Luokanopettaja, Kasvatustieteiden koulutus
Hyvä meidän luokka!
Luokanopettajakoulutuksen opiskelijana kouluttaudut ymmärtämään maailmaa monipuolisesti ja toimimaan aktiivisena kasvatus- ja opetusalan ammattilaisena. Kasvatustieteen maisteriksi valmistuessasi saat kelpoisuuden luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6. Voit lisäksi opiskella aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja.
Kasvatustieteellisen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa perehdyt kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Tutkintoon sisältyvät perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka suoritettuasi osaat suunnitella ja toteuttaa opetusta sekä arvioida oppilaan oppimista eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-6. Kasvatustieteiden opintoihin sisältyvät myös opettajan pedagogiset opinnot.
Lisäksi tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja, joissa voit hyödyntää Tampereen korkeakouluyhteisön opetustarjontaa omien tulevaisuudensuunnitelmiesi mukaan.
Tutkinnon aikana voit suorittaa opintoja myös kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Luokanopettajan koulutuksessa ohjatut harjoittelujaksot ovat keskeinen osa opintoja. Ne tarjoavat sinulle työelämän oppimisympäristön ja mahdollisuudet monipuoliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Harjoittelukoulukontaktien lisäksi kasvatustieteiden syventävien opintojen projekti laajentaa työelämäosaamista. Tervetuloa joukkoomme!
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- osaa toimia koulutuksensa mukaisissa kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtävissä
- on rakentanut asiantuntijaidentiteettiään ja kykenee kehittämään kasvatus-, opetus ja koulutusalaa sekä toimimaan moniammatillisissa työyhteisöissä
- ymmärtää eettisen vastuunsa yhteiskunnallisena ja globaalina toimijana sekä vuorovaikutustaitojen merkityksen kasvatus- ja opetustyössä,
- pystyy hankkimaan ja analysoimaan kriittisesti oman alansa keskeistä tutkimustietoa ja hyödyntämään sitä tulevissa opinnoissa ja asiantuntijatehtävissä
- tuntee tieteellisen tutkimuksen perusteet ja keskeiset menetelmät sekä osaa toteuttaa ja raportoida pienimuotoisen tieteellisen tutkielman hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti
- omaa hyvät viestintä- ja kielitaidot sekä valmiudet hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa tulevissa opinnoissa ja oman alan asiantuntijatehtävissä
Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija
- osaa toimia tutkivana ja kriittisenä asiantuntijana sekä tukea yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden oppimista ja kehittymistä oman ammattialansa instituutioissa, kansainvälisessä yhteistyössä ja moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa
- osaa tehdä perusteltuja eettisiä valintoja ja edistää yhdenvertaisuutta ammatillisessa toiminnassaan
- ymmärtää kasvatus-, opetus- ja koulutusalan tutkimusta sekä osaa kehittää ja arvioida ammattialaansa tieteellisesti
- osaa kehittää ja syventää asiantuntijaidentiteettiään
- osaa muodostaa kasvatustieteiden kannalta mielekkäitä tutkimusongelmia, etsiä ja analysoida tutkimusaineistoja sekä raportoida tulokset hyvien tieteellisten käytäntöjen mukaisesti,
- osaa eritellä oppimiseen ja kasvatukseen vaikuttavia yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä laaja-alaisesti
Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa opiskelijat kouluttautuvat ymmärtämään maailmaa monipuolisesti ja toimimaan laaja-alaisina, aktiivisina kasvatus- ja opetusalan ammattilaisina.
Opiskelijat saavat oikeuden kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma koostuu yhteisestä kandidaattiohjelmasta ja kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnoista. Tutkinto-ohjelman rakenne.
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmaan hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen maisterin tutkinnon. Koulutuksen lähtökohtana on laaja-alainen kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijuus. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija perehtyy kasvatustieteiden tutkimuskohteisiin sekä kasvatusta, koulutusta ja opetusta koskevan teorianmuodostuksen ja tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Kandidaatin tutkinto sisältää kaikille yhteisiä opintoja sekä eriytyviä ja valinnaisia opintoja myös yli tiedekuntarajojen. Pääosa kasvatustieteiden perus- ja aineopinnoista ja yleisiä opiskeluvalmiuksia tarjoavat opinnot ovat kaikille yhteisiä opintoja. Luokanopettajan opinto-oikeuteen sisältyvissä opinnoissa perehdytään opetustyön kannalta olennaisiin oppiainesisältöihin ja pedagogiikkaan.
Luokanopettajan koulutukseen hyväksytyn opiskelijan kandidaatin tutkintoon sisältyy perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot, jotka ovat edellytyksenä perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin. Kasvatustieteiden opintoihin sisältyvät myös opettajan työssä vaadittavat pedagogiset opinnot. Luokanopettajan koulutuksessa opiskelevilla on myös mahdollisuus opiskella valintansa mukaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja. Opettajakelpoisuus edellyttää maisterin tutkinnon suorittamista.
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:
- Kasvatustieteen kandidaatti (KK) 180 op
- Kasvatustieteen maisteri (KM) 120 op
Tutkinto-ohjelma on kaksiportainen. Ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen siirrytään maisteriopintoihin.
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sisältää seuraavat opinnot:
Yhteiset opinnot 20 op
- sisältää orientoivat opinnot, tietotekniikkataidot sekä kieli- ja viestintäopinnot
Kasvatustieteiden perusopinnot 25 op
Kasvatustieteiden aineopinnot 50 op
- sisältää luokanopettajaopiskelijoiden opetusharjoittelun (15 op)
Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op
Vapaasti valittavat opinnot 25 op
- vapaasti valittavina opintoina suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa
Kandidaatin tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 op) sisältää seuraavat opinnot:
Kasvatustieteiden syventävät opinnot 85 op
Vapaasti valittavat opinnot 35 op
- vapaasti valittavina opinnot suositellaan valittavaksi muiden tiedekuntien opintotarjonnasta, mutta niitä voi suorittaa myös Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa
Maisterin tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Opettajan pedagogiset opinnot ja maisterin tutkinto yhdessä tuottavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden. Luokanopettajaopiskelijoilla opettajan pedagogiset opinnot sisältyvät kasvatustieteiden opintoihin.
Kasvatusalan koulutus toimii läheisessä yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa. Kasvatusalan tutkinto valmistaa monenlaisiin ammatteihin ja on tärkeää, että opiskelija pääsee jo opintojensa aikana tutustumaan ja harjoittelemaan erilaisiin työ- ja organisaatiokulttuureihin. Luokanopettajan koulutuksessa ohjatut harjoittelujaksot ovat keskeinen osa opintoja. Ne tarjoavat opiskelijalle työelämän oppimisympäristön ja mahdollisuudet monipuoliseen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. Harjoittelukoulukontaktien lisäksi luokanopettajaopiskelijan syventävien opintojen projekti laajentaa työelämäosaamista.
Luokanopettajan koulutuksesta valmistuneet saavat kelpoisuuden perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 opettajan tehtäviin ja heillä on myös mahdollisuus opiskella valintansa mukaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavia opintoja.
Kasvatustieteellisen alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.
Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan opintosuunnassa suorittanut on kelpoinen luokanopettajaksi perusopetuksen vuosiluokille 1-6 sekä muihin opetus-, koulutus- tai johtamistehtäviin. Opintoihin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen pedagogisen kelpoisuuden.
Kansainvälisyys kuuluu oleellisesti kasvatus- ja opetusalan opiskeluun. Monikulttuurisen osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On suositeltavaa, että opiskelija liittää opintoihinsa kansainvälistä opetusta, vaihtojakson ulkomaisessa korkeakoulussa tai suorittaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen opetus- tai työharjoittelun. Tampereen yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaan tutkintoon voi sisällyttää kansainvälistymiskokonaisuuden (vähintään 20 opintopistettä). Kokonaisuuteen voi liittää eri tiedekuntien sisällöllisiä opintoja.
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan opetustarjontaan sisältyy tiedekunnan omille opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille suunnattua englanninkielistä opetusta.
Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi.
Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan tavoitteena on tehdä tieteellisesti merkittävää ja kiinnostavaa tutkimusta. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta on kannustava ja yhteiskunnan muutosta tutkiva oppimis- ja tiedeyhteisö, johon kuuluvat sekä henkilöstö että opiskelijat. Opetus ja opiskelu on tutkimusperustaista. Opinnäytteet kytketään tiedekunnan painopistealueisiin ja käynnissä olevien tutkimusryhmien toimintaan. Opintosuoritusten lisäksi opiskelijoita pyritään integroimaan julkaisutoimintaan.
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma tuottaa jatko-opintokelpoisuuden kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon. Tutustu tarkemmin kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelmaan tästä linkistä.
Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Huom! Yhteishaun hakukohteen valintaperusteet ovat muuttuneet koronavirustilanteen vuoksi 30.4.2020. Löydät uudet valintaperusteet alta kohdasta ”Hae yhteishaussa”. Opintopolku.fi:ssä näkyvillä ovat vain vanhat valintaperusteet.
Hae yhteishaussa
Korkeakoulujen kevään 2020 toinen yhteishaku
Kevään 2020 toisen yhteishaun hakuaika 18.3.-1.4.2020 klo 15.00
- VAKAVA-yhteisvalinta
- Huom! Koronavirustilanteen vuoksi muuttuneet uudet valintaperusteet julkaistu 30.4.2020
Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä koulutuksen opiskelijaksi yhteishaussa vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet lisätietoja suomen kielen taidon todentamisesta.
Huomioithan, että korkeakoulukelpoisuuden antava kielitaito ei ole sama kuin opettajan virkakelpoisuuteen vaadittava kielitaito.
|
VALINTATAPA |
ALOITUSPAIKAT |
ENSIKERTALAISET |
|
TODISTUSVALINTA |
|
|
|
VALINTAKOEVALINTA |
80 |
64 (80%) |
|
YHTEENSÄ |
80 |
64 (80%) |
Katso lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille.
Opettajankoulutusten valintamenettely on kaksivaiheinen. Valinnan ensimmäinen vaihe on todistusvalinta tai VAKAVA-koe ja kontrollikoe. Valinnan toinen vaihe on soveltuvuuskoe. Hakijat kutsutaan soveltuvuuskokeeseen valinnan ensimmäisen vaiheen perusteella hakijan ensikertalaisuus huomioiden. Lopullinen valinta tapahtuu soveltuvuuskokeesta saatavien pisteiden perusteella.
Valtakunnallinen valintayhteistyö: Helsingin, Itä-Suomen (Joensuun kampus), Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun (Turun ja Rauman yksiköt) yliopistot tekevät valintayhteistyötä suomenkielisissä kaksivaiheisissa hakukohteissa. Helsingin yliopisto ja Åbo Akademi tekevät valintayhteistyötä ruotsinkielisissä hakukohteissa. Hakija voi hakea valintayhteistyössä mukana oleviin kohteisiin suorittamalla kirjallisen VAKAVA-kokeen ja soveltuvuuskokeen vain yhden kerran.
VALINNAN ENSIMMÄINEN VAIHE
80 % soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista kutsutaan soveltuvuuskokeeseen ylioppilastutkinnosta tai siihen rinnastettavista tutkinnoista (IB, EB, RP/DIA) saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä (todistusvalinta). 20 % soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista kutsutaan soveltuvuuskokeeseen VAKAVA-kokeesta saatavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Sekä todistusvalinnassa että VAKAVA-koevalinnassa soveltuvuuskokeeseen kutsuttavista vähintään 80 % on oltava ensikertalaisia hakijoita.
Ensin valitaan todistusvalinnassa kutsuttavat ja tämän jälkeen VAKAVA-kokeen perusteella kutsuttavat. Mikäli todistusvalinnan kutsupaikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää VAKAVA-kokeen perusteella hakeneiden joukosta. Mikäli VAKAVA-kokeen perusteella kutsuttaville varattuja paikkoja jää täyttämättä, paikat voidaan täyttää todistusvalinnan menestyksen perusteella.
VAKAVA-kokeeseen osallistuva hakija hakee automaattisesti myös todistusvalinnassa. Hakija voi halutessaan olla osallistumatta VAKAVA-kokeeseen ja hakea ainoastaan todistusvalinnassa.
|
SOVELTUVUUSKOKEESEEN KUTSUTTAVIEN MÄÄRÄT HAKUKOHTEITTAIN |
|||
|
HAKUKOHDE |
Soveltuvuuskokeeseen kutsutaan vähintään (ensikertalaisia) |
Todistusvalinnan perusteella (ensikertalaisia) |
VAKAVA-kokeen perusteella (ensikertalaisia) |
|
Luokanopettaja (KK+KM) |
160 (128) |
128 (102) |
32 (26) |
Todistusvalinta
Olet mukana todistusvalinnassa, jos olet suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, IB- tai EB-tutkinnon tai Helsingin saksalaisen koulun lukion RP-/DIA-tutkinnon. Todistusvalinnassa otetaan huomioon ne viimeistään keväällä 2020 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittavat, joiden tiedot ovat ylioppilastutkintorekisterissä 12.5.2020. Lukioiden on toimitettava ylioppilastutkintorekisteriin myös tiedot lukion oppimäärän suorittamisesta 12.5.2020 mennessä. Yliopisto ei vastaa lukiosta johtuvista suoritustietojen myöhästymisistä.
IB-ja EB-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta todistusvalintapisteet lasketaan ennakkoarvioiden perusteella (predicted grades arvosanat yhteispisteineen). Todistusvalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu lopullisesta tutkintotodistuksesta. Jos arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hänet valita opiskelijaksi asetetun todistusvalinnan aloituspaikkojen määrän yli. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka peruutetaan. Hakijan on toimitettava liitteet valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. DIA-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta valinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus on tarkistettu lopullisesta tutkintotodistuksesta.
Ylioppilastutkinnosta tai siihen rinnastettavista tutkinnoista (IB, EB, Suomessa suoritettu RP/DIA) annetaan todistusvalinnassa pisteitä alla olevan taulukon mukaisesti. Todistusvalinnassa ei ole minimipisterajaa.
Todistusvalinnassa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen.
Kriteerit, joiden perusteella hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen:
- todistuspisteet yhteensä
- äidinkielestä saadut pisteet
- matematiikasta saadut pisteet
Mikäli näiden kriteerien soveltamisen jälkeen kutsurajalla olevilla hakijoilla on samat pisteet, kutsutaan kaikki tasatilanteessa olevat.
IB & EB -todistuksella hakevilta huomioidaan ennakkoarviot. Lopullinen valintapäätös on ehdollinen lopullisten arvosanojen julkaisuun saakka. Mikäli hakijan lopulliset todistuspisteet eroavat ennakkoarvioista, voidaan valintapäätöstä muuttaa.
VAKAVA-koe ja kontrollikoe
VAKAVA-koe järjestetään perjantaina 15.5.2020 klo 10–13 sähköisenä etäkokeena. Hakija voi samalla kirjallisella kokeella hakea useaan valintakoeyhteistyössä mukana olevaan koulutukseen. Hakijoita tiedotetaan sähköpostitse tarkemmin VAKAVA-kokeen tekemisestä.
VAKAVA-kokeessa arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. VAKAVA-koe perustuu koetilanteessa jaettavaan aineistoon, eikä siinä ole ennakkoon luettavaa materiaalia.
Kontrollikoe: VAKAVA-kokeen kautta soveltuvuuskokeeseen kutsuttujen tulee lisäksi suorittaa kontrollikoe soveltuvuuskokeen yhteydessä. Kontrollikokeessa esitetään VAKAVA-kokeeseen liittyvä kysymys. Tämä osuus arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hakija hylätään, jos kontrollikokeen perusteella arvioidaan, että hän ei ole suorittanut VAKAVA-koetta itsenäisesti.
PisteytysKutsuttaessa hakijoita opiskelijavalinnan toiseen vaiheeseen käytetään VAKAVA-kokeen raakapistemäärää, jonka enimmäismäärä ilmoitetaan kutsun yhteydessä. Kutsutuilta edellytetään vähintään 30 % VAKAVA-kokeessa valtakunnallisesti parhaiten menestyneen hakijan pistemäärästä.
Valinnan ensimmäisen vaiheen (todistusvalinta ja valintakoevalinta) tulokset julkaistaan hakijoille viimeistään 27.5.2020.
VALINNAN TOINEN VAIHE, SOVELTUVUUSKOE
Useamman hakukohteen soveltuvuuskokeeseen kutsutut osallistuvat kokeeseen vain kerran, ja kokeen pistemäärä huomioidaan kaikkien niiden hakukohteiden opiskelijavalinnassa, joihin hakija on hakenut ja joiden soveltuvuuskokeeseen hakija on tullut kutsutuksi.
Soveltuvuuskokeen suorituskieli: Hakijan soveltuvuuskokeen suorituskieli määräytyy korkeimman hakuprioriteetin hakukohteen mukaan, johon hakija on tullut kutsutuksi. Mikäli tämä hakukohde on suomenkielinen, hakija suorittaa soveltuvuuskokeen suomeksi. Mikäli tämä hakukohde on ruotsinkielinen, hakija suorittaa soveltuvuuskokeen ruotsiksi.
Soveltuvuuskokeeseen kutsutaan hakukohteittain vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita hyväksyttävien määrään nähden siten, että kutsuttavista vähintään 80 % on ensikertalaisia hakijoita.
Soveltuvuuskoe järjestetään 9–11.6.2020 sähköisenä etäkokeena. Hakija osallistuu soveltuvuuskokeeseen yhtenä päivänä. Koepäivä ilmoitetaan hakijalle erikseen. Koepäivää ja koeaikaa ei voi vaihtaa (Päivitetty 29.5.2020).
Soveltuvuuskokeen menetelmänä on haastattelu. Kokeessa arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja edellytyksiä omaksua kasvatusalalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä soveltuvuutta kasvatusalan työtehtäviin. Arviointi perustuu moniulotteiseen opettajan osaamisen prosessimalliin (MAP), josta on saatavilla lisätietoa osoitteessa: https://sites.utu.fi/ovet/hanke/moniulotteinen-opettajan-osaamisen-malli-map/. Lisäksi arvioidaan hakijan sitoutuneisuutta suorittaa tutkinto. Kokeessa on viisi arvioitavaa osa-aluetta.
Soveltuvuuskokeen pisteytysSoveltuvuuskoe pisteytetään asteikolla 0–120 pistettä. Kokeen kukin osa pisteytetään asteikolla 0–24. Voidakseen tulla hyväksytyksi kandiohjelmaan hakijan on saatava kokeesta vähintään 40 pistettä siten, että kustakin osasta tulee saada vähintään 4 pistettä.
Kuhunkin hakukohteeseen hakeneet hakijat asetetaan hakukohteen valintajonossa paremmuusjärjestykseen. Kriteerit, joiden perusteella hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen, ovat:
- soveltuvuuskokeesta saadut pisteet yhteensä
- kokeen osasta 5 saadut pisteet
- kokeen osasta 1 saadut pisteet
- kokeen osasta 2 saadut pisteet
- kokeen osasta 3 saadut pisteet
- kokeen osasta 4 saadut pisteet
Jos näiden kriteerien perusteella jotkut hakijat ovat edelleen hyväksymisrajalla tasasijalla, heidät kaikki hyväksytään.
Ylioppilastutkinnon ja siihen rinnastettavien tutkintojen (IB, EB, RP/DIA) pisteytys todistusvalinnassa
Ylioppilastutkinnosta tai siihen rinnastettavista tutkinnoista saa pisteitä äidinkielestä ja kolmesta muusta aineesta alla olevan taulukon mukaisesti. Jokaisesta ainekorista (äidinkieli, matematiikka, reaali, kieli) otetaan huomioon yksi hakijalle parhaat pisteet antava aine. Pisteiden enimmäismäärä on 123,9 pistettä. Vuonna 2020 IB- ja EB-tutkinnon suorittavilta pisteytyksessä otetaan huomioon ennakkoarviot. Vanhamuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä
| TUTKINTO | Taso/ aine |
||||||
| YO
|
L | E | M | C | B | A | |
| EB | 10-9 | 8,99-8 | 7,99-7 | 6,99-6 | 5,99-5 | 4,99-4 | |
| IB | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 | |
| RP/DIA | 15-13 | 12-10 | 9-8 | 7 | 6-5 | 4 |
| TUTKINTO | Taso/ aine |
L | E | M | C | B | A |
| KAIKILTA HUOMIOIDAAN | |||||||
| YO | Äidinkieli: Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä |
33 | 27,5 | 22 | 16,5 | 11 | 5,5 |
| EB | L1-kieli | ||||||
| IB | A-kieli | ||||||
| RP/DIA | Äidinkieli suomi tai saksa |
||||||
| AINEKORIT | |||||||
| Matematiikka | |||||||
| YO | Pitkä matematiikka | 36,1 | 30 | 24 | 18 | 12 | 6 |
| EB | Pitkä matematiikka (5h) |
||||||
| IB | Further Mathematics, mathematics HL, Teoreettinen matematikka HL, Soveltava matematiikka HL, mathematics SL, Teoreettinen matematikka SL |
||||||
| RP/DIA | Matematiikka | ||||||
| YO | Lyhyt matematiikka | 28,3 | 23,6 | 18,9 | 14,1 | 9,4 | 4,7 |
| EB | Lyhyt matematiikka (3h) |
||||||
| IB | Soveltava mat. SL, Mathematical Studies |
||||||
| RP/DIA | Matematiikka vastaavuus- todistuksesta |
||||||
| Ainereaalit | |||||||
| YO, EB, IB, RP/DIA |
Fysiikka | 26,5 | 22 | 17,6 | 13,2 | 8,8 | 4,4 |
| YO, EB, IB, RP/DIA |
Historia | 24,5 | 20,4 | 16,3 | 12,2 | 8,2 | 4,1 |
| YO, DIA | Uskonto/ET | 24,5 | 20,4 | 16,3 | 12,2 | 8,2 | 4,1 |
| YO, EB, IB, RP/DIA |
Biologia | 22,4 | 18,6 | 14,9 | 11,2 | 7,5 | 3,7 |
| YO, EB, IB, RP/DIA |
Kemia | 22,4 | 18,6 | 14,9 | 11,2 | 7,5 | 3,7 |
| YO, EB, IB | Psykologia | 22,4 | 18,6 | 14,9 | 11,2 | 7,5 | 3,7 |
| EB, IB, RP/DIA |
Muut reaaliaineet* | 22,4 | 18,6 | 14,9 | 11,2 | 7,5 | 3,7 |
| YO, EB, IB, DIA |
Filosofia | 20 | 16,7 | 13,3 | 10 | 6,7 | 3,3 |
| YO, EB, IB, DIA |
Maantiede | 20 | 16,7 | 13,3 | 10 | 6,7 | 3,3 |
| YO | Yhteiskuntaoppi | 20 | 16,7 | 13,3 | 10 | 6,7 | 3,3 |
| YO | Terveystieto | 17,3 | 14,4 | 11,5 | 8,7 | 5,8 | 2,9 |
| Kielet | |||||||
| YO | Pitkä kieli | 28,3 | 23,6 | 18,9 | 14,1 | 9,4 | 4,7 |
| EB | L2-kieli | ||||||
| IB | A-kieli (ei sama kuin äidik.), B-englanti |
||||||
| RP/DIA | suomi tai saksa (ei sama kuin äidink.) englanti |
||||||
| YO | Keskipitkä kieli | 25,1 | 20,9 | 16,8 | 12,6 | 8,4 | 4,2 |
| EB | L3-kieli, ONL** | ||||||
| IB | muut B-kielet | ||||||
| RP/DIA | B1-kieli | ||||||
| YO | Lyhyt kieli | 22,6 | 18,9 | 15,1 | 11,3 | 7,5 | 3,8 |
| EB | L4-, L5-kieli | ||||||
| IB | AB-kieli | ||||||
| RP/DIA | B2-kieli tai B3-kieli | ||||||
*Muut tutkintoon sisältyvät aineet, esim. tietojenkäsittely, liiketalous, taloustieto jne.
** Other National Language
Todistusvalinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen ensisijaisesti äidinkielestä ja toissijaisesti matematiikasta saatujen pisteiden perusteella.
VAKAVA-koevalinnassa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen VAKAVA-kokeen pistemäärän perusteella.
Lopullisessa soveltuvuuskoevalinnassa tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavien kriteerien perusteella:
- kokeen osasta 5 saadut pisteet
- kokeen osasta 1 saadut pisteet
- kokeen osasta 2 saadut pisteet
- kokeen osasta 3 saadut pisteet
- kokeen osasta 4 saadut pisteet
Mikäli hyväksymisrajalla olevilla hakijoilla on näiden kriteerien soveltamisen jälkeen sama pistemäärä, hyväksytään kaikki tasatilanteessa olevat.
Pääsy- ja soveltuvuuskoe
VAKAVA-koe: perjantaina 15.5.2020 klo 10–13, sähköinen etäkoe. Hakijoita tiedotetaan sähköpostitse tarkemmin VAKAVA-kokeen tekemisestä hakijan hakulomakkeellaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
VAKAVA-koe perustuu koetilanteessa jaettavaan aineistoon, eikä siinä ole ennakkoon luettavaa materiaalia. VAKAVA-kokeessa arvioidaan kasvatustieteellisessä koulutuksessa tarvittavia akateemisia opiskelutaitoja. VAKAVA-kokeen tehtävät ovat tyypiltään monivalintatehtäviä. Lisätietoa VAKAVA-kokeesta löydät VAKAVAn verkkosivuilta (www.helsinki.fi/fi/verkostot/kasvatusalan-valintayhteistyoverkosto/vakava-koe).
Kontrollikoe: tiistaina 9.6.2020, sähköinen etäkoe. VAKAVA-kokeen kautta soveltuvuuskokeeseen kutsuttujen tulee lisäksi suorittaa kontrollikoe soveltuvuuskokeen yhteydessä. Kontrollikokeessa esitetään VAKAVA-kokeeseen liittyvä kysymys. Tämä osuus arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Hakija hylätään, jos kontrollikokeen perusteella arvioidaan, että hän ei ole suorittanut VAKAVA-koetta itsenäisesti.
SoveltuvuuskoeSoveltuvuuskoe: 9–11.6.2020, sähköinen etäkoe. Hakija osallistuu soveltuvuuskokeeseen yhtenä päivänä. Koepäivä ilmoitetaan hakijalle erikseen. Koepäivää ja koeaikaa ei voi vaihtaa (Päivitetty 29.5.2020).
Tieto soveltuvuuskokeeseen kutsuttaville lähetetään sähköpostitse toukokuun loppuun mennessä hakijan hakulomakkeellaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Kutsutuille lähetetään lisäksi tarkemmat ohjeet soveltuvuuskokeen tekemisestä.
Soveltuvuuskokeen menetelmänä on haastattelu. Kokeessa arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja edellytyksiä omaksua kasvatusalalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä soveltuvuutta kasvatusalan työtehtäviin. Arviointi perustuu moniulotteiseen opettajan osaamisen prosessimalliin. Lisäksi arvioidaan hakijan sitoutuneisuutta suorittaa tutkinto.
Mikäli hakija on hakenut yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, siihen liittyvä hakemus ja päätös ovat voimassa myös muuttuneilla valintaperusteilla. Yksilöllisenä järjestelynä myönnetty lisäaika suhteutetaan kuitenkin uuteen kokeen kestoon.
Jos muuttuneiden valintakoejärjestelyjen myötä ilmenee uudenlaisia tarpeita yksilöllisille järjestelyille, hakijan tulee olla välittömästi yhteyttä niiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joihin on hakenut.
Digitaalisissa valintakokeissa tietokoneen käyttöön ja erilliseen tilaan liittyvät yksilölliset järjestelyt ovat hakijan itsensä toteuttamisvastuulla.
Hakukohde on mukana korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa ja koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Hakija voi hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt.
Mikäli Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoa suorittava opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan Tampereen yliopiston luokanopettajan opintosunnassa, hän luopuu samalla automaattisesti aiemmasta kasvatustieteiden koulutuksen opiskeluoikeudesta (pois lukien opiskeluoikeus kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon varhaiskasvatuksen opettajan opintosuunnassa).
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Tarkistathan liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Pääsääntöisesti liitteitä ei kumminkaan pyydetä. Katso lisätietoja sivulta liitteet yhteishaussa.
Jos todistusvalinnassa jää kutsupaikkoja täyttämättä, yli jääneet paikat voidaan täyttää koevalinnassa. Mikäli taas koevalinnassa jää kutsupaikkoja täyttämättä, yli jääneet paikat voidaan täyttää todistusvalinnassa.
Jos aloituspaikka on varattu ensikertalaiselle hakijalle, mutta aloituspaikkaan ei voida valita ensikertalaista hakijaa, aloituspaikkaan voidaan valita muu hakija. Jos aloituspaikkaa ei ole varattu ensikertalaiselle hakijalle, aloituspaikkaan voidaan valita niin ensikertalainen hakija kuin muukin hakija.
Päivitetty 30.6.2020
Sekä todistusvalinnan että VAKAVA-koevalinnan tulokset ja mahdolliset kutsut soveltuvuuskokeeseen lähetetään samanaikaisesti viimeistään 27.5.2020 sähköpostitse hakijan hakulomakkeellaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Lopullisen valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus saada koevastauksensa nähtäväksi 14 päivän ajan edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä (15.7.2020) lähtien. Tarkemmat ohjeet päivitetään ennen tulosten julkistamista sivulle valintakokeiden näyttöpalvelu (Tampereen yliopisto).
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä tulee jättää kirjallisena osoitteeseen hakijapalvelut [at] helsinki.fi viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta Oikaisuvaatimuksen laatiminen, VAKAVA.
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttää alaikäisten parissa työskentelyä. Tämän vuoksi opiskelijan on esitettävä opintojen aikana rikostaustaote, josta ei saa ilmetä estettä työskennellä lasten kanssa.
Hae siirtohaussa
Yliopistojen siirtohaku kevät 2020
Siirtohaun hakuaika 4.5.-18.5.2020 15:00
- Haku on tarkoitettu toisessa suomalaisessa yliopistossa luokanopettajan koulutuksessa kandidaattivaiheessa opiskeleville
Luokanopettajan hakukohteeseen ovat siirtohaussa hakukelpoisia kandidaattivaiheessa muiden suomalaisten yliopistojen luokanopettajan koulutuksista siirtyvät opiskelijat, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus. Katso tarkemmat tiedot kohdasta Valintaperusteet.
Jos alempi korkeakoulututkinto on valmistumassa hakukeväänä, tulee tällaisen hakijan hakea siirtohaun sijasta suoraan ylempään korkeakoulututkintoon yhteishaun hakuaikana 18.3.–1.4.2020. Katso tarkemmat ohjeet sivulta siirtohaun hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä siirtohaun hakukohteessa opiskelijaksi vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Koulutukseen valitaan noin 5 opiskelijaa. Varattua kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen
Valinta tehdään harkinnanvaraisesti hakemusasiakirjojen perusteella. Opiskelijavalinnassa otetaan huomioon opintojen määrä, opintomenestys, opintojen suoritusajankohta ja hakijan siirrolle esittämät perustelut.
Hakijoilla tulee olla suoritettuna kasvatustieteistä vähintään perusopinnot (25 op) sekä perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60 op). Opintokokonaisuuksien tulee olla koottuna (erillinen todistus tai rekisteriote, jossa näkyy kokonaisuuden kokonaisarvosana ja koonti).
Hakukohteeseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Siirtohaun kautta valituksi tulleen opiskelijan on luovuttava siirron perusteena olevasta opinto-oikeudestaan ottaessaan opiskelupaikan vastaan. Tampereen yliopiston siirtohaun hakukohteet ovat mukana yliopistojen yhteisessä siirtohaussa, jossa ei ole valtakunnallista hakukohdemäärärajoitusta. Huomioithan, että hakukohteista enintään kaksi voi olla Tampereen yliopiston siirtohaun hakukohteita. Katso lisätietoja siirtohaun yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Katso lisätietoja siirtohaun yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Siirtohaun kautta valituksi tulleen opiskelijan on luovuttava siirron perusteena olevasta opinto-oikeudestaan ottaessaan opiskelupaikan vastaan.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Siirtohaussa sinun tulee liittää hakemukseesi:
- Ajan tasalla oleva opintosuoritusote
- Opiskelutodistus, josta käy ilmi opintojesi alkamisajankohta sekä käyttämäsi läsnä- ja poissaolokaudet (opintojesi alkamisajankohdasta lähtien)
- Motivaatiokirje
Lisäksi sinua voidaan pyytää todentamaan suomen kielen taitosi erillisellä liitteellä. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Katso lisätietoja sivulta liitteet siirtohaussa.
Opiskelupaikkansa peruuttaneen tilalle valitaan varasijajärjestyksessä seuraava hakija, mikäli kelpoisia hakijoita on. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Mikäli tässä hakukohteessa jää paikkoja täyttämättä, voidaan paikat siirtää täytettäväksi tiedekunnan toisessa siirtohaun tai korkeakoulujen yhteishaun hakukohteessa.
Päivitetty 15.5.2020
Siirtohaun tulokset julkistetaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia siirtohakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Opintoihin kuuluvat harjoittelut edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä. Tämän vuoksi opiskelijan on esitettävä opintojen aikana rikostaustaote, josta ei saa ilmetä estettä työskennellä lasten kanssa.