Hanke käsittelee lisääntymisteknologioiden etiikkaa: eettistä arviointia, jota tarvitaan lisääntymisteknologioiden hyväksymiseen, sääntelyyn, markkinoistamiseen ja käytön yleistymiseen. Eettistä arviointia harjoittavat niin lainsäätäjät, bioeetikot, lääketieteen ammattilaiset, potilaat kuin sukusolulahjoittajatkin. Monitieteinen hankkeemme yhdistää sosiaalitieteitä ja bioeettistä tutkimusta. Hankkeessa tutkitaan monipaikkaisen etnografian ja teoreettisen analyysin avulla erilaisia teknologisia käytäntöjä, joita pidettään vaihtelevasti normalisoituneena osana hoitoja tai eettisesti kyseenalaisina teknologioina. Hankkeen osatutkimuksissa tarkastellaan trans- ja inteseksuaalisuuden hoitoja, etnisten vähemmistöjen hedelmöityshoitoja, kohdunsiirtoja, keinokohtuja, lisääntymiseen liittyvien terveystietojen käytön ja hallinnan teknologisia käytäntöjä sekä kansallisia ja kansainvälisiä sukusolumarkkinoita Suomessa. Tutkimus edistää tieteellistä keskustelua bioetiikasta sekä avusteisen lisääntymisen normalisoinnista ja kasvavien markkinoiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Se tarjoaa myös hyödyllistä tietoa eettisiin pohdintoihin, terveydenhuollon ammattilaisille ja poliittisille päättäjille.
Hankkeen kesto on 2019-22. Aineiston keruu suoritetaan 2019-2021. Projekti järjestää yhdessä Finnish Reproductive Network -verkoston (FiResNet) kanssa tieteellisen tai laajemman yleisön tilaisuuden vuosittain. Projektista väittelee kaksi jatko-opiskelijaa vuosina 2020 ja 2022. Projekti julkaisee vuosittain useita artikkeleita ja osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin. Hankkeen johtaja valmistelee kirjan, sekä hankkeen ja FiResNet-verkoston yhteistyössä toimitetaan kirja.
Hankkeesa työskentelevät tohtori Mwenza Blell, jatko-opiskelija Tiia Sudenkaarne ja alkuvuodesta 2020 aloittava uusi jatko-opiskelija. Hanketta johtaa akatemiatutkija Riikka Homanen
Rahoituslähde
Kone Foundation