Podcast transkriptio: Tekoäly markkinointiviestinnän apuna – työkaluja ja kokeiluja

Alkutunnus: Kuuntelet Tyhyteko-podcastia.

Speaker 1
Hei ja tervetuloa tämänkertaiseen Tyhyteko-podcastin jaksoon, jonka tuottaa Tampereen ammattikorkeakoulu. Tähän podcast-jakson alkuun mä lupaan, että lopussa odottaa pieni yllätys kautta paljastus. Jos jaksat kuunnella sinne asti, niin, niin pieni yllätys on luvassa. Katsotaan, ehkä jotkut teistä jo arvaakin sen, mutta katsotaan arvaatko sinä. Joten kuuntele loppuun asti ja sitten siellä lopussa on, on pieni paljastus luvassa. [näppäilyääni] Tässä jaksossa meillä on aiheena tekoälyn hyödyntäminen markkinointiviestinnässä, ja yritämme lähestyä tätä aihetta monesta eri näkökulmasta. 
Speaker 2

Kyllä vaan, erilaisia työkaluja ja mahdollisuuksia on todella paljon ja uusia tulee koko ajan. Joskus on jopa vaikea pysyä perässä, kun muutos on niin nopeaa. Mutta yritetään poimia tästä valtavasta määrästä sellaisia työkaluja ja tekniikoita, jotka on jo tällä hetkellä pitkälle kehittyneitä ja suhteellisen helppoja ottaa käyttöön. Aloitetaanko vaikka jollain ihan erityisen raflaavalla työkalulla? 
Speaker 1

Aloitetaan ihmeessä. Monelle tulee mainoksista heti ensimmäisenä mieleen erilaiset mainosjinglet. Mitä sanot, jos luotaisiin meille Tyhytekoon sellainen käyttämällä jotain siihen sopivaa tekoälyä? 
Speaker 2

Kuulostaa hyvältä! Monesta yrityksestä tulee nimenomaan se heidän jinglensä ensimmäisenä mieleen. Mutta ennen kuin aloitetaan, niin kertoisitko mitä mainosjinglejä itse muistat kuluneilta vuosilta? 
Speaker 1

No itselle tulee jostain syystä ensimmäisenä mieleen ainakin Saarioisten ja "Niin hyvältä maistuu Popsi." [naurahtaa] Johtuukohan siitä, että alan olla vähän nälkäinen? [nauraa] 
Speaker 2

Se voi kyllä osaltaan selittää asiaa. Mulle muistuu taas lapsuudesta asti mieleen varsinkin eri huvipuistojen jinglet, kuten [laulaen] Särkänniemeen, Särkänniemeen ja Visulahti, Visulahti. Siinä on kesälomatahti. Ota suunnaksi Vi-suu-lahti. Eli nyt me yritetään luoda jotain vastaavaa tälle hankkeelle. Mutta mistäs me saadaan hyvät sanoitukset sellaiseen? 
Speaker 1

Jos vaikka syötetään ChatGPT:lle hankkeen kuvaus ja pyydetään sitä luomaan muutama eri vaihtoehto. 
Speaker 2

Okei, laitan menemään. Katsotaan mitä sieltä tulee. [näppäilyääni] Okei. Chattari tarjoaa muun muassa tällaista sanoitusta pienelle laululle. Tyhyteko. Yhdessä tehdään parempaa. Työhyvinvointi, arki kevenee. Fiksut ideat, uudet tavat. Tekoälykin meitä auttaa. Tyhyteko, Marata-alan voima. Työssä jaksaa, tuottaa ja loistaa. Kun kokeillaan ja kehitetään, parempi työhuomiseen tehdään. Kokeillaanko taipuuko tuo jingleksi asti? 
Speaker 1

No kokeillaan. Ajattelin, että laitetaan nää sanat Suno-nimiseen musiikintuotantotekoälyyn ja promptiksi laitan vaikka ad jingle cheerful upbeat. Sitten vaan generointinappia ja kohta kuullaan lopputulos. Okei, ootko valmis? Tästä lähtee. [laulaen] Tyhyteko, yhdessä tehdään parempaa. Työhyvinvointi, arki kevenee. Fiksut ideat, uudet tavat. Tekoälykin meitä auttaa. Tyhyteko, Marata-alan voima. Työssä jaksaa, tuottaa ja loistaa. Kun kokeillaan ja kehitetään, parempi työhuomiseen tehdään. Tyhyteko, Marata-alan voima! 
Speaker 2

Oho, siinä oli energiaa. Ei ehkä kaikilta osin ihan täydellinen vielä, mutta ainakin siitä voi saada ideoita. 
Speaker 1

Juurikin näin. Eli tästä voi napata parhaat jutut ja äänittää sitten oma versio. Tai voidaan jatkaa promptaamista ja kokeilla tuleeko kerralla se timantti. [laulaen] Tyhyteko, yhdessä tehdään parempaa. Työhyvinvointi, arki kevenee. Fiksut ideat, uudet tavat. Tekoälykin meitä auttaa. Tyhyteko, Marata-alan voima. Työssä jaksaa, tuottaa ja loistaa. Kun kokeillaan ja kehitetään, parempi työhuomiseen tehdään. [linnun kirskunta] 
Speaker 2

Wow! Näköjään Suno taipuu aika moneen eri tyylilajiin. Okei, selvästi me voidaan tehdä nykyään jinglejä ja musiikkia tekoälyllä, mutta miten muuten me voitaisiin hyödyntää tekoälyä Marata-alan yrityksen markkinointiviestinnässä? 
Speaker 1

Mitä jos mennään seuraavaksi johonkin vähän maanläheisempään aiheeseen, niin kuin vaikka lisänäkyvyyden tavoitteluun? Ajatellaan vaikka, että suomalainen matkailualan yritys haluaisi houkutella enemmän turisteja jostain tietystä maasta. Otetaan vaikka tähän esimerkkiin Japani. Voisi olla aika hyödyllinen juttu laittaa tekoäly selvittämään, millaisiin alan julkaisuihin Japanissa kannattaisi tarjota vaikkapa artikkelia kyseisestä paikasta. Sehän olisi kuin lottovoitto, jos sopiva media antaisi ilmaista näkyvyyttä kohdemaassa. Haluatko kokeilla tällaisen promptaamista? 
Speaker 2

Okei, voin kokeilla. Mulla on yksi tietty matkailualan yritys mielessä, niin laitan tän promptin vähän sen yrityksen näköisesti. Eli Suomessa on matkailu- ja ravintola-alan palveluja tarjoava yritys, jolla on todella poikkeuksellisen hienot puitteet ja paljon suomalaisuuden ytimeen meneviä elämyksiä tarjolla. Etsi Japanista sopivia julkaisuja, jotka voisivat olla kiinnostuneita julkaisemaan artikkelin tällaisesta paikasta. Ja laitetaan tähän tuo ChatGPT:n Deep Research päälle, niin että saadaan vähän laajempi selvitys kuin pelkällä tavallisella promptilla.
Speaker 3

No niin, nyt täältä tuli pienen odottelun jälkeen ulos aikamoinen teksti, jossa aihetta käsitellään. En tätä viitsi kokonaan lukea, koska tää on todella pitkä ja perusteellinen, mutta nostellaan täältä jotain juttuja. Tässä esimerkiks sanotaan, että kartoituksen perusteella vahvimmat ja käytännössä realistisimmat julkaisukumppanit suomalaiselle matkailu- ja ravintolaliiketoiminnalle on japanilaiset matkailu- ja lifestyle mediabrändit, joilla on A valmiiks yleisö, joka etsii ulkomaanmatkoja öö ja pohjoismaista estetiikkaa ja B selkeä reitti tiedotteille kautta pitcheille, toimituksen sähköpostiosoite tai joku lomake esimerkiks siinä olemassa ja C näyttöä siitä, et ne julkasee Suomeen kautta Pohjolaan liittyviä artikkeleita. Ja sit tässä setissä kärkeen nousevat erityisesti ,ja nyt täs on sitten lista erilaisia japaninkielisiä nimiä, joita en kyllä osaa lausua tai edes tulkita noita merkkejä, mutta tosta löytyy myös sitten linkit noihin sivustoihin. Ja aika hyvin tää tuntuu myös ymmärtävän tätä kenttää, koska tää mainitsee muun muassa sen, että puhtaasti yritysesittelyyn nojaava pitch tulkitaan usein piilomainonnaksi, eli sen takia paras lähestymistapa on paketoida tarina toimitukselliseksi matkakokemukseksi. Eli tällanen japanilaiselle matkailijalle suunnattu reitti kautta teema. Esimerkiks saunaa, metsä, järviluonto, ruoka, vuodenajat. Ja sitten täältä tuli tämmönen top kakstoista -lista, taulukko. Katotaas mikä siinä mainitaan. Kakstoista eri vaihtoehtoa ja niistä jokaisesta on aina mainittu tietysti julkasun nimi, sitten julkasun kielet, kohdeyleisö ja sitten erilaiset mittarit. Elikkä on arvioitu myös sitä, et mitä monta silmäparia näillä eri vaihtoehdoilla saa. Ja sitten tässä on spekuloitu, että useimmille näille listan kärkipään medioille niin paras lähestymistapa on tarjota toimituksellinen tarinamuoto, ei yritysesittely. Eli ja käytännössä toimivin runko Japanin markkinoille on teemamatka, syvästi suomalainen kahden viiva neljän päivän kokemus, jossa teemoina ovat sauna, rituaali, löyly, avanto kautta luonto ja järvi ja metsämaisema ja sitten vuodenaikojen voimakas kontrasti ja ruokakulttuuri. Ja sitten öö v-valtteja voi olla paikalliset raaka-aineet, paikalliset raaka-aineet, kausimenut, villiyrtit ja marjat. Ja sitten tässä mainitaan myös, että toimitus tarvitsee lähes aina kymmenen viiva kakskyt korkearesoluutioista kuvaa ja faktalaatikon, jossa on sijainti, saavutettavuus, kaudet, kapasiteetti, ruokakonsepti, majoitus, saunatilat ja muuta tällaista faktatietoa tästä yrityksestä. Ja sitten täällä on tehty vielä tämmönen öö outreach-aikataulukin. Elikkä tähän on selkeästi suunniteltu se, että miten lähdetään kontaktoimaan. Eli ensin valmistellaan press kitit ja kuvapankit ja faktaboksit ja, ja tarinakulmat. Ja sitten ois ensimmäisen aallon pitch lähetykset ja sitten niihin öö ehdottomasti follow upit. Eli, eli useinkaan ei riitä, että lähettää sen ensimmäisen viestin, vaan sitten tarvitaan follow up. Ja sitten täs on kaikki nää niiku aikat arritettu aika hienosti. Eli kyllä tää tuntuu siltä, että t-tätä vois lähteä tästä toteuttamaan askel kerrallaan ja, ja vois jopa, vois jopa tulla tuloksia. 
Speaker 1

Joo, eipä kuulostanut ollenkaan pahalta. Tohon jos vielä jotenkin keksis jonku muumikulman, koska muumit taitaa olla aika suosittuja Japanissa. Tässä kattelin just statistiikkaa, että jos Japanissa juttelee sadalle ihmiselle, niin ainakin yli puolet niistä luultavasti tietää muumit. Ja sitten täs on myös, että öö noin puolet maailman muumimukeista myydään japanilaisille. 
Speaker 3

No miksikäs ei? Tosin muumit saattaa kyllä olla aika tarkkoja brändistään, eli niitä ei varmaan ihan helpolla saa yhteistyökumppaniksi, ellei kuvio sitten oo tarpeeksi kiinnostava myös heidän näkökulmastaan. Mutta mikäs vois olla meidän seuraava case-esimerkki tähän podcastin aiheeseen liittyen? 
Speaker 1

Jos sukelletaan vaikka vähäksi aikaa sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. Sosiaalinen media on monelle kiireiselle yrittäjälle vähän niiku sellanen pakollinen kiviriippa, jota yritetään muistaa tehdä aina kun muilta kiireiltä ehtii. Mutta sit samaan aikaan kuitenkin kaikki tunnistaa myös sen tärkeyden. Sosiaalisen median signaalit vaikuttaa voimakkaasti esimerkiks hakukoneoptimointiin, koska hakukoneet, kuten Google, seuraa näitä signaaleja. Joten mitä jos yritettäisiin tehdä tekoälyllä jotain konkreettisesti pienyrittäjää hyödyttävää sosiaalisen median suhteen? 
Speaker 3

Hyvä idea! Luodaanko vaikka ChatGPT:n avulla hyvin perusteellinen sosiaalisen median kalenteri, jossa on valmiit askelmerkit jokaiselle päivälle? Kehittelin tällasen promptin aiheesta. Luo perusteellinen sosiaalisen median vuosikalenteri suomalaiselle matkailu- ja ravintola-alan yritykselle, joka ottaa huomioon kaikki keskeiset teemat ja vuodenajat ja sesongit, myös hiljaiset ajankohdat, ja keksii niihin jotain järkevää kampanjointia. Ja tämän lopputuloksen pitäisi ottaa huomioon kaikki keskeiset sosiaaliset mediat ja sitten sen pitäisi olla ladattavissa suoraan Google-kalenteriin niin että se on siellä näkyvissä ja muistuttamassa näistä tehtävistä. Katsotaan mitä tulee. No niin, tossa taas toi ChatGPT:n Deep research ruksutteli jokusen aikaa. Katsotaas mitä tää ilmoittaa täällä ajaksi. Kakskytkolme minuuttia. Se su-teki viissataakaheksan hakua ja täs on nelkytviis sitaattia eli teki varsin kattavaa työtä taas kerran. Joo, katotaas suunnilleen, suunnilleen mitä täällä on. Elikkä täällä on tota se on jakanu tämmöset tai se mainitsee täällä tämmösiä, ettäSuomalainen matkailukysyntä näkyy erityisen selvästi majoitustila-tilastoissa. Heinäkuu on tyypillinen huippukuukausi, esimerkiksi kolme piste kakskytkaks miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, kun taas talvikausi on vahva etenkin kansainvälisen kysynnän vuoksi. Esimerkiksi yks piste yhdeksänkolme miljoonaa yöpymistä joulukuussa ja yks piste kuusneljä miljoonaa tammikuussa. Kokonaisuuden ydin on sisältöarkkitehtuuri. Pysyvä rytmi plus sesonkipiikit. Elikkä täällä on viikoittainen julkaisurunko, johon kuuluu kampanjaaallot, pääsiäinen, kesäfestarit, ruska kautta syysloma, pikkujoulut, Lux kautta uusivuosi ja talviloma. Ja sitten täällä on kanavakohtainen työnjako. Öö tää sanoo, että inspiroiva ja elämyksellinen sisältö painottuu lyhytvideoihin, IG, TikTok ja Shorts. Luottamusta ja konversiot rakennetaan Facebookissa ja uutiskirjeessä, ja ryhmä kautta yritysmyyntiä sekä kumppanuuksia tuetaan LinkedInissä. Sitten täällä on hiljaisten kausien kasvustrategia. Kevään ja syksyn välisesonkeihin rakennetaan selkeät tarjous- ja sisältöpaketit, koska kasvu on nähty nimenomaan sesonkien ulkopuolella. Muun muassa välisesonki- ja aluevaikutukset. Ja sitten mittarointi. Joka kanavalle kolme viiva viis ohjaavaa KPI:tä, näkyvyys, kiinnostus, varaus kautta ostot ja kuukausittainen optimointirutiini. Huh. Katotaas öö mitä tää muuta sanoo täällä. Tää siis tää on aika pitkä artikkeli, et mä en viitti tätä nyt ihan kokonaan tässä lukee, mutta täällä on huomioitu kyllä nyt aika lailla kaikenlaista. Ja sosiaalisen median alustoja, mitä täällä on laitettu tähän kalenteriin, näyttää olevan Facebook, Instagram, TikTok, X, LinkedIn, YouTube ja sitten sähköpostiuutiskirje. Ja katotaan, että onks tää sit lopussa. Niin no sitten täällä on tämmönen vuositeemataulukko kahdelletoista kuukaudelle. Täällä on tuota [rykäisee] huhtikuu, mikä on vähän niin kuin välisesonkia. Siinä on matkateema pääsiäinen ja kevätretket, ravintolateemana brunchit ja kevätmenu ja hero-herokampanja pääsiäisviikonloppu Suomessa. Toukokuu on sitten nousevan sesongin aikaa. Siellä on matkateemana vappu ja pitkät viikonloput ja ravintolateemana terassikauden avaus ja hero-kampanja terassit auki, varaa ja voita UGC. Sitten kesäkuu. Täällä lukee sesonkikohdassa, että peak alkaa kaupunkikesä, juhannus. Ravintolateemana kesäannokset ja mocktailit ja hero-herokampanja Road trip plus dinner. Sitten heinäkuu. Sesonki on peak. Matkateema festarit ja saaristo. Ravintolateema festarietkot kautta afterit ja hero-kampanja Kulttuurikesäpassi. Ja siis tää jatkuu tietysti. Mä en viitti näitä kaikkia nyt lukee täältä, öö mutta onpas tehnyt kyllä aikamoisen duunin tää, tää ChatGPT tässä. Katotaas sitten vielä, et se o, se on tehnyt tänne joka kuukaudelle niin kun suunnitelman. Siellä näkyy kaikki erikoispäivät joka kuukaudelta. Ja sitten täällä näkyy niin kun tää on myös tehnyt tämmösen tota aikajanan näille eri kampanjoille. Täällä näkyy mielenkiintoisia asioita, esimerkiksi Ruisrock, Pori ja Pori Jazz kautta Flow -festarit on otettu huomioon kesällä. Huh huh. Sitten täällä on toteutusautomaatio ja Google Calendar ICS. Okei, nyt täällä on sitten, että alla on toimiva ICS-peruskalenteri, joka luo viikoittaiset toistuvat työblogit eli sisältöpalaveri, kuvaus, editointi, kaksi uutiskirjelähetystä kuukaudessa, kuukausittaisen raportoinnin sekä tärkeimmät sesonkimerkinnät pääsiäinen, vappu, juhannus, matkailun päivä, Lux, talviloma ja pääsiäinen kakstuhatta kakskytseittemän. Ja nyt mä pystyn täältä sitten ottaa tän ICS-tiedoston ja suoraan tuomaan tän mun Google kalenteriin ja, ja siellä sitten näkyy nää, näitä mainittuja asioita. Eli varsin, varsin hyödyllisen tuntunen sisältökalenteri, jos haluaa oikeesti niin kun panostaa sosiaaliseen mediaan ja, ja haluaa niin kun saada jonkunlaisen hyvän rungon ja rakenteen sille tekemiselle. 
Speaker 1

No niin, aika vakuuttavaa työtä ja luulen, että tämä voi olla ihan aidosti hyödyllinen. Saadaanko me jotenkin linkitettyä ehkä tää kalenteri, mikä tästä syntyy, niin että hankkeessa mukana olevat tahot voi myös hyödyntää tätä ICS-tiedostoa? 
Speaker 3

Joo, ihan varmasti voidaan linkittää se esimerkiksi tänne podcast-jakson, podcast-jakson tietoihin. Laitetaan sinne, sinne jollain tapaa jakoon tää kalenteritiedosto, niin esimerkiksi yrittäjät voi sitten ottaa sen hyötykäyttöön. 
Speaker 1

Okei, eli pieni yhteenveto siitä, mitä me ollaan käsitelty tänään tässä podcastissa. Erilaisia siis tekoäly, tekoälyn tuomia mahdollisuuksia markkinointiviestintään. Ensin me tehtiin pieni jingle, muutama eri versio, kaksi eri versioo siitä. Sen jälkeen me tehtiin vähän tämmöst markkinatutkimusta öö sillä ajatuksella, että yritys haluaisi saada lisää asiakkaita ulkomailta. Selviteltiin vähän, että millä tavalla esimerkiksi sitä, millä tavalla japanilaisia julkaisuja kannattais lähestyä, jos sinne haluaa saada näkyvyyttä yritykselle. Ja sen jälkeen me tehtiin vielä tämmönen sosiaalisen median kalenteri, joka helpottaa huomattavasti sosiaalisen me-- sosiaalisen median tekemistä, koska se antaa selkeän rakenteen ja rungon ja askelmerkit aina jokaiselle viikolle ja päivällekin.Jos vielä tähän loppuun otetaan se pieni paljastus, joka jonka lupasin siellä alussa. Ehkä jo arvasitkin mistä on kyse, mutta paljastettakoon nyt tässä lopussa vielä, että nämä äänet elikkä tää keskustelu mitä sä oot kuunnellut, niin nää äänet on myös tekoälyllä tuotettuja. Elikkä nää on Eleven Labsin ääniä ja, ja tää koko podcast on itse asiassa yhden henkilön tekemä. Tässä on pieni näyte mun oikeeta ääntä. Eli yksi asia mitä myös voidaan tehdä nykyään tekoälyn avulla on, on tekstin muuttaminen aika uskottavan kuuloiseksi puheeksi ja myös äänen muuttaminen ihan eri kuuloiseksi. 
Speaker 3

Siis mitä? Tarkoittaako se, että mua ei oo oikeesti edes olemassa? 
Speaker 1

No kyllä se taitaa vähän nyt sitä tarkottaa. Mutta mutta jos se nyt jos se yhtään lohduttaa, niin, niin eipä oo muakaan, muakaan sitten olemassa, että. Toivottavasti sulla oli hauskaa tän podcast-jakson parissa ja pysy kuulolla, niin tänne ilmestyy taas sitten lisää näitä Tyhyteko-podcasteja. Kiitos seurasta ja ensi kertaan. Moi moi! 
Speaker 2

Tämä jakso on osa Tyhyteko-podcastia ja se toteutetaan Tyhyteko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hankkeessa. Tyhyteko-hanke on valtakunnallinen Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Tyhyteko-hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Voit lukea lisää hankkeesta osoitteessa jamk.fi kautta tyhyteko. [näppäilyääniä]