasti jotain käsitystä, että mitä nämä lukuarvot tarkoittaa.

Ehkä niin kuin ihmisille yleisesti viestittiin,

että vaara on, vaara ohi asteikolla.

Mihin suuntiin te viestitti näitä?

Okei, teillä on raportti nyt saatavilla.

Se tuli varmaan jonkin verran jälkeen tämän tapahtumaan.

Mutta siinä sitten, kun olitte mittaamassa

ja tavallaan miten se viestintä lähti siitä autosta ulospäin.

Mihin suuntiin ja kuinka nopeasti.

Tämä kiinnostaa jonkin verran kuulla.

Panu voi kertoa tästä tarkemmin, mutta mun näkökulmasta

viestintä oli nimenomaan pelkästään Panulle.

Että me kyllä pidettiin pääosin niin kuin... ei viestitty näitä.

Että oikeastaan muuta kuin mitä keskenämme

siellä mittaajaporukkaa ja tällä lailla.

Että sitten oikeastaan ennemminkin lähetettiin

Panulle viestiä, että tällaisia arvoja on täällä.

Että pistä eteenpäin tyyppisesti.

Ja sitten tietysti mitä nyt näistä mittausraporttia on joku käynyt.

No okei, niin tietysti liitys siihen mitä silloin tapahtui.

Joo, kyllä siinä... Me siinä tehtiin semmoinen linjaus,

että silleen keskitetysti analysoidaan

yhdessä niitä, että mitä viestitään eteenpäin.

Tai että jonkunnäköinen saadaan semmoinen riittävän

huolella katottua ne, tai tuloksista semmoinen osa.

Tai että mitä voidaan sanoa.

Sitähän me mietittiin, että mitä...

Tavallaan kun se laitteet siinä koko ajan näyttää jotakin.

Niin siihen jonkinnäköinen analyysikerros pitää päälle tehdä.

Että mikä se on se johtopäätös tilanteesta juuri nyt.

Oli se varmaan aina se, että mikä on...

Ja se sitten muuttu tietenkin siinä jatkuvasti.

Ja tästä nyt sitten oli sinne viranomaisyhteistyö.

Verkostoon, mikä tässä oli, niin lähinnä sinne.

Ja sitten se oli se tilannetietoisuus oli

sitten kaikilla sitä kautta myös niistä meidän tuloksista.

Ja siinä oli myös sitä kaupungilta oli sitten

tarkkailua myös sitä savun leviämisestä.

Ja pelastustoiminta tietenkin.

Niin sitten...

Me... Me kanssa sitten kerrottiin niitä just sitä, että minnekä...

Missä sitä on sitä savua ja missä ei.

Että me niin kuin...

Helposti nähtiin sillä autolla kuitenkin se niin kuin...

Niin kuin se tilanne, että ei ole savua.

Koska sitten ne kaikki pitoisuudet on niin kuin perustasolla.

Ja riitti periaatteessa yksikin laite,

vaikka se musta hiilensignaali siinä reaaliaikaisesti.

Niin oli niin kuin aika selkeä, että savua tai ei savua.

Ja...

Niin kuin ainakin sen pystyi sanoa.

Ja sitten taas, että jos menee sinne

savuun, niin millä tasolla ne pitoisuudet vaihtelevat.

Niin sitten puhuttiin niistä ihan... Tässä vaiheessa ei puhuttu niinkään,

että onko se erittäin huono, vaan se oli ehkä, että pitoisuustaso on toi.

Okei, samanlainen kuin Intian kaupungeissa.

Tyyppinen saattoi olla joskus savussa, että... Että semmoisia ne...

Semmoisia ne oli.

Ja sitten taas verrattiin toki niihin kaupungin...

asemien arvoihin yleisesti, mitä siellä on.

Koska Tampere taas tietää hyvin ne tasot,

mitä on Tampereella yleisesti normaaleja.

Ja sitten toki niin kuin...

Saatiin myös siinä sitten esimerkiksi se torstai, taisi olla... Ei kun...

No torstaina se meni sinne Lintuhytin suuntaan.

Silloin jätettiin autokin sinne Lintuhyttiin mittaamaan vähän pitempää

pätkää, että saatiin samasta pisteestä pitkä aika.

Muutenhan se niin kuin dataa tuotettiin

sille, että auto liikkuu ja siinä on

sitten sijaintitieto ja pitoisuustieto.

Niin ne on sitten tavallaan sitä kautta

tämmöisiä pitoisuuskarttoja saatu luotua.

Mutta tuota...

Siinä oli paikallaan sitten pitoisuusvaihtelu.

Seuranta.

Ja hyvin paljonhan ne siinä paikallakin vaihtelevat.

Välillä on puaasta ja välillä on hyvinkin paljon pitoisuuksia.

Sitten perjantaina taas levisi laajemmin sinne...

Koillisen suuntaan enemmän, missä on sitten asuinalueita myös.

Ja siinä tuli sitten sitä niin kuin kartoitettua

niitä pitoisuuksia, että miten laajalle se on.

Miten leveänä viuhkana savu on levinnyt.

Ja sitten yksi merkittävä oli sitten, kun

palo alkoi sammumaan silloin enemmissä määrin.

Että ruvettiin sitä perjantaina aikana

jo huomaan sitä, että saattoi haistaa tai kärryä.

Mutta meidän laitteet ei näe mitään.

Elikkä ei ole muodostunut näitä pienhiukkasia.

Elikkä meidän tulkinnan mukaan ei ole varsinaisesti palaannut siellä enää.

Se kärry on sitten jotenkin muuten jotain

kaasumaista yhdistettyä, jota sieltä on vapautunut.

Mutta sinänsä palo ei ole vaikuttanut siihen ilmanlaatuun.

Ja sitten lauantaina, kun oli viimeinen mittauspäivä meillä, niin sitten

havaittiin se, että nyt ei ole enää kohonneita pitoisuuksia missään.

Ja sitten se johti siihen meidän mittauksemme sitten päättämiseen.

Se oli kuitenkin vaikeampi myös sinne

viikonlopulle järjestää niitä mittausvuoria.

Ja kun ei olla tämmöinen valmiusorganisaatio

varsinaisesti, niin sitten lopetettiin toiminta.

Ja sillähän se myös sitten pelastuslaitos purki sen vaaratiedotteen.

Eli se olihan se silleen näkyvä, että

se oli kuitenkin viikon ajan teksti TV.

Siinä ensimmäisellä sivulla oli koko

ajan se 112-vaaratiedote, että missä on savuriskejä.

Ja niin pitkään me siinä sitten oltiin, kun se tiedote oli.

Ja sittenhän siitä on puhuttu, että se

sammutustilanne jatkui vielä pitempään.

Joo.

Meillä näin puhuttu kymmenen päivän

operaatiosta, mutta meidän kannalta se oli neljän päivän operaatio.

Niin.

Aika nopeasti se alkoi ja sitten kesti joitakin päiviä.

Ja sitten päivien aikana nopeasti muuttui tilanne.

Kuulostaa siltä, että välillä oli enemmän

ja sitten se yhtäkkiä ei ollutkaan siellä.

Ekanä päivänä onneksi meni hutiin asuinalueesta.

Ja sitten oli asuinalueella ja sitten mittasitte siellä.

Ja sitten oli kärryä, mutta ei hiukkasia.

Ja tämmöisiä nopeita johtopäätöksiä

tartti tehdä parhaan tiedon perusteella.

Että aika... ei ole mitenkään tavallaan

itsestäänselvyys, että sinne sai sen auton, joka pysty mittaamaan.

Ja että hienoa, miten nopeasti te saitte tämän aikaisemmin.

Tämän asian ja sai niin kuin nopeasti

muuttuvaa tietoa nopeasti viranomaisille.

Ja sitten viestinnällisesti tuo on

varmaan aika hankala, kun se muuttuu niin

nopeasti, että jos sä laitat viestin

eteenpäin, niin sittenhän se voi olla jo

se tilanne muuttunut siinä vaiheessa, kun

se viesti tavoittaa sen kohdeyleisönsä.

Joo.

Jos se menee niin...

Jos ajattelee, että nämä arvot menisi johonkin

vaikka ihmisille asti, jotka asuu siellä.

Niin ehkä tämä ketju, että Aten kautta

menisi sitten panolle ja panolta eteenpäin

sinne henkilöille, jotka tekee sitten päätöksiä, mistä se menee eteenpäin.

Siis mä puhun ääneen, koska mä en ole ikinä ajatellut tämmöistä.

Ei ole tarvinnut.

Joo ja se on ihan mielenkiintoinen ajatus kyllä.

Ja ei ole niinkuin ihan itsestään selvää puuhaa.

Onko sulla Aten näistä pelastustehtävistä kokemusta aiemmin?

Sammutusoperaatioista?

Ei ole sammutusoperaatioista sen enempää kokemusta.

Niin.

Hiukkas mittaus ja asiantuntemus vaan taustalla.

Niin.

Jonkun tason.

Ja elämän kokemus.

Niin.

Joo.

Että se on... mutta joo, kyllä.

Täytyy vielä sanoa siitä, että tosiaan

torstainakin kun tätä savua kulkeutui

sinne lintuhyttiin, niin kuin Panu sanoi,

että se oli sellaista hetkittäistä.

Ei se ollut silloinkaan mitenkään sillä

lailla, että koko päivän olisi ollut

siellä savua ihmisten pihoilla, vaan se oli just niin,

että hetken aikaa sattui tuuli kuljettaan savua sinne.

Ja sitten taas hetken aikaa se kulki sinne Kangasalle päin siitä ohi.

Ja tota... se on niin kuin hyvä, hieno asia, että kävi niin hyvä tuuri,

että se ei kulkeutunut koko päivää sinne

lintuhyttiin, koska sitten se olisi kyllä

varmaan jouduttu taas evakuoimaan niin

kuin silloin 2020, koska ne pitoisuudet

oli kyllä niin rajuja silloin, kun ne sinne sattui kulkeutumaan.

Että sinänsä kävi niin kuin hyvä tuuri.

Tuuri tuulen suunnan kanssa tässä tilanteessa.

Kyllä.

Ja lintuhytissäkin aika rajaattu se,

että jos katsoo noita meidän karttoja,

niin se on se koillis kulma, niin siellä on aika paljon ollut.

Ja sitten välttämättä toinen kulma ei ole niin kuin... Ei, joo.

Melkein tausta.

Että ainakin siis toki meillä on niin kuin aina tietty hetki.

Kyllä.

Tietty hetki, tietty pitoisuus, tietty paikka.

Mm.

Sitten taas, kun se auto ei voi olla monessa paikassa yhtä aikaa.

Joo.

Niin ei sitä niin kuin sitä karttaa niin

kuin samalla hetkellä luoda, vaan ne on

niin kuin eri hetken pisteitä, mitä sinne kartalle piirtyy.

Mm.

Ja nyt sitten, kun vaara oli ohi, niin sitten tehtiin tämä raportti.

Oliko siellä raportissa jotain, mitä haluaa

vielä nostaa tähän niin kuin keskusteluun?

Puhuttiin siitä indeksistä, että se oli

niin kuin moninkertaisesti erittäin huono.

Ja mitä muuta tästä niin kuin on julkaistavaa?

Tämä saattaa olla silleen, onko tämä suhteellisen

harvinainen datasetti toisaalta niin kuin tutkijalle?

Tämmöinen, mikä on?

Joo, siis meillähän, meidän kannalta se

näyttäytyy semmoisena asiana, että toki siinä on tämmöinen iso...

yhteiskunnallinen... mikä se on?

Katastrofi tai tämmöinen iso ongelma,

mikä on ja koskettaa monia ja eri tavoin.

Ja sitten taas meille se on sitten

tutkijoina niin kuin semmoinen tutkimuskohde.

Niin ja uniikki.

Uniikki tilanne.

Mm.

Vastaavaa ei voi... vastaavaa koejärjestelyä niin kuin ei tule.

Ei pysty järjestämään.

Kun tommoisissa, että sitten se on tavallaan niin kuin suhtautua siihen

sitten, että mitä tästä nyt sitten voi

tutkia, että mitä tästä kannattaa tutkia.

Niin kuin aikaisemmin puhuttiin siitä, että mietittiin,

että mitä sitä kannattaisi mitata ja minkä takia.

Ja koko ajan tavallaan...

Myös kyseenalaista sitä omaa toimintaa siinä samalla ja... Näin, mutta...

Mutta tota...

Joo, kyllähän tämä sitten on aika paljon ajatuksia herättänyt.

Muutenkin niin kuin siitä, että mikä se...

Kun nyt kun tavallaan lähdettiin vähän semmoisella niin kuin

nolla-valmiusperiaatteella, että me

yleisesti ollaan tuon alan tutkijoita, mutta ei tuommoisissa tilanteissa.

Että voitaisko me justiinsa olla...

Olla miettiä niin kuin jotakin...

Ihan vaikka ohjeistusta itsellemme, että... Minkälaisia niin kuin...

Toimintaprotokolleja ja minimilaitteistoja.

Niin kuin...

Tällainen, että meillä olisi niin kuin tietty tavallaan ohjekirja.

Että jos nyt tulee kiire ja näin, niin

sitten seurattaisiin riviin riviltä sitä ohjeistusta.

Ja toki oltaisiin...

Oltaisiin ainakin mentaalisesti harjoiteltu sitä.

Että mitä siellä lukee niillä riveillä.

Mutta tuota...

Niin... Tuossa oli raportista oli puhe.

Sitten meillä oli onneksi tuossa yksi kandityökin tullut.

Siiri Suihkonen teki sitten tarkempaa analyysiä.

Niistä hiukkas koko jakaumista ja päästökertoimista.

Elikkä kuinka paljon tulee niin kuin... Syntyy... Hiukkas massaa siitä.

Siitä kun vaikka kilogrammaa semmoista jätettä palaa.

Niin semmoista analytiikkaa on tehty.

Ja kyllä tätä niin kuin tullaan vielä

tätä aineistoa tässä nyt perkaamaan vielä jonkun aikaa.

Että siinä mielessä on löydettävää kyllä sieltä.

Ja sitten on myös yhteistyössä tuon mikroskobiakeskuksen kanssa.

Niin Krätin näytteet.

Ja sitten siellä on kuvannettu niitä yksittäisiä hiukkasia.

Siinä ihan nanometritasolla.

Ja katsottu minkä näköisiä ne on.

Ja minkälaisia alkuaineita siellä on.

Ja ne kertoo myös osittain niistä lähtöaineista.

Että mitä niissä on ollut.

Että tuonhan siellä niitä aika sekavia hiukkasia kaiken puolin.

Että kirjava joukko erilaisia yhdistetään.

Alkuaineita niistä kyllä löytyy.

Joo.

Ja tämä raporttihan ylipäätään niin kuin...

Tässä ei kuitenkaan loppujen lopuksi

kauhean pitkälle ole pureskeltu tätä dataa.

Että tämä on ennemminkin tällä lailla niin kuin...

Tässä on esitetty meidän mittaustulokset tästä ilmanlaatuseurannasta.

Että sitten...

Jos ja kun tästä jatkossa tulee jotain

julkaisua, niin ehkä siellä on enemmän pureskeltua.

Tai sitten ei, mutta joka tapauksessa.

Että tässä kumminkin niin kuin enimmäkseen on vaan tuotu esille se.

Että mitä kaikkea me saatiin näistä irti näistä mittauksista.

Ja toki rajoittaa kaikkea se, että

valmistautumis- ja suunnitteluaikahan oli niin kuin noin tunti.

Joo.

Jollain tavalla laitteistoahan muutettiin, kehitettiin lennosta vielä.

Esimerkiksi tämä keräyssysteemi laitettiin.

Vasta perjantaina tuonne lounastauon yhteydessä.

Vai oliko kahvitauon yhteydessä, en muista enää missä välissä oli.

Mutta että niin kuin Vanu puhui tästä

ohjekirjasta, mikä voisi olla olemassa.

Niin se olisi just ehdottomasti sen kannalta tosi hyvä, että...

No varsinkin jos menisi johonkin muualle

kuin tuohon kampuksen viereen mittaamaan.

Niin olisi hyvä olla ne laitteet jo valmiiksi siellä.

Ei tarvitse ajella sitten takaisin hervantaan pistämään

lisää laitteita, jos haluaakin mitata jotain uutta.

Tai muuta.

Niin että olisi tämmöinen valmius toimia,

jos tulisi vastaavanlainen tarve tai joku

tarve tämän äkilliselle ilmanlaatumittaukselle.

Olisiko tässä semmoinen yhteistyö

viranomaisten kanssa, mikä kannattaa niin kuin jollain tasolla jatkaa.

Joo ehdottomasti me ollaan kyllä

valmiita siihen, että jos tulee vastaavia tilanteita Suomen alueella.

Niin kannattaa kyllä olla.

Jos haluaa meidän mittauskyvykkyyttä sinne saada, niin voi ottaa yhteyttä.

Toki sitten tapauskohtaisesti katsotaan,

että miten on mahdollista toteuttaa.

Mutta näin ajatellaan, että oltaisiin

vielä paremmin valmiita kuin aikaisemmin.

Mietin tätä, että laitteet kertovat yhden asian.

Sitten ihmiset ovat tällaisessa tilanteessa huolissaan.

Ja aika tiedonjanoisia loppujen lopuksi.

Tuliko siellä mitään tämmöisiä kohtaamisia

paikallisten ihmisten kanssa, mitkä jäivät mieleen?

Siis joo, oli kohtaamisia ihmisten kanssa.

Lähinnä siis juuri huolestuneita ihmisiä, paikallisia asukkaita.

Keitä kiinnosti tietää, että onko he niin kuin vaarassa kodissaan.

Meille tuotiin muutaman kerran erilaisia

näytteitä, mitä asukkaat oli kerännyt pihoistansa.

Vaikka tällaisia jotain tuhkan tai

muovinpalasia, mitä oli satanut täältä savun mukana.

Millemme ei oikeastaan osata mitään tehdä.

Ne oli vähän hiukkas koko luokkaa suurempia kimpaleita.

Mutta joka tapauksessa kyllä siellä

selkeästi oli kiinnostusta ja oli huolta kyllä tilanteesta.

Ei sinänsä sen enempää mitään ehkä mieleen

jääviä kokemuksia muuta kuin sen puolesta,

että selkeästi ihmiset oli huolissani.

Toisaalta myös vähän turhautuneita,

koska siitä tosiaan ei ollut kuin neljä

vuotta siitä edellisestä kerrasta.

Kerrasta, kun tässä samalla paikkaa palo.

Eri yritys kylläkin yrityksen toimitila,

mutta samat, sama tila tai paikka.

Onko tuota...

Olisiko se millään lailla mahdollista tavallaan ottaa jollain lailla näitä

kansalaisia mukaan tämmöiseen mittaustoimintaan?

Jotain vieraslajitalkoita nythän.

Mielestäni lupiineja olen huomannut, että näkyy kaikkialla.

Eilen pyöräilin ja minusta tuntui, että

hattivatit hyökkäävät, kun lupiinit olivat molemmilla puolin tietä.

Niitä kerätään sitten talkoon voimin.

Mutta mietin, että onko tällaisessa tilanteessa tällainen jotain...

Onko sen kokoisia nämä mittarit, että voisi periaatteessa jollekin

vapaaehtoisille antaa mukaan vai... Ja sitten toisaalta se tulkinta...

No...

Jos ajattelee tätä tilannetta, niin ne

laitteethan kertovat, mitä ne kertovat.

Meillä on ehkä se mittauksesta asiantuntemus,

mutta ei varsinaisesti tämmöisestä tilanteesta.

Niin olisiko se yhtä hyvä, jos sen mittari antaisi jonkun tämmöisen...

Tavallisen talla-ajan matkaan.

Tonne jonkun vapaaehtoisen.

Että ihan vaan tämmöisenä...

Pohdiskelu...

Pohdiskeluna tuli tästä keskustelusta mieleen, että...

Niin, siis onhan niitä semmoisia edullisia

antureita ja tämmöisiä anturiverkkoja.

En ole viime aikoina perehtynyt niihin,

mutta on tämmöisiä, että rakenna itse joku.

..

P-hiukkas mittalaite ja sitten voi kodin

ulkoilmasta sitten mitata todennäköisesti massapitoisuutta.

Toki saattaisi olla sitten hyödyllinen tämmöisessä

tilanteessa, että jos semmoisia verkkoja olisi olemassa.

Ehdottomasti.

Toki sitten taas se valmius siinä, että jos ne anturit näyttää ihan mitä

sattuu, niin ehkä sitten meillä on vähän parempi valmius

siihen katsoa, että kaikki toimii niin kuin pitäisi.

Sitten se yksittäisen ihmisen voi olla

vähän vaikea suoraan tai johtopäätöksiä

suoraan aina sitä näyttämästä tehdä.

Niin.

Mä näkisin tuommoisen mittausverkon hyödyn

ehkä just siinä, että kun se paku ei voi

olla samaan aikaan monessa eri paikkaan,

mutta sitten taas se verkko voi rakentua laajallekin alueelle.

Että ehkä jos se olisi tällaista laadullista,

onko savua, eikö ole savua, tyyppistä tulkintaa.

Eikä välttämättä niin, niin kuin sanoit,

että saattaa olla laitteissa tai näissä

sensoreissa saattaa olla jotain ongelmia tai muuta tällaista.

Ehkä semmoinen kvantitatiivinen tulkinta

voi olla vähän hankalampaa niistä,

mutta ehkä niistä voisi olla hyötyä tällaiseen.

Sen kannalta, että nähtäisiin, että mihin asti

vaikka se savu on suunnilleen levinnyt tai jotain.

Toki ei niitäkään sensoreitakaan sitten

ihan joka metsässä ja puussa olisi,

että olisi nekin siellä missä asutus on.

Että tossahan meilläkin oli se ongelma,

vaikka just tuolloin keskiviikkona,

että se meni siellä peltoja ja metsiä pitkin missään

ei ole teitä, mihin me päästäisiin autolla ajamaan.

Niin ei saatu ihan joka paikasta

kumminkaan selvitettyä tai tutkittua sitä leviämistä ja laimenemistä.

Kyllä.

Aletaan olemaan pikkuhiljaa täällä kysymyslistan loppupuolella.

Ja alkaa tuntumaan siltä, että lähestytään loppua.

Lähestytään loppua.

Semmosta niinkun sopivaa vauhtia.

Että nyt on vielä niinkun tilaisuus kertoa

ajatuksia tästä ennen kuuluisaa viimeistä lausetta.

Joo, mulle tuli aina tossa mieleen

tommonen sanoa vielä, että yksi jatko.

Ei nyt ihan suora seuraus, mut osittain

seuraus on, että tehtiin tämmönen Akatemian hankehakemus.

Jossa on nyt enemmän, tai siis useampi

kumppani tuolta Itä-Suomen yliopistosta.

Niin osittain niinkun tänkin tilanteen inspiroimana.

Ja saatiin siihen rahoitus tossa.

Ja aloitellaan se nelivuotinen hanke tossa syksyllä.

Että tavallaan siinä ehkä semmonen yksi

kiteytys, mikä vois ajatella on semmonen,

että kun tässäkinhan oli muovin merkittävä palaava aine.

Muovia siellä isoissa jättimäisissä

kasoissa ja kaikkea muutakin energiajätettä.

Mut sit tässä tavallaan niinkun on jo niinkun lapsena

opittu nuotiolle, että muovia ei saa polttaa siellä.

Mut sitten kun ruvetaan miettimään sitä

niinkun meidän tieteenalan kannalta,

niin ei niitä nyt kovin hyvin tunneta niitä,

että miksi sitä muovia ei saa polttaa.

Että mitä siinä sitten syntyy, jos muovia poltat.

Ja sitähän nyt poltetaan niinkun, sitä

saattaa olla pakkauskartongeissa ja päätyä tuota tulisiaan täällä.

Tai sit se saatetaan heittää se makkarapaketti sinne nuotioon.

Tai sitten ehkä niinkun, sitten tietenkin nää tulipalot.

Niissä on aika paljon muoviaineita, jotka sit palaa.

Ja sit tuota, etenkin sit jossain niinkun

muualla maailmassa, missä sitten poltetaan

ihan jotain niinkun kaatopaikkoja.

Ja et kerätään sieltä jotakin tuhkan seasta arvokasta metallia tai muuta.

Niin sitten, sit se, että ihan niinkun

tarkotuksilla vaan hävitetään se muovi.

Ja et minkälaisia niinkun, minkälaisia niinkun yhdisteitä siinä syntyy.

Niinkun kemiallisesti, minkälaista

kemiallista sormenjälkeä se päästö kantaa.

Ja sitten, ja myös, että voiko tavallaan osittain vain se muovi palaa.

Et sit sieltä päätyy tämmösiä niinkun

nano- tai mikromuovi-hiukkasia suoraan siitä lähteestä.

Niin tämmöstä nyt tullaan joka tapauksessa

tutkimaan sit seuraavat neljä vuotta.

Et se on niinkun, siinä mielessä mä enään...

Niinkun...

Tähänkin suuntaan, tähän tulipaloon ja tähän niinkun...

Se ei oo toki niinkun pelkästään tätä ja näin, mutta...

Mut tähän suuntaan tullaan niinkun viemään tutkimusta.

Niin se ehkä noilla mittalaitteilla ei sitten

pystyis välttämättä vielä erottelemaan, että...

Sitä, että onks se tullu vaikka muovista vai mistä se on tullu se.

Joo, tässä on just, tässä tuleekin

mieleen keskusteluja, kun sitten kysyneet,

et muut ettekö kerästykö suodatin näytteitä niistä hiukkasista, niin...

Eipä tajuttu kerätä.

Että se oli just tämä...

Tämä tilanteen tuoma nopeus, että ei...

Jossain asioissa onnistuttiin, mutta

selkeesti jossain asioissa ei onnistuttu.

Niin.

Joo, kyllähän siinä niinkun...

Tää on semmonen, semmonen niinkun, jos tätä nyt voi tutkimukseks sanoo,

niin... No, joka tapauksessa semmonen tilanne,

josta kun ihmiset on erinäisissä tilanteissa kysyny, että mitä ois tehny

eri tavalla, niin ei oo ainakaan ollu pulaa miettiä vastausta, että...

Totta kai tätä olis voinu parantaa monella tapaa, mutta...

Niinkun Petteri aikasemmin sano mun mielestä, tässä se meidän niinkun...

Päätehtävä olikin... olikin vaan päästä

nopeesti sinne ja saada oikeesti niinku

sitä dataa tällasesta tilanteesta, mistä ei

välttämättä muuten oltais saatu... saatu dataa.

Mm.

Et vaikka sitten ei ihan kaikkee dataa

saatukaan, mitä ehkä oltais haluttu, niin sentään jotain.

Mm.

Onks jotain... ajat... esimerkkejä, että...

No siis kyllä... kyllähän siellä olis toi...

aerosolimassaspektrometri ollu kiva... kiva mukana.

Oliks se huollossa silloin?

Meijän omassa huollossa vai?

Toisolla.

Joo.

Voi olla et tämmösissä niinkun...

kun nopeesti reagoidaan, niin sitten siinä

ihminen tekee parhaansa ja toivottavasti

tehään niinku yhdessä parhaamme ja... Mm.

Sitten niistä toivottavasti keskustellaan

jälkeenpäin, että... miten meni ja mitä voi tehä ja sitten...

Voiko olla jopa niin, että jotkut asiat vähän... vähän hävettää...

kun ajattelee, et ois pitäny pystyä tähän toiseen tai.

.. onks se niinkun yleensä ihmisillä vai onks se vaan minä?

Et hei vitsi kun teen tämän päätöksen ja nyt.

.. nyt joku ehkä vähän niinku ottaa...

että ois pitäny osata näin ja varsinkin,

jos siinä on semmonen totuuden siemen

siinä semmosessa tietynlaisessa syytöksessä, mikä tulee, että...

ois pitäny ja oikeesti oiskin pitäny...

missä on semmoinen mielenkiintoinen

tilanne, että miten sen kanssa sitten elää ja...

varmaan jos tutkijana niinku lähtee...

jos on tottunut siihen, että on niinku se data ja sitten.

.. pitää niinku... varmistaa joka kulma siitä ja...

mutta toisaalta tutkijana on tottunut ottamaan vastaan kritiikkiä.

Ei... se on niinku just se, että... et sä laitat sen...

Teet parhaasi ja sitten asetat sen

semmoisen kriittisen tarkastelun alle ja

sitten kehittyy ja sieltä hioutuu ne epäkohdat pois pikkuhiljaa.

Se ehkä se prosessi on siinä sitten, miten syntyy sitä hyvää tietoa.

Niin.

Joo ja mä en ole henkilökohtaisesti

tästä välttämättä sillä lailla ajatellut.

Kyllä mä koen, että meillä tämä koko homma

hoitu kumminkin jopa oikeasti aika hyvin.

Oli siinä ongelmia totta kai ja just

puutteita vaikka laitteistossa ja tällä

lailla, mutta kyllä mä olen silti koko

ajan aina kokenut, että me saatiin tuosta

kumminkin just niin kuin aikaisemmin sanoinkin niin kuin uniikkia dataa

tilanteesta, mistä ei välttämättä muuten ole.

Ja paljon dataa niin kuin monelta päivältä ja pitkiltä ajoilta.

Että kyllä mä niin kuin, vaikka siinä toki

on asioita, mitä olisi voinut ja olisi

halunnut tehdä paremmin, niin en mä siitä ikinä

mitenkään ole ajatellut, että se olisi hävettäistä.

Enemmän se on sillä lailla, että

harmittaa, että tässä olisi ollut enemmän dataa saatavilla.

Kyllä mä olen sinänsä sittenkin tätä raporttiakin tehty.

Ja sinä olet sitä analyysiä tehnyt ja

kyllä olen niin kuin yllättynyt siitä,

että miten tavallaan siistiisti saatiin

ne pitoisuudet sinne kartalle ja muuta.

Eihän me tuollaistakaan ole tehty.

Se analyysi on mennyt ihan omiin suuntiin sitten ja niin kuin...

tai ehkä meidän labrassa jotkut on tehnyt, mutta itse ei olla tehty.

Ja sitten myös se Siirin kandityö,

niin sielläkin niin kuin, että miten...

ja myös jakaumat, vaikka sinnekin kaikki vähän muuttuu.

Mutta sitten katsotaan, että eri päivinä on mitattu vaikka jokaumia.

Et kun ne on samanlaisia siellä sitten.

Ja niin kuin semmoisia tosi niinkuin yllättävän niin kuin...

silleen sanotaanko nättiä dataa ja niin

kuin ymmärrettävää dataa, mitä on siellä tuotettu.

Vaikka auto on liikkunut koko ajan ja se

niin ja siis kun tässä pitää ymmärtää,

että se palo ei ole semmoinen joku... Vakio-poltin, jossa on joku tietty

ilmasyöttö ja palaava materiaan syöttö,

vaan se on kaoottisesti etenevä tulipalo,

jota yritetään sammuttaa niin tehokkaasti kuin pystytään.

Ja se on koko ajan sitä sammutetaan

ja se koko ajan elää ja siinä ja näin,

mutta sitten kuitenkin se lopputuote niin

yllättävän samankaltainen on ollut eri tilanteissa.

Joskin sitten tavallaan sen sisällä on

sitten, että kun tavallaan katsotaan sitä

leveää tai hiukkasia kaumaa, niin siellä

on vaikka sun minkä niin kuin erinäköisiä

hiukkasia, mutta se on tavallaan ollut useampana päivänä sama tilanne.

Kyllä.

Joo.

Kannustetaan ihmisiä sitten lukemaan näitä, mitä tässä on mainittu.

Ne on ihan avoimesti saatavilla.

Ja varmaan niin kuin tämän pohjan... Täältä kannustetaan kaikkia tieteen

tekijöitä ja kaikkia niin kuin pohtimaan,

että sillä omalla osaamisella ja tiedolla,

että olisiko olla jotain tämmöisiä yhteiskunnan tarpeita, myös äkillisiä

tarpeita, mihin pystyisi reagoimaan aika

nopeasti tai antaa jonkun... antaa jotain myös nopeasti.

Ehdottomasti.

Niin siinä on hyvää pohdittavaa.

Joo ja tämähän ei myöskään niin kuin ole

varsinaisesti mikään meidän labran niin

kuin rooli varsinaisesti tai tällainen

niin kuin yleinen työnkuva olla tekemässä

tällaista niin kuin tämän tyyppistä niin kuin kaupungin pyynnöstä ilman

laatuselvitystä, että mun mielestä kyllä

mä oon niin kuin ajatellut tämän koko ajan

niin, että tässä tosi onnistuneesti niin

kuin panui ja sitten toisaalta niin kuin

ELY-keskus on toiminut, että on saatu...

on saatu yhdistettyä nämä niin kuin me ja

heidät niin, että saatiin, onnistuttiin saamaan tästä niin kuin oikeasti

tietoa tästä palosta ja sen päästöistä, tästä savusta.

Että kyllä mä oon sitä mieltä, että tässä niin kuin oikeasti aika hyvin

loksahteli kohdilleen nämä niin kuin eri

tahot ja eri asiat, että saatiin sitten

oikeasti jotain tietoa tästä tilanteesta.

Kyllä, kiitos.

Se, mitä olette saaneet aikaan.

Se on arvokasta asiaa.

Ja... ollaanko me vielä lähempänä loppua nyt?

Mä unohdin sen jo hetkeksi ja sitten se jysähti takaisin.

Heti kun tuli tämä pieni hiljaisuus.

Nytkö se on?

Nytkö se loppu tuli?

Nytkö se loppu tuli?

Niin.

Mutta mä olen vieläkin epävarma tästä.

Niin, ehkä mä nyt semmoisen... tuossa kun puhuttiin niistä halv...

Niin kuin mitä kotiin voi saada niitä antureita.

Niin muistaakseni joskus reilu viisi vuotta sitten se tilanne oli, että se

semmoinen setti maksoi jonkun parisataa euroa.

Tätä suuruusluokkaa se laitteesta asentaminen.

Ja...

Sitten taas tavallaan, että mitä me

käytettiin tuossa, niin meidän laitteiden yksikköhinnat on kymppitonneja.

Ja sitten Atte harmitteli sitä massaspektrometriä, niin siinä taas sitten

yksikköhinta on satoja tuhansia euroja.

Että sitten se...

Tietyllä tavalla se laitemarkkina on semmoinen vielä, että ei tämmöistä...

tämmöistä kyvykkyyttä ihan niin kuin

kaikkialla pysty tuosta vaan olemaankaan.

Että sitten tietenkin voi olla, että jos vieläkin yleistyy tämä

ilmanlaadun mittaaminen erilaisissa

tilanteissa, niin tulevaisuudessa voikin

olla hyvin erinäköinen markkina sitten.

Että yleensähän se kun volyymit kasvaa, niin hinta tulee alas.

Tai kun hinta tulee alas, niin se mahdollistaa myös volyymien kasvua.

Tuotantomäärissä.

Jäämme nyt sitten seuraamaan myöskin.

Tutkimusta jatketaan tähän suuntaan.

Moniin muihinkin suuntaan liittyen.

Ilmanlaatuun ja sen terveysvaikutuksiin.

Ja päästöjen...

Ilmanlaatuvaikutuksiin ja päästöjen ilmastovaikutuksiin liittyen.

Ja tuota... Tilanne on nyt tässä.

25 tämmöinen.

Ja tulevaisuudessa se on varmasti erilainen.

Että yleensä ne meidänkin toiminto nojaa semmoisiin hankkeisiin.

Niin kuin sanoin toi yksi, että on nelivuotinen hanke tulossa.

Niin on monivuotisia hankkeita, johon on aikaa suunnitella.

Niin kuin varautua, suunnitella pitkään.

Huolellisesti.

Varata laitteita.

Miettiä laitteiden käyttöä.

Miettiä henkilöitä, joita siellä on tekemässä.

Kaikkea mahdollista.

Kehittää jotain uutta.

Tehdä testejä ja muuta.

Ja nyt nämä kaikki sitten pakaattiin ihan absoluuttiseen minimiaikaan.

Ja sitten iso kiitos tosiaan.

Meillä oli...

Meillä oli itse asiassa useampia mittaajia

siinä, ketkä pyöritti sitä mittaustoimintaa.

Meillä oli kriteerinä tasolla, että kaksi olisi koko ajan.

Joo.

Siinä monestakin syystä se, että siinä on hommia.

Ja sitten myös ihan turvallisuussyistä, että on useampi paikalla.

Jos miettii, että missä asiat on neljän vuoden päässä eri lailla.

Niin kuitenkin tuntuu, että laitteita on tullut lisää.

Ja sitten on kehittynyt laitteet.

Että tavallaan monipuolisemmin saadaan

tietoa, kuin vaikka neljä vuotta sitten.

Juuri kemiallisesta koostumuksesta.

Joo.

Neljä vuotta saattaa olla kuitenkin suht

lyhyt aika tälleen tieteen kannalta, jos ajattelee.

Niin.

Ja sitten semmoinen vielä ero, että puhutaanko semmoisista tuloksista,

jotka tavallaan heti on siinä tilanteessa käytettäviksi.

Vaikka sinne viestintään.

Tai yleisestikin siinä, että sen käyttäjä mittaa.

Niin näkeeköhän heti sen tuloksen, mitä se on.

Vai onko se semmoinen, että pitää pyöritellä koodeja.

Ja näin.

Että yleensähän näissäkin monet menetelmät

on semmoisia, että sitten vasta myöhemmin selviää, mitä se oli.

Varmasti molemmille on tarvetta, että kehitytään siinä syvää tiedossa,

syvää osaamisessa, syvää tiedossa siitä,

että saadaan sitten myöhemmin purettua

auki se tilanne mahdollisimman hyvin.

Mutta myös sitten siinä, että saadaan reaaliaikaisesti tuotettua siihen.

Tuotettua tietoa, joka sitten voi vaikuttaa johonkin päin.

Päätöksentekoon.

Molemmille on tarvetta.

Ei tarvitse valita, että tämä tai tämä.

Niin.

Kyllä.

Ja annetaan vielä Ateelle tämmöinen

mahdollisuus, kun hän on kuitenkin meidän

tämmöinen ainutlaatuinen vieras tänään tässä.

Niin.

Meillä on ollut... Eli meillä on ollut tavana antaa meidän...

Vieraille viimeinen loppulause, mitä haluaa sanoa.

Nyt olisi sinun tilaisuus sille.

Täytyykö siinä olla lause vai voiko se olla pidempi kommentti?

Kyllä se voi olla sanan tai äännähdys.

Lähinnä, että saako käyttää useamman lauseen.

Voi.

Okei, no niin.

Kyllä.

No, haluan tuoda tällaisen minun oivalluksen esille.

Tänään on ehkä poikkeuksellisen kaunis

kesäpäivä, mutta näinä aikaisempina

sateisina päivinä olen miettinyt paljon

sitä, että ei ole olemassa huonoa säätä

tai hyvää säätä, vaan on olemassa sää,

jolle ihminen itse määrittää, että onko se huono tai hyvä.

Eli suosittelisin kaikkia muistamaan sateisina

kesäpäivinä, että sekään ei välttämättä ole huono sää.

Ja siitä voi silti saada tehtyä itselleen hyvän päivän.

Erittäin hyvä.

Kiitos tästä.

Kiitos.

Atte Ojala ja kiitos Panu ja kiitos kuulijat.

Ja jatketaan tästä hyvää elämää kiitollisena

eteenpäin sateesta tai aurinkopaisteesta nauttien.

Moikka moi.

Kiitos, moi.

Moi.

Moi.