Yhteiskuntatutkimuksen perusopintoja, avoin yliopisto-opetus

Opiskelija  osaa kuvailla yhteiskuntatutkimuksen oppialakohtaisia lähtökohtia. Hän  hahmottaa yhteiskuntatutkimuksen oppialoja yhdistäviä ja erottavia  tekijöitä. Hän osaa määritellä yhteiskuntatutkimuksen oppialojen  peruskäsitteitä sekä selostaa oppialojen omaa tutkimusorientaatiota. Hän  osaa kuvata, miten sosiaalisen maailman ilmiöitä eri lähtökohdista käsin käsitteellistetään ja selitetään.  

Jakso koostuu yhteiskuntatutkimuksen eri oppialoihin johdattelevista perusoppikirjoista. Yhteiskuntatutkimuksen oppialoja ovat
nuorisotyö ja nuorisotutkimus, sosiaaliantropologia, sosiaalipolitiikka,
sosiaalipsykologia, sosiologia ja sukupuolentutkimus.

Esitiedot

YKTP01 Johdatus yhteiskuntatutkimukseen ja YKTP02 Näkökulmia yhteiskuntaan suositellaan suoritettavaksi ensin tai jakson kanssa samanaikaisesti.

Suositellut esitiedot

• Johdatus yhteiskuntatutkimukseen, YKT.101, 5op
• Näkökulmia yhteiskuntaan, YKT.102, 5op

Tenttiin valitaan kolme kirjaa seuraavista:

1. Anttonen, Anneli & Jorma Sipilä (2000) Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Tampere: Vastapaino.  
2. Helkama, Klaus et al. (2015 tai uudempi) Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita.  
3. Jokinen, Kimmo & Kimmo Saaristo (2004): Sosiologia. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
4. Just, Peter & John Monaghan (2000) Social and Cultural Anthropology: A Very Short Introduction. Oxford: Oxford University Press.
5. Puuronen, Vesa (2006) Nuorisotutkimus. Tampere: Vastapaino.  

6. Jokinen, Eeva (2010) Aikuisten arki. Helsinki: Gaudeamus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tunnistaa yhteiskuntien ja ihmisten tutkimiselle tavanomaisia tutkimusmenetelmiä. Hän osaa määritellä empiirisen tutkimuksen peruskäsitteitä sekä kuvailla erilaisten tutkimusaineistojen piirteitä. Hän osaa kuvailla tutkimustiedon käyttötapoja ja selittää yhteiskuntaa sekä ihmistä koskevan tutkimustiedon muotoutumisprosesseja. Hän osaa kuvata yhteiskuntatieteilijän asemaa määrällisten ja laadullisten aineistojen tulkitsijana.  Hän pystyy selittämään erilaisten tutkimusasetelmien lähtökohtia.  

Jakso rakentaa yhteiskuntaa koskevan empiirisen tutkimustiedon lukutaitoa. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntaa koskevan tiedon ja tutkimuksen tuottamisen ja arvioinnin käsitteisiin sekä erilaisten tutkimusmenetelmien käyttötapoihin. Jaksolla tutustutaan yhteiskuntatieteissä käytettyihin tutkimusaineistojen tyyppeihin sekä pohditaan millaisiin kysymyksiin ne antavat vastauksia.

Kirjatentissä tentitään seuraavat neljä kirjaa:

1. Alasuutari, Pertti (2001) Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
   

2. Valli,
   Raine (2015) Johdatus tilastolliseen tutkimukseen (2. uudistettu painos.).
   Jyväskylä: PS-kustannus.

3. Hurtig, Johanna & Merja Laitinen & Katriina Uljas-Rautio (toim.) (2010) Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus. TAI Ronkainen, Suvi ym. (2013) Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro.  

4. Simpura, Jussi & Jussi Melkas (2013) Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan. Helsinki: Gaudeamus.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija  osaa määritellä yhteiskuntatutkimuksen alaa. Hän tunnistaa ja osaa  jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä suhteessa yhteiskuntatieteelliseen  tutkimukseen. Hän osaa määritellä yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä ja käyttää niitä. Opiskelija osaa tiivistää lukemaansa tieteellistä tekstiä siten, että erottaa oman tulkintansa lähdemateriaalin tulkinnoista.

Opintojakso johdattelee yhteiskuntatutkimuksen perusteisiin. Se käsittelee yhteiskuntaa, sen luonnetta sekä yhteiskuntaa koskevia käsitteellistyksiä. Jakson sisällöllisinä juonteina ovat kurssitoteutuksesta riippuen  esimerkiksi yhteiskuntatutkimuksellinen ajattelu, yhteiskunnalliset  jaot, ylirajaisuus, vuorovaikutus, sukupuoli, hyvinvointi, sosiaalinen  toiminta, työelämä ja eri elämänvaiheet.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija tietää yliopiston
seminaarikäytännöt ja opiskelutavat, hallitsee tieteellisen keskustelun
ja kirjoittamisen perusteet ja osaa ohjatusti jäsentää
yhteiskuntatieteellisiä ilmiöitä. Seminaarin jälkeen opiskelija
hahmottaa yhteiskuntatieteellisesti tärkeitä tutkimusaiheita, tunnistaa
tieteellisen tekstin peruspiirteet ja osaa tuottaa tieteellistä tekstiä
ryhmässä sekä käydä tieteellistä keskustelua yhdessä muiden kanssa.

Seminaarissa luetaan ja analysoidaan tieteellisiä tekstejä ja harjoitellaan tieteellistä keskustelua ja kirjoittamista.

Seminaarissa  opiskelija 1) lukee ja analysoi erilaisia yhteiskuntatieteellisiä  tekstejä, niiden lähestymistapoja ja tekstityyppejä (kotimaiset ja  kansainväliset tieteelliset artikkelit, tieteelliset kokoomateokset,  monografiat, tutkimusraportit), 2) opettelee hahmottamaan ja jäsentämään  yhteiskunnallisia ilmiöitä, 3) harjoittelee tieteellistä argumentointia  ja kritiikkiä keskustelemalla, 4) kirjoittaa tieteellistä tekstiä omiin  havaintoihin ja kirjallisuuteen perustuen, sekä 5) työskentelee vastuullisena ryhmän jäsenenä.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija osaa tarkastella yhteiskuntaa yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja risteävien erojen näkökulmasta. Hän tunnistaa eriarvoisuuksien ja syrjinnän ilmiöt ja osaa eritellä niiden muotoja ja syitä. Hän osaa kuvailla lainsäädännön sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikan tarjoamia keinoja syrjinnän ehkäisemiseksi.  

Opiskelija  perehtyy sukupuolentutkimuksen keskeisten käsitteiden avulla
 yhdenvertaisuuden  ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä  
eriarvoisuuksien ja syrjinnän kysymyksiin. Hän tutustuu sukupuolten  
tasa-arvo- ja syrjintäkeskustelun historiaan ja sen uusimpiin muotoihin
ja saa yleiskäsityksen siitä, miten tasa-arvo- ja  
yhdenvertaisuuspolitiikan sekä oikeudellisen sääntelyn keinoin pyritään
ehkäisemään syrjintää niin sukupuolen kuin iän, etnisen tai kansallisen
 alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
 terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun  
henkilöön liittyvän syyn perusteella. Opintojaksolla käsiteltäviä  
teemoja ovat sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat ja hoiva,  
palkkaerot, seksuaalinen häirintä ja väkivalta, aborttioikeus, erot  
naisten ja miesten terveydessä, politiikan sukupuolittuneet normit sekä
seksuaalisten ja sukupuolivähemmistöjen asema.

Yleinen asteikko, 0-5

Opiskelija osaa kuvata ajankohtaista yhteiskunnallista tutkimusta. Hän osaa yhdistää tutkimuksellisen ajattelun arkisen ja yhteiskunnallisen toiminnan tulkitsemiseen. Hän hahmottaa, miten tutkimus osallistuu sekä tieteelliseen että yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Jakso syventää YKTP01 Johdatus yhteiskuntatutkimukseen -jakson sisältöä. Jakso koostuu ajankohtaisista yhteiskuntatutkimuksellisista kirjoista. Kirjat käsittelevät ilmiölähtöisesti yhteiskunnallisen ja sosiaalisen elämän eri alueita.

Suositellut esitiedot

• Johdatus yhteiskuntatutkimukseen, YKT.101, 5op

Tenttiin valitaan neljä kirjaa seuraavista:

1. Dahlgren, Susanne (toim.) (2016) Teheranin kodeissa ja Kairon kaduilla: Nuorten elämää islamin maissa. Helsinki: Otava. (sivut 7–213 ja 237–263)

2. Kantola, Johanna, Koskinen, Sandberg Paula & Ylöstalo, Hanna (toim.) (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriisistä tasa-arvon kriiseihin. Helsinki: Gaudeamus.

3. Lahikainen, Anja-Riitta et al. (toim.) (2015) Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino. (sivut 15–39; 108–263 ja 313)

4. Luhtakallio, Eeva & Maria Mustranta (2018) Demokratia suomalaisessa lähiössä. Helsinki: Into.
5. Piispa, Mikko (2018) Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.
   
6. Pyöriä, Pasi (toim.) (2017) Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
7. Tammi, Tuukka & Pauliina Raento (toim.) 2013. Addiktioyhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus.
8. Therborn, Göran (2014) Eriarvoisuus tappaa. Tampere: Vastapaino.

Yleinen asteikko, 0-5