Hyppää pääsisältöön

Ismo Kinnari: Mistä syntyy työhyvinvointi itseohjautuvassa organisaatiossa?

Julkaistu 8.9.2021
,
päivitetty 1.8.2023
Tampereen yliopisto
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Itseohjautuvissa organisaatioissa työhyvinvoinnin kokemukset syntyvät monista voimavaratekijöistä ja näkyvät muun muassa vahvana työn imuna. Organisaatioissa, joissa päätösvaltaa ja vastuuta on hajautettu laajasti, voi esimerkiksi räätälöidä omia työtehtäviään ja roolejaan syntyvien tarpeiden sekä oman mielenkiinnon mukaisesti.

Toteutimme Tampereen yliopistossa Työsuojelurahaston tuella, ”TEOT - Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa”- tutkimushankkeen, jonka tulokset ovat nyt julkaistu. Tutustu oppaaseen ja loppuraporttiin.

Oman kantokyvyn tunnistaminen ja työkuormituksen säätely ovat oleellisia työhyvinvoinnin elementtejä itseohjautuvissa organisaatioissa, joissa voi tarttua moniin työtehtäviin ja toimia useissa eri rooleissa. Työn hallintaan ja selkeyttämiseen tulee kiinnittää huomioita, jotta työntekijöiden työkuormitus ei kasva liian suureksi ja jotta työstä ei tule liian rikkonaista. Myös kollegoiden tuki, avoin keskustelu omasta jaksamisesta sekä tiimin jäsenten kyky ja halu joustaa työkuormituksen säätelemiseksi edistävät työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Osaamisen kehittämiseen ja ammatillisen kasvun tukemiseen on hyvä kiinnittää paljon huomioita, sillä ne koettiin selkeinä voimavaroina itseohjautuvissa organisaatioissa. Esimerkiksi yksilölliset oppimispolut, oppiminen yhdessä ns. oppimispiireissä ja työpaikan kokeiluihin kannustava kulttuuri ovat hyviä käytäntöjä oppimisen ja kasvun tukemissa.

Itseohjautuvuus lisää yhdessä tekemistä ja sen vuoksi tutkimissamme organisaatioissa on kiinnitetty huomiota muun muassa psykologisen turvallisuuden edistämiseen ja positiivisten työyhteisökäytäntöjen vahvistamiseen. Myös jännitteiden hallinta ja mahdollisten konfliktien ratkaiseminen on itseohjautuvilla työpaikoilla kaikkien vastuulla.

Itsenäisesti ja yhdessä tehdyt päätökset mahdollistavat käytännönläheisen ja ketterän työskentelyn. Tutkimuksessa havaittiinkin, että vaikutusmahdollisuudet ja yhteinen päätöksenteko voimaannuttavat ja sitouttavat henkilöstöä. Päätöksenteon tueksi tarvitaan tiedon läpinäkyvyyttä ja sovittujen viestintäkäytänteiden noudattamista. Viestitulvaa voidaan hallita muun muassa informaatioergonomian periaatteita soveltamalla.

Hyödynnämme ja levitämme tässä ja muissa hankkeissamme tuottamaamme tutkimustietoa myös täydennyskoulutustarjonnassamme. Seuraava työhyvinvointivalmentaja -koulutus toteutetaan 19.11.2021 - 13.5.2022. Olemme järjestäneet maineikasta koulutusta Tampereen yliopistossa jo vuodesta 2004. Viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuvasta opetuksesta vastaavat työhyvinvoinnin tutkimusryhmän huippukouluttajat.

Teksti: Ismo Kinnari 
Kirjoitus on alunperin julkaistu HENRY ry:n blogissa 31.8.2021.