Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelma
Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa koulutetaan journalismin, mediatutkimuksen, pelitutkimuksen, viestinnän, visuaalisen kulttuurin ja äänentutkimuksen sekä esittävien taiteiden asiantuntijoita ja tutkijoita. Näitä aloja yhdistää kiinnostus maailman samanaikaiseen merkitysvälitteisyyteen ja materiaalisuuteen, esitysten rakentaminen sosiaalisesta todellisuudesta, ammattien julkinen luonne ja niihin liittyvä taitoulottuvuus, yhteiskunnallisuus sekä viestinnän lähestyminen kuvien, sanojen, äänten, vuorovaikutuksen, kehollisuuden, pelin, leikin ja tarinoiden kautta.
Ohjelman mukainen tohtorin tutkinto antaa edellytykset toimia tieteellisinä ja ammatillisina asiantuntijoina yliopistollisissa tutkimus- ja opetustehtävissä sekä muissa yhteiskunnan asiantuntijatehtävissä, joissa vaaditaan tutkimusalojen teoreettis-metodologista osaamista, kuten julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, korkeakouluhallinnossa, kulttuuri-, taide- ja tiedehallinnossa sekä erilaisissa esittävien taiteiden vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Kampus
Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa voi suorittaa joko tieteellisen (YTT, FT) tai taiteellisen (TeT) jatkotutkinnon.
Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa suoritettavan yhteiskuntatieteiden tohtorin (YTT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinnon tavoitteena on syvällinen ja monipuolinen, kansainväliseen tutkimukseen kiinnittyvä ymmärrys journalismia, mediaa, pelejä, viestintää, visuaalista kulttuuria, ääntä tai esittäviä taiteita koskevista tutkimuksellisista lähestymistavoista, niiden ympäröivään yhteiskuntaan ja teknologian kehitykseen avaamista tulokulmista sekä suhteista muuttuviin viestinnän ja esittämisen käytäntöihin.
Teatteritaiteen tohtorin tutkinnon (TeT) osaamistavoitteena on syvällinen ymmärrys esittävien taiteiden toimintaympäristöissä tehtävästä, näyttelijäntaiteen kautta tapahtuvasta taiteellisesta työstä tai jostakin sen osa-alueesta. Tämä ymmärrys on mahdollista saavuttaa erilaisten taiteen käytännöistä nousevien menetelmien, taiteellisen toiminnan sekä näitä avaavien yhteiskunnallisesti, teoreettisesti tai filosofisesti painottuneiden lähestymistapojen avulla. Tavoitteena on synnyttää uudenlaisia esittävien taiteiden asiantuntijoita ja toimintatapoja vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen muuttuviin rakenteisiin sekä lisätä näin esittävien taiteiden vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
Tohtoriopintojen aikana opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, oppii soveltamaan itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen ja/tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntämään osaamistaan tutkimusryhmissä ja -verkostoissa. Opiskelija saavuttaa journalismin, median, pelien, viestinnän, visuaalisen kulttuurin, äänen tai esittävien taiteiden tutkimuksen sellaisen osaamisen, joka mahdollistaa toimimisen alan tutkijana ja asiantuntijana. Hän kykenee omalla tutkimusalallaan itsenäiseen ja uutta luovaan ajatteluun, pystyy välittämään tutkimustietoa sekä osaa toimia kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Lisäksi opiskelija perehtyy tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan, omaa aluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen, tutkimusalueen kansalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen sekä opetus- ja ohjauskäytäntöihin.
Tohtoriohjelmalla on yhteys Tampereen yliopiston strategian linjauksiin tärkeistä ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä tehtävään tutkimukseen sekä monitieteisten lähestymistapojen tukemiseen tutkimustyössä. Strategiassa painotettuja teemoja ovat Hyvinvoinnin huominen, Kestävä kaupunki, Pelillisyys ja laajennettu todellisuus sekä Valon ja kuvan vallankumous.
Alta löydät tämän tohtoriohjelman valintaperusteet. Perehdythän niihin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää hakemisesta, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: itc.doc.tau(a)tuni.fi.
Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelma
Näytä
Yleisestä kelpoisuudesta tieteellisiin ja taiteellisiin jatkotutkinto-opintoihin säädetään yliopistolaissa (2009/558, 37§). Tohtorin tutkintoon voidaan hyväksyä hakija
- jolla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
- jolla on soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tai
- jolla on soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta edellytetään opintoja, jotka vastaavat laajuudeltaan suomalaisia tutkintoja (pääasiassa 180 + 120 ECTS), jotka antavat Suomessa jatko-opintokelpoisuuden. Ulkomaiseen tutkintoon tulee kuulua pro gradu - tai diplomityötyyppinen opinnäytetyö.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Hakijalle voidaan määrätä korkeintaan 60 opintopisteen verran täydentäviä opintoja.
Opintojen rinnastamisesta ja jatko-opintokelpoisuudesta antaa lausuntonsa tutkimusalan professori tai hänen määräämänsä opettaja.
Tohtorin tutkintoon hakevan suomen kielen taito tulee todennetuksi, mikäli hakija on suorittanut korkeakoulututkinnon, jonka opetuskielenä on suomi. Suomessa suoritetut tutkinnot varmentuvat sähköisesti eikä erillistä sähköistä tai paperista liitettä kielitaidosta tarvitse toimittaa.
Muissa tapauksissa noudatetaan samoja periaatteita kuin jotka ovat kulloinkin voimassa alempien ja ylempien tutkintojen opiskelijavalinnassa. Mikäli todennat kielitaitosi jollakin näistä tavoista, liitä hakemukseesi todiste kielitaidosta. Tarvittaessa sinua voidaan pyytää toimittamaan oikeaksi todistettu kopio kielitaidon todentavasta asiakirjasta.
Tohtoriohjelmaan voidaan ottaa lukuvuoden 2021–2022 keskitettyjen hakujen perusteella enintään 20 uutta opiskelijaa.
Jatko-opiskelijaksi valinnan tavoitteena on saada lahjakkaita, motivoituneita ja sitoutuneita jatko-opiskelijoita.
Hakijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein:
- tutkimussuunnitelman tieteellinen taso, selkeys, relevanssi, suunnitelman toteuttamisen realistisuus ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan
- opintosuunnitelman, perustutkinnon ja suoritettujen opintojen sopivuus tohtoriohjelmaan
- hakijan tiedot ja taidot sekä tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito
- hakijan motivaatio ja aikaisempi kokemus
- asiantuntevan ohjauksen saatavuus
- tutkimukseen mahdollisesti tarvittava tutkimusinfrastruktuuri ja rahoitussuunnitelma.
Hakuajat ja hakeminen
Haku media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelmaan järjestetään keskitetysti kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.
Keskitetty haku syksyllä 2022 alkaviin jatko-opintoihin järjestetään 1.-29.4.2022. Hakuaika päättyy klo 15.00 Suomen aikaa.
Hakua koskevat tarkat määräajat vahvistetaan vuosittain.
Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnalta sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessa on mainittava tutkinnon tutkimusala.
HUOMAA! Tällä hakuilmoituksella haettavana olevat opiskelupaikat eivät ole palkallisia.
Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelman tutkimusalat ja niiden vahvuusalueet
Yhteiskuntatieteelliset alat
Journalistiikka: journalistisen työn tutkimus, journalismiprofessio, journalismin rooli yhteiskunnassa, visuaalinen journalismi, julkinen osallistuminen, digitalisoituminen
Mediatutkimus: median yhteiskunnallinen rooli, kriittinen teknologiatutkimus, median tunnetalous, äänentutkimus, visuaalisen kulttuurin tutkimus, mediateoria, mediakasvatus
Pelitutkimus: pelaajien, pelikokemusten, pelikulttuurien ja pelituotannon kriittinen ja yhteiskunnallinen tutkimus sekä pelien analyysimenetelmät
Humanistinen ala
Viestintä: työelämäviestintä, terveys- ja hyvinvointiviestintä, digitaalinen vuorovaikutus ja poliittinen viestintä
Taide- ja kulttuuriala
Esittävät taiteet: esittävien taiteiden taiteellinen ja tieteellinen tutkimus (TeT, FT)
Sähköinen hakulomake
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeeseen on avoinna hakuaikana.
Hakemus ja tarvittavat liitteet
Hakemuksen liitteet
- erillinen tiivistelmä (max. 300 sanaa), jossa kiteytetään tutkimuksen keskeinen problematiikka, tutkimuskenttään asemoituminen ja toteutus
- tutkimussuunnitelma (max. 6 sivua), jossa kuvataan tarkemmin tutkimuksen aihe, aihevalinnan perustelut, tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusongelma, tutkimuksen sijoittuminen tutkimuskenttään sekä toteutus. Ks. alla: Ohjeet tutkimussuunnitelman laatimiseksi.
- alustava opinto- ja ohjaussuunnitelma, suosittelemme käyttämään opinto- ja ohjaussuunnitelmalomaketta
- ansioluettelo
- kopio kandidaatin sekä maisterin tutkinnon (tai vastaavan tutkinnon) tutkintotodistuksesta sekä opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä opintosuorituksista.
- todistusjäljennökset muista mahdollisista korkeakouluopinnoista
- todistus kielitaidosta tarvittaessa (ks. kielitaitovaatimuksia koskeva kohta)
- hakija voi halutessaan lisätä tiedot myös enintään kahdesta suosittelijasta
Katso tarkemmat hakemuksiin liittyvät ohjeet: Näin haet tohtoriohjelmiin Tampereen yliopistossa.
Ulkomailla maisterin tutkinnon suorittaneiden tulee lisäksi liittää hakemukseensa
- kopio pro gradu -tutkielmaa vastaavasta kirjallisesta työstä. Liitteisiin lisätään myös englanninkielinen yhteenveto, mikäli tutkielma on kirjoitettu muulla kielellä kuin englanniksi.
Lisäksi tietyissä maissa suoritettuja tutkintoja koskevat tarkemmat ohjeet todistusten ja opintorekisteriotteen toimittamisesta. Hakuohjeet muualla kuin Suomessa jatko-opintokelpoisen korkeakoulututkinnon suorittaneille hakijoille löytyvät englanninkieliseltä sivustolta.
Ohjaaja(t)
Hakijan tulee etsiä aiheelle sopiva vastuuohjaaja ennen opiskeluoikeuden hakemista.
Ohje tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Tutkimussuunnitelman tulee olla enintään 6 sivua pitkä, marginaalien kauttaaltaan 2,5 cm ja tekstin fonttikoon Times New Roman 12, Arial 11 tai vastaava. Tutkimussuunnitelmaan liitetään asiallisesti laadittu lähdeluettelo, erillinen tiivistelmä (max. 300 sanaa) sekä kansilehti, josta käy ilmi hakijan nimi ja työn otsikko. Kansilehteä, tiivistelmää ja lähdeluetteloa ei lasketa mukaan edellä ilmoitettuun sivumäärään. Sivut numeroidaan.
Suunnitelman tulee osoittaa, että hakija on riittävästi perehtynyt aiheeseensa ja sitä koskevaan tutkimukseen. Lisäksi tutkimussuunnitelman tulee edetä loogisesti ja olla riittävän konkreettinen siten, että erikoisalueeseen vihkiytymätönkin arvioitsija pystyy arvioimaan sen toteuttamiskelpoisuutta.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää soveltuvin osin seuraavat asiat:
1. Tutkimuksen aihevalinta, ydinproblematiikka ja tavoitteet perusteluineen (miksi tämä on tärkeää)
Tutkimussuunnitelman alku kannattaa rakentaa niin, että se johdattaa lukija suoraan tutkimuksen aiheeseen, sen valinnan taustaan ja tavoitteisiin. Hakijan tulee esitellä tutkimusaihe ja perustella sen tärkeys ymmärrettävästi. Tutkimustarvetta voi perustella esimerkiksi aiemman tutkimuksen puutteilla, yhteiskunnallisella merkittävyydellä, käytännön tarpeilla jne. Millaista tietoa ja mistä lähtökohdista tutkimuksessa halutaan tuottaa?
2. Tutkimuksen teoreettinen tausta, keskeiset käsitteet
Mitkä ovat tutkimuksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet?
3. Tutkimusongelma ja siihen liittyvät tutkimuskysymykset
Tutkimusaihe ei ole sama kuin tutkimusongelma. Tutkimusongelman muotoilu vaatii aihepiirin rajausta ja näkökulman valintaa, perehtymistä aiempaan tutkimukseen ja oman tutkimuksen suhteuttamista siihen. Tutkimusongelma ja siihen liittyvät tutkimuskysymykset tulee muotoilla mahdollisimman tarkasti. Mitä tutkimuksessa itse asiassa halutaan tietää? Tutkimuskysymykset pitää muotoilla siten, että niihin on mahdollista vastata.
4. Kuvaus metodologiasta, tutkimusmenetelmistä ja kerättävistä aineistoista
Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä, millaista tietoa tutkimuksen on tarkoitus tuottaa, ja miten tutkimuskysymyksiin aiotaan käytännössä vastata. Jos työ on empiirinen, tutkimussuunnitelmassa on hyvä olla mahdollisimman tarkat suunnitelmat tutkimusaineistoista ja käytettävistä tutkimusmenetelmistä, vaikka niitä myöhemmin joutuisikin tarkentamaan. Miten aineistot ovat saatavilla tai miten ne tuotetaan? Miten tutkittavat hankitaan? Miten aineistoja analysoidaan?
Taiteellisen väitöstutkimuksen suunnitelmassa kuvataan, miten taiteelliset/käytännölliset osat liittyvät tutkimuksen kokonaisuuteen.
Aiheeseen mahdollisesti liittyvät tutkimuseettiset kysymykset tulee selvittää. Ks.
- Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeet
- Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (TENK)
5. Odotettavissa olevat tulokset ja niiden uutuusarvo suhteessa aiempaan tutkimukseen
Millaista uutta tietoa tutkimus tuottaa? Miten ja missä sitä voisi hyödyntää?
6. Tutkimuksen aikataulu, resurssit sekä rahoitussuunnitelma
Tutkimukselle tulee laatia aikataulu, josta käy ilmi, miten ja milloin tutkimus on tarkoitus toteuttaa, miten tutkimustulokset aiotaan julkaista (konferenssi- tai journaalijulkaisut, ohjelmistojulkaisut ym.), ja miten avoimen tieteen linjaukset otetaan huomioon (ks. avointiede.fi). Mukaan voi liittää myös työn alustavan disposition. Mitkä ovat tarvittavat resurssit (mm. kuvaus tutkimuksen nykyvaiheesta, tarvittava infrastruktuuri, rahoitussuunnitelma, ohjaajat, kuvaus tutkimusympäristöstä ja -ryhmästä, tarvittavan tai suunnitellun muun yhteistyön kuvaus)?
Jos väitöstutkimus on osa isompaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi konsortiomuotoista akatemiahanketta, on selvitettävä, miten tutkimus on riippuvainen osahankkeiden tuotoksista ja mitkä osat tulevat keneltäkin. Oman osuuden tulee olla selvästi kuvattu. Kuvaukseen on sisällytettävä myös riskianalyysi siltä varalta, että konsortio ei saakaan tehtyä esimerkiksi sovellusta, joka on kriittinen väitöstutkimuksen kannalta.
Tutkimussuunnitelman tulee sisältää myös lyhyt selvitys siitä, miten opinnot rahoitetaan, suoritetaanko opinnot päätoimisesti vai sivutoimisesti sekä luettelo mahdollisista rahoituslähteistä.
Valinta
Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä hakijasta eivät ole julkisia. Tiedekunta voi jättää ottamatta uusia jatko-opiskelijoita, mikäli heille ei löydy asiantuntevia ohjaajia.
Valinnan tulos ilmoitetaan ennen seuraavan lukukauden alkua. Kevään 2022 keskitetyn valinnan tulos ilmoitetaan 23.6.2022 mennessä.
Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä, viimeistään 8.7.2022 mennessä. Perusteltu oikaisupyyntö tulee toimittaa Tampereen yliopistoon Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle osoitettuna ensisijaisesti sähköisesti (tau [at] tuni.fi). Postiosoite: Tampereen yliopisto, 33014 Tampereen yliopisto. Käyntiosoite: Kalevantie 4 Infopiste, 33100 Tampere.
Yhden korkeakoulupaikan sääntö
Yliopistojen jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskee yhden korkeakoulupaikan sääntö. Voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.
Paikan vastaanottaminen
Kun hakija on saanut jatko-opinto-oikeuden, hän ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta yliopistoon 8.7.2022 klo 15.00 mennessä sekä ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitetulla tavalla.
Ilmoittautuminen
Uuden jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon hyväksymispäätöksen mukana toimitettavien ohjeiden ja määräaikojen mukaisesti.
Jatkotutkintoa suorittava opiskelija on velvollinen ilmoittautumaan yliopistoon lukuvuosittain yliopiston ilmoittautumisohjeiden mukaisesti. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen ja harjoittaa opintoja yliopistossa.
Jatko-opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut määräaikaan mennessä läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa ja yliopiston tarjoamien tietotekniikkapalvelujen käyttöoikeuden. Jos opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on kirjallisesti haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.
