Hyppää pääsisältöön

Sanna Nuutinen: Työelämä muuttuu – miten käy työhyvinvoinnin?

Julkaistu 13.4.2023
,
päivitetty 1.8.2023
Tampereen yliopisto
Pandemian jälkeinen aika, monipaikkainen työ, digitalisaation uusi vaihe ja monet muut muutokset haastavat työhyvinvointia. Tässä uudessa tilanteessa on tarpeen tunnistaa työhyvinvointiin vaikuttavia voimavara ja -kuormitustekijöitä ja myös pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan niihin. Viimeaikaiset havainnot kasvaneesta työuupumuksesta – etenkin nuorten työntekijöiden keskuudessa – viestivät siitä, että työpaikoilla tarvitaan suunnitelmallista työhyvinvoinnin kehittämistä.

Työelämän muutokset haastavat työhyvinvointia

Digitalisaatio tuo työn tekemiseen yhä uusia teknologisia välineitä, jotka luovat sekä uudenlaisia mahdollisuuksia että uudenlaista kuormitusta. Tietotulva samoin kuin jatkuvat ärsykkeet altistavat keskittymisongelmiin ja työtehon laskuun. Työn tekeminen on yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatonta - edellyttäen meiltä samalla kykyä irrottautua ja palautua työstä vapaa-ajalla.

Etätyö lisää joustavuutta, mutta saattaa etäännyttää meitä yhteisöistä, joihin kuulumme. Työelämän muutokset vaativat meitä kiinnittämään huomiota työhyvinvointiin, jotta uudet työnteon muodot tukevat aidosti hyvinvointia sekä työssä suoriutumista ja organisaation tuloksellisuutta.

Reagoinnista ennakointiin

Voidaan kysyä, kertovatko lisääntyneet työuupumuksen kokemukset riittämättömistä keinoista tunnistaa tai puuttua työhyvinvoinnin haasteisiin. Olennaista on, että työhyvinvointia osataan kehittää ennakoivasti ja työhyvinvoinnin haasteisiin tartutaan jo ennen kuin niistä tulee ongelmia. Työhyvinvoinnin kehittämisessä piilee valtava potentiaali, tarkasteltiinpa sitä sitten yksilöiden hyvinvoinnin tai työpaikkojen tuloksellisuuden näkökulmasta.

Katse osallistavaan työhyvinvoinnin kehittämiseen

Miten sitten lähteä kehittämään työhyvinvointia? Ensinnäkin tarvitaan tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista voimavara- ja kuormitustekijöistä ja osaamista työhyvinvoinnin kehittämiseen.  Kehittämistyötä ei voi täysin ulkoistaa.  Toiseksi pohdittavaksi tulee se, miten henkilöstö innostetaan mukaan kehittämistyöhön. Ollakseen tuloksellista ja vaikuttavaa, työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää henkilöstön aitoa osallistumista. Kolmanneksi työpaikan tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti siten, että myös työprosessit ja perustehtävät otetaan kehittämisen osaksi. 

Oman työpaikkasi tilanteen hahmottamiseksi on tarpeen pysähtyä hetkeksi miettimään, miten työnteko on muuttunut viime vuosina. Mitä muutoksia havaitset omassa työssäsi ja työpaikallasi? Millaiset asiat antavat sinulle voimavaroja ja mitkä asiat kuormittavat työssäsi? Miten työhyvinvointia johdetaan?