Ilmavälitteisten infektioiden torjunnan tehostaminen tutkimuksen ja koulutuksen keinoin (INTO)

INTO-hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja tehostaa ilmavälitteisten infektioiden torjuntaa erityisesti työelämässä, painottuen sosiaali- ja terveysalan ympäristöihin. Hankkeen keskiössä ovat hengityksensuojaimet ja niiden todellinen suojausteho sekä käyttäjälle että ympäristöön, kun huomioidaan suojainten istuvuus, sisään- ja ulosvuodot sekä käyttöön liittyvät toimintatilanteet.
Monitieteisessä tutkimuksessa yhdistetään aerosolifysiikan, lääketieteen ja työelämän tutkimuksen osaaminen. Hengityssuojainten toimintaa tutkitaan sekä laboratoriossa että todellisissa työympäristöissä hyödyntäen koehenkilöitä ja standardoituja mallipäitä. Tutkimuksessa kehitetään uusia mittausmenetelmiä, joilla voidaan luotettavasti mitata suojainten vuotoja eri hiukkaskokoluokissa, seurata suojaimen sisäisiä hiilidioksidipitoisuuksia sekä arvioida painevaihtelun soveltuvuutta nopeaan istuvuuden testaukseen.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä ja sovellettavaa tietoa hengityssuojainten valinnasta, käytöstä ja tiiviyden varmistamisesta työpaikoilla. Lisäksi hankkeessa kehitetään työpaikoille soveltuva istuvuustestausmalli ja tuotetaan koulutusmateriaalia, kuten ohjeita ja videoita, jotka tukevat henkilöstön osaamista ja työturvallisuutta. Tutkimustuloksia hyödynnetään sekä työelämän käytännöissä että koulutuksessa, ja ne tukevat suomalaista työelämää varautumisessa nykyisiin ja tuleviin ilmavälitteisiin terveysuhkiin.

Ilmavälitteisten infektioiden merkitys hengitystieinfektioiden leviämisessä on viime vuosina tunnistettu aiempaa keskeisemmäksi. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä työntekijät altistuvat tilanteille, joissa tartuntariskiä ei voida riittävästi hallita teknisin tai organisatorisin keinoin, vaan henkilönsuojaimet ovat välttämätön osa työturvallisuutta. Hengityssuojainten käyttö on yleistynyt, mutta niiden todellisesta suojaustehosta käytännön työtilanteissa on edelleen puutteellisesti tutkittua tietoa.
Aiempi tutkimus on keskittynyt pääosin suojainten sisäänhengityksen vuotoihin ja laboratoriomittauksiin mallipäillä. Sen sijaan uloshengityksen vuodot, suojainten toiminta dynaamisissa työtilanteissa sekä ihmisten yksilöllisten ominaisuuksien vaikutus suojaustehoon ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tämä on merkittävä tutkimusaukko, sillä terveydenhuollossa suojaimet toimivat paitsi käyttäjän suojana myös lähderajoittimina, joilla suojataan potilaita ja työtovereita.
Lisäksi suojainten istuvuuden varmistaminen on suomalaisilla työpaikoilla ollut vähäistä, eikä käytössä ole helposti sovellettavia menetelmiä, joilla tiiveyttä ja suojaustehoa voitaisiin arvioida työpaikkaympäristössä. Myös suojainten käytön koettuihin haittoihin, kuten hiilidioksidin kertymiseen suojaimen sisällä, liittyy epävarmuutta ja tarvetta täsmällisemmälle mittaustiedolle.
INTO-hanke vastaa näihin tarpeisiin kehittämällä uusia mittausmenetelmiä ja tuottamalla tutkimusperusteista, käytännönläheistä tietoa hengityssuojainten valinnasta, istuvuudesta ja käytöstä. Hanke tukee työelämän varautumista nykyisiin ja tuleviin ilmavälitteisiin terveysuhkiin sekä edistää työntekijöiden turvallisuutta, osaamista ja yhdenmukaisia suojautumiskäytäntöjä.

INTO-hankkeen tavoitteena on parantaa ilmavälitteisten infektioiden torjuntaa kehittämällä hengityssuojainten käyttöön, valintaan ja istuvuuden varmistamiseen liittyviä tutkimusperusteisia ja työelämässä sovellettavia ratkaisuja. Hankkeen keskeinen tavoite on kehittää luotettava ja toistettava mittausmenetelmä, jolla voidaan arvioida hengityssuojainten suojaustehoa sekä sisään- että uloshengityksen vuotojen osalta eri hiukkaskokoluokissa.
Hankkeessa selvitetään, miten suojainten istuvuus, käyttäjän yksilölliset ominaisuudet ja erilaiset työssä esiintyvät aktiviteetit vaikuttavat suojainten toimintaan. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ihmiskoehenkilöillä tehtyjen mittausten ja standardoitujen mallipäiden välisestä vastaavuudesta, jotta suojainten testaus ja kehittäminen perustuisi aiempaa realistisempaan tietoon.
Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida työpaikoille soveltuva istuvuustestausmalli, joka mahdollistaa suojainten tiiviyden ja suojaustehon arvioinnin myös käytännön työympäristöissä. Osana tätä selvitetään painevaihteluun perustuvien mittausten soveltuvuutta nopeaksi ja käytännölliseksi tiiviyden varmistamisen keinoksi.
Hankkeessa pyritään myös lisäämään ymmärrystä hengityssuojainten käytön aikaisista hiilidioksidipitoisuuksista ja niiden merkityksestä työhyvinvoinnille ja suorituskyvylle. Tutkimustiedon pohjalta tuotetaan selkeitä ohjeita, suosituksia ja koulutusmateriaalia, mukaan lukien visuaaliset oppimissisällöt, jotka tukevat työntekijöiden osaamista, yhdenmukaisia suojautumiskäytäntöjä ja työturvallisuutta suomalaisessa työelämässä.

INTO-hanke tuottaa merkittävää vaikuttavuutta parantamalla ilmavälitteisten infektioiden hallintaa suomalaisessa työelämässä. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla hanke vahvistaa työntekijöiden ja potilaiden turvallisuutta tuottamalla uutta, tutkimukseen perustuvaa tietoa hengityssuojainten todellisesta suojaustehosta ja niiden oikeasta käytöstä arjen työtilanteissa.
Hankkeen keskeinen vaikutus on siirtymä oletuksiin ja rutiineihin perustuvasta suojainkäytöstä mitattuun, ymmärrettyyn ja yhdenmukaiseen toimintatapaan. Kehitettävät mittaus- ja istuvuustestausmenetelmät mahdollistavat sen, että työpaikoilla voidaan valita ja käyttää hengityssuojaimia aiempaa tarkoituksenmukaisemmin ja yksilöllisemmin. Tämä vähentää altistumista, tukee työntekijöiden työkykyä ja voi osaltaan pienentää infektioihin liittyviä sairauspoissaoloja.
Yhteiskunnallisella tasolla hanke parantaa varautumista tuleviin epidemioihin ja muihin ilmavälitteisiin terveysuhkiin. Tutkimustulokset tukevat suojainkehitystä, standardointia ja ohjeistuksia sekä vahvistavat näyttöön perustuvaa päätöksentekoa työturvallisuudessa. Vertailemalla ihmiskoehenkilöitä ja mallipäitä hanke tuottaa tietoa, joka lisää testausmenetelmien luotettavuutta myös kansainvälisesti.
Lisäksi hankkeen koulutusmateriaalit ja mikro-osaamisiin perustuvat oppimissisällöt edistävät osaamisen saavutettavuutta ja jatkuvaa oppimista. Ne tukevat suojautumisosaamisen jalkautumista laajasti eri työpaikoille ja koulutukseen, vahvistaen työelämän kykyä toimia turvallisesti muuttuvissa terveydellisissä ja yhteiskunnallisissa tilanteissa.

Työsuojelurahasto

Työsuojelurahasto