Avoin yliopisto

Löydät hakuohjeet ja linkin hakupalveluun  <a class="x_ContentPasted0" href="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin" rel="noopener noreferrer" target="_blank" title="https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avoin-yliopisto/nain-haet-avoimen-yliopiston-opintoihin">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> –sivulta.

Osassa opinnoista vaaditaan edeltäviä opintoja. Esimerkiksi aineopinnoissa voidaan vaatia, että on suorittanut ensin perusopintoja. Opintojaksokohtaisista vaatimuksista kerrotaan aina koulutuksen sivulla Koulutuksen kuvaus -välilehdellä, kohdassa Esitietovaatimukset.

Kun sinut on hyväksytty opintoihin, on sinun ilmoittauduttava opetukseen ja mahdolliseen harjoitusryhmään Sisu-järjestelmässä. Saat tästä tarkemmat ohjeet sähköpostiisi sen jälkeen, kun olet maksanut opintomaksun.

Pori

Seinäjoki

Tampere

Kirjallisuustieteen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus

<h2>Lisätiedot</h2>Haku jaksoittain. Luento-opetuksiin ja niihin liittyviin oheistentteihin on 5 avoimen opiskelijan kiintiö.Kokonaisuus on suoritettavissa kokonaan itsenäisillä suoritustavoilla.Osa toteutuksista julkaistaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Muutokset mahdollisia. KIR.210 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39113?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuuden teoria</a>KIR.220 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39128?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät</a>Seuraavista valitaan 15 opKIR.231 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39176?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Antiikin ja keskiajan kirjallisuus</a>KIR.232<a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39177?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer"> Klassinen länsimainen kertomakirjallisuus</a>KIR.233 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-48093?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: kielialueet</a>KIR.234 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-48094?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: lajit ja tyylisuunnat</a>KIR.235 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39179?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun</a>KIR.236 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39180?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun</a>KIR.237 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39181?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle</a>KIR.238 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-48095?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Suomen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta</a>Seuraavista valitaan 10 opKIR.241 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39160?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuusinstituutio, kulttuuri ja yhteiskunta</a>KIR.242 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39183?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Tekstiteoria ja kertomuksen analyysi</a>KIR.243 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39184?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuuden ja taiteen filosofia</a>KIR.244 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-39185?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjallisuus ja muu media</a> KIR.245 <a href="https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-48096?year=2023" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Omavalintaiset työelämätaidot</a> <h2>Esitiedot</h2>Esitietoina vaaditaan kirjallisuustien perusopinnot.

Lisätietoja avoimen yliopiston tarjonnasta voi kysyä Tampereen yliopiston opintotoimistosta.Meidät tavoittaa sähköpostitse avoin.tau [at] tuni.fi Puhelimitse 0294 520 200Lisätietoa avoimessa opiskelusta verkkosivuillamme <a href="https://www.tuni.fi/avoinyliopisto">tuni.fi/avoinyliopisto</a>

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Yhteiskunta

suomi

Keskustakampus

Porin yliopistokeskus

Seinäjoen yliopistokeskus

Tutustu maksuehtoihin <a href="https://tuni.fi/maksuehdot-avoinyliopisto">Näin haet avoimen yliopiston opintoihin</a> -verkkosivulla.

Opiskelija perehtyy kirjallisuudentutkimuksen teoriakenttään ja eri tutkimussuuntauksiin sekä kirjallisuudesta käytyyn teoreettiseen keskusteluun. Jakso koostuu kahdesta osasta: kirjallisuuden teorian suuntia (2 op) ja kirjallisuustieteen klassikoita (3 op). Molemmat näistä voi suorittaa joko luentokurssilla tai kirjatenttinä. Osat suositellaan suoritettaviksi samanaikaisesti.

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä kirjallisuustieteen historiallisia kehityslinjoja, teoreettisia suuntia ja tutkimuksen klassikoita. Opiskelija pystyy erittelemään ja arvioimaan tieteenalalla käytyä teoreettista keskustelua oman tutkimuksellisen suuntautumisen hahmottamiseksi.

<h2>Pakolliset esitiedot</h2><ul><li>Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan, KIR.110, 5op</li></ul>

Kirjallisuuden teorian suuntia 2 opYleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä.Harland: Literary Theory from Plato to Barthes (1999)JAWhy Study Literature? toim. Iversen, Nielsen &amp;amp; Alber, osat I ja II (2011; s. 1–173) Kirjallisuustieteen klassikoita 3 op Valitaan yksi seuraavista:Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia (1963/1991)Barthes: S/Z (1970/1974)Booth: The Rhetoric of Fiction (1961) Frye: The Anatomy of Criticism (1957)Jakobson: Language in Literature (1987; luvut 1–9, 11 ja 16–19)Pesonen &amp;amp; Suni (toim.): Venäläinen formalismi (2001)Uspenski: Poetics of Composition (1970) Wellek &amp;amp; Warren: Kirjallisuus ja sen teoria (1949/1969) JA yksi seuraavista:Fetterley: The Resisting Reader (1978)Fish: Is There a Text in This Class? (1980)Gilbert &amp;amp; Gubar: The Madwoman in the Attic (1979)Hirsch: Validity in Interpretation (1967)Iser: The Implied Reader (1972/1974)Lukács: The Historical Novel (1936–37/1962)Ricoeur: Tulkinnan teoria (1976/2000)Said: Orientalismi (1978/2011)Watt: The Rise of the Novel (1957) Sähköisen tentin kirjallisuus:Bahtin: Dostojevskin poetiikan ongelmia Said: Orientalismi

Opiskelija tutustuu kirjallisuustieteelliseen metodiseen keskusteluun omiin tutkimusintresseihin soveltuvan lähestymistavan muodostamiseksi. Jakso koostuu kahdesta osasta: menetelmät ja käsitteet (3 op) ja menetelmät ja sovellukset (2 op). Ensimmäinen kattaa keskeiset teoriat ja metodit, jälkimmäisessä syvennytään yhteen tai useampaan tutkimussuuntaukseen.

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä erilaisia metodisia lähtökohtia ja käsitteistöä sekä oppii niiden soveltamista ja kriittistä arviointia hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Opiskelija hahmottaa teorioiden, metodien ja aineistojen välistä suhdetta tutkimuksessa, tekstianalyysissa ja tulkinnassa. Opiskelija ymmärtää metodien soveltamismahdollisuuksia ja osaa muokata analyyttistä välineistöä omiin tutkimuksellisiin tarpeisiinsa.

<h5>Menetelmät ja käsitteet 3 op</h5>Sähköisenä tenttinä. Huom. tutkinto-ohjelman omat opiskelijat eivät voi suorittaa tätä osasuoritusta kirjantentillä.Koskela &amp;amp; Rojola: Lukijan ABC-kirja (1997)JABennett &amp;amp; Royle: An Introduction to Literature, Criticism and Theory (2004)<h5>Menetelmät ja sovellukset 2 op</h5>Valitse kolme suuntautumisvaihtoehtoa ja lue kaksi  artikkelia kustakin. Artikkelit, joihin ei ole suoraa linkkiä, löytyvät  yliopiston kirjaston kautta. Artikkelit ovat myös saatavissa jakson  vastuuhenkilöltä. Vastuuhenkilöt kerrotaan vuosittain opetusohjelmassa.<h5>Kulttuurinen ja yhteiskunnallinen tekstintutkimus</h5>Helle, Anna. Työ, talous ja tunteet Kari Hotakaisen Ihmisen osassa. Kulttuurintutkimus 30:3 (2013), 3–14.Ojajärvi, Jussi. Benson &amp;amp; Hedges -sytyttimellä. Kulutustavaroiden  ja tavaramerkkikerronnan ulottuvuuksia vuosituhannen vaihteen  suomalaisessa romaanissa. Avain 2012:2, 52–75.Sassi, Ville. Tematiikkaa ajan tarpeisiin. Kirjallisuuskeskustelu loi 1980-luvun pahan tematiikan reaktioksi arvomurrokseen. Avain 2012:1, 19–33.Sassi, Ville. Tematiikkaa ajan tarpeisiin. Kirjallisuuskeskustelu loi 1980-luvun pahan tematiikan reaktioksi arvomurrokseen. Avain 2012:1, 19–33.Tuukkanen, Anna. Pukinjalalla koreasti. Yhteiskunta-asemien tuottaminen Hilja Valtosen romaanissa Nuoren opettajattaren varaventtiili. Avain 2009:3–4, 60–73. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain3_4_09sisalto_PDF_lopullinen.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain3_4_09sisalto_PDF_lopullinen.pdf</a>)<h5>Kirjallisuussosiologia</h5>Hypén, Tarja-Liisa. Julkkiskirjailijan ja bestselleristin brändi: Jari Tervon tapaus. Avain 2012: 2, 5–18.Peltonen, Milla. Hävytön rahvas vs. loukattu sivistyneistö? Luokkaselkkaus Hannu Salaman Juhannustansseissa ja sen nostattamassa kohussa. Kulttuurintutkimus 27:3 (2010),  15–28.Sevänen, Erkki. Sosiologinen taiteentutkimus. Teoksessa Suomalainen estetiikka 1900-luvulla. Toim. Oiva Kuisma. Helsinki: SKS 2002, 359–415.Turunen, Risto. Kirjatuotanto ja kulttuurinen murros. Teoksessa Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. Toim. Maarit Grahn &amp;amp; Maunu Häyrynen. Helsinki: SKS 2009, 82–104.<h5>Kirjallisuus ja sukupuoli</h5>Grönstrand, Heidi. Murgrönan – kärsimyksen kuvaus vai selviytymistarina? Teoksessa Lähikuvassa nainen. Toim. Päivi Lappalainen, Heidi Grönstrand ja Kati Launis. Helsinki: SKS 2001, 23–42.Kekki, Lasse. ”Joutavat triumfit, naamiaiset, irstaat näytökset.”  Sodomian performatiivinen rakentuminen Christopher Marlowen tragediassa Edward II. Teoksessa Pervot pidot. Homo-, lesbo- ja queer-näkökulmia kirjallisuudentutkimukseen. Toim. Lasse Kekki &amp;amp; Kaisa Ilmonen. Helsinki: Like 2004, 68–92.Lappalainen, Päivi. Häpeä, ruumis ja väkivalta Sofi Oksasen Puhdistuksessa. Teoksessa Häpeä vähän. Kriittisiä tutkimuksia häpeästä. Toim. Viola Parente-Čapková ja Siru Kainulainen. Turku: Utukirjat 2011, 259–281.Rojola, Lea. Sukupuolieron lukeminen. Feministinen kirjallisuudentutkimus. Teoksessa Feministinen tietäminen. Keskustelua metodologiasta. Toim. Marianne Liljeström. Tampere: Vastapaino 2004, 25–43.<h5>Narratologia</h5>Hatavara Mari. Kertova ja kerrottu nainen Fredrika Runebergin Teckningar och drömmar -kokoelmassa. Teoksessa Kirjallisuuden naiset: naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle. Toim. Rossi Riikka, Isomaa Saija. Helsinki: SKS 2013, 27–54. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1391).Hägg, Samuli. Kerronta ja historia: venäläisestä formalismista diakroniseen narratologiaan. Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki &amp;amp; Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 50–77.Karttunen, Laura &amp;amp; Maria Mäkelä. Oi ihana, ohikiitävä rakkaus:  Äänet, intuitio ja mielikuvitus ﬁktiivisen kertomuksen analyysissä.  Teoksessa Mielikuvituksen maailmat. Tieteidenvälisiä tutkimuksia kirjallisuudesta. Toim. Merja Polvinen, Maria Salenius &amp;amp; Howard Sklar. Turku: Eetos 2017, 158–181.Mäkelä, Maria. Kognitiivinen realismi, kömpelö ruumis ja kielen todellisuus Mikko Rimmisen Pölkyssä. Avain 2015:1, 29–49.Tammi, Pekka. Kertomusta vastaan (”Ikävä tarina”). Teoksessa Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toim. Samuli Hägg, Markku Lehtimäki &amp;amp; Liisa Steinby. Helsinki: SKS 2009, 140–166.<h5>Intertekstuaalisuus ja hermeneutiikka</h5>Meretoja, Hanna. Nussbaum, hermeneutiikka ja kirjallisuuden eettinen potentiaali. Ajatus 70, 2014.Mikkonen, Kai. Tulkinnan kierteessä. Huomioita tekstiin viittaamisen ja tulkintayhteisön käsitteistä. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 51. 1998, 9–29.Rossi, Riikka. Vaaralla ja Elsa naturalistisina romaaneina. Laji arkkitekstuaalisena mallina. Teoksessa Lajit yli rajojen. Suomalaisen kirjallisuuden lajeja. Toim. Pirjo Lyytikäinen, Jyrki Nummi &amp;amp; Päivi Koivisto. Helsinki: SKS 2005, 104–127.Saariluoma, Liisa. Hermeneutiikka, teoria ja ’toisen’ kohtaamisen ongelma. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 53. 2000, 11–26.Tammi, Pekka. Tekstistä, subtekstistä ja intertekstuaalisista  kytkennöistä. Johdatusta Kiril Taranovskijn analyysimetodiin. Teoksessa Intertekstuaalisuus. Suuntia ja sovelluksia. Toim. Auli Viikari. Helsinki: SKS 1991, 59–103.<h5>Tyyli ja kuvakielisyys</h5>Haapala, Vesa. Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta. Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisiä ratkaisuja. Teoksessa Kuvien kehässä. Tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta. Toim. Vesa Haapala. Helsinki: SKS, 144–182.Karttunen, Laura. Minuus humoristisena taideteoksena. David Sedarisin ”Nuit of the Living Dead”. Teoksessa Huumorin aiheita ja vaiheita kaunokirjallisuudessa. Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen julkaisuja 10. Tampere: Tampereen yliopisto, 89–104.Katajamäki, Sakari. Runouden kieltoilmaukset ja kuvallisuuden paradoksi. Teoksessa Kieli, kirjallisuus ja kognitio. Toim. Katriina Kajannes &amp;amp; Leena Kirstinä. Jyväskylä: Yliopistopaino 2000, 133–158.Päivärinta, Anne. Kognitiivinen metafora  runoanalyysi selkärankana? Dylan Thomasin ’After the Funeral’ -runon  ruumiilliset kielikuvat ja koherenttiuden haaste. Avain 2010:4, 5–23. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_10sisalto.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain4_10sisalto.pdf</a>)<h5>Jälkikoloniaalinen ja ekokriittinen tutkimus</h5>Lahtinen, Toni. Sylissä höyryää elävä maa. Maa naisena Timo K. Mukan teoksessa Maa on syntinen laulu. Teoksessa Äänekäs kevät. Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. Toim. Toni Lahtinen &amp;amp; Markku Lehtimäki. Helsinki: SKS 2008, 156–182.Mattila, Hanna. Ekologisten ja kolonisaatiokriittisten äänten  kohtaamisia. Näkökulmia luontosuhteen kuvaukseen Nils-Aslak Valkeapään  runoudessa. Avain 2015:3, 68–85.Savolainen, Matti. Thomas Sutpen ja sokeriruokoviljelmiä Länsi-Intiassa. William Faulknerin Yoknapatawpha ja kolonialismi. Avain 2007:3, 6–25. (http://pro.tsv.fi/skts/24638Avain_sis_3_2007.pdf)Sihvonen, Jukka. Ihmiskuvia, eläimiä ja antropologisia koneita. Teoksessa Posthumanismi. Toim. Lea Rojola ja Karoliina Lummaa. Turku: Eetos 2014, 81–108Toivanen, Anna-Leena. ”Hänen henkensä elää.” Dambudzo Marecheran nerous. Kulttuurintutkimus 26:2–3. 2009, 31–46.<h5>Intermediaalisuus</h5>Keskinen, Mikko. Ääniteknologiat ja kirjallisuus. Avain 2008:1, 62–76. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain0108.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain0108.pdf</a>)Kokko, Mirja. Isän ikävä. Minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa Tyttö ja naakkapuu ja elokuvassa Näkymätön Elina. Avain 2010:2, 4–24. (<a href="http://pro.tsv.fi/skts/Avain2_10sisalto.pdf">http://pro.tsv.fi/skts/Avain2_10sisalto.pdf</a>)Kilpiö, Juha-Pekka. Kolmas merkitys toiseen. Kinefrasis suomalaisessa nykyrunoudessa. Avain 2016:4, 6–22.Mikkonen, Kai. Kuvat ilman sanoja, sarja ilman kuvia.  Sarjakuvakertomuksen ainutlaatuinen ja ”luonnollinen” fokalisaatio.  Teoksessa Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia. Toim. Mari Hatavara, Markku Lehtimäki &amp;amp; Pekka Tammi. Helsinki: Gaudeamus 2010, 303–330.

Opiskelija syventyy kirjallisuusinstituutiota sekä kulttuurin yhteiskuntasuhteita koskevaan tutkimukseen ja soveltaa sitä valitsemallaan tavalla. Osa suorituksesta voi olla käytännön harjoittelua, josta saatuja kokemuksia arvioidaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Opiskelija ymmärtää kulttuurisen kentän toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija tuntee kirjallisuusinstituution tutkimuksen keskeiset teoriat ja metodit ja ymmärtää niiden suhteen kirjalliseen elämään. Opiskelija osaa arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskysymyksiin ja pystyy muokkaamaan niitä perustellusti.

3 seuraavista:Barker: Cultural Studies. Theory and Practice (2000) Bourdieu: The Rules of Art (1992) Clark: Ecocriticism on the Edge (2015) Felski: Uses of Literature Fishelov: Dialogues with / and Great Books (2010) Furuland &amp;amp; Svedjedal (toim.): Litteratursociologi. Texter om litteratur och samhälle (1997) Garrard: Ecocriticism (2004) Garrard (toim.): The Oxford Handbook of Ecocriticism (2014, osin; sovitaan tentaattorin kanssa) Glower &amp;amp; Kaplan: Genders (2000) Hall: Identiteetti (1999) Hawkes: Ideology (1996) Hirsch: Generation of Postmemory (2008) Hirvonen: Saamenmaan ääniä: saamelaisen naisen tie kirjailijaksi (1999) Häggman: Paras tawara maailmassa. Suomalainen kustannustoiminta 1800–luvulta 2000-luvulle (2008) Jameson: Postmodernism, or, The Cultural Logic of Late Capitalism (1991) Karkama: Kulttuuri ja demokratia. Kirjoituksia kulttuurin nykytilasta (1998) Kellner: Mediakulttuuri (1998) Koivunen &amp;amp; Lehtonen (toim.): Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa (2012) Lazarus (toim.): Cambridge Companion to Postcolonial Literary Studies (2004)Lunn: Marxism and Modernism. An Historical Study of Lukács, Brecht, Benjamin, and Adorno (1984) Mäkinen: ”Nödvändighet af LainaKirjasto.” Modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997) Nyqvist &amp;amp; Oja (toim.): Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia (2018)Ojajärvi &amp;amp; Steinby (toim.): Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin aikakaudella (2008) Rantonen (toim.): Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa(2010) Rothberg: Traumatic Realism. The Demands of Holocaust Representation (2000) Sevänen: Taide instituutiona ja järjestelmänä. Modernin taide-elämän historiallis-sosiologiset mallit (1998) Sevänen: Vapauden rajat. Kirjallisuuden tuotannon ja välityksen yhteiskunnallinen säätely Suomessa vuosina 1918–1939 (1994) Sinfield &amp;amp; Dollimore: Political Shakespeare: New Essays in Cultural Materialism (1986) Svedjedal: The Literary Web. Literature and Publishing in the Age of Digital Production. A Study in the Sosiology of Literature (2000) Williams: Marxismi, kulttuuri ja kirjallisuus (1977/1988)

Opiskelija tutustuu länsimaisen kirjallisuuden ja kulttuurin alkuvaiheisiin sekä poetiikan ja kirjallisuuden lajien kehitykseen. Opintojaksossa perehdytään antiikin ja keskiajan kirjallisiin klassikoihin ja niitä koskevaan tutkimukseen.

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä antiikin ja keskiajan kirjallisuuden sekä runousopin kehityslinjoja. Opiskelija saa myös valmiudet tarkastella uudemman kirjallisuuden ilmiöitä antiikin jälkivaikutusten ja adaptaatioiden valossa.

Kirjatentin materiaalit:Kivistö, Riikonen, Salmenkivi &amp;amp; Sarasti-Wilenius: Kirjallisuus antiikin maailmassa (2007; sivut 1–162 sekä luvusta IV osiot 1–10, 17)JAMehtonen: Poetria nova (2003)Lisäksi kuusi kaunokirjallista teosta antiikin ja keskiajan kirjallisuudesta. Valitaan teokset vähintään neljästä eri ryhmästä:<ul><li>Gilgamesh (Hämeen-Anttilan suomennos 2000), Raamattu (osin), Tuhat ja yksi yötä (Hämeen-Anttilan suomennos 2001)</li><li>Homeros: Ilias TAI Odysseia (n. 700 eaa.), Vergilius: Aeneis (n. 20 eaa.)</li><li>Aiskhylos: Oresteia (458 eaa.), Sofokles: Kuningas Oidipus (n. 428 eaa.) TAI jokin muu hänen tragediansa, Euripides: Medeia (n. 400 eaa.)</li><li>Sapfo: Iltatähti, häälaulu (n. 600 eaa.), Catullus: Kaikki runous (87–57 eaa.) TAI sopimuksen mukaan kokoelma muuta runoutta (esim. Vergiliuksen Paimenlauluja, Horatiuksen satiireja) </li><li>Petronius: Satyricon (n. 60), Longos: Dafnis ja Khloe (n. 100-luku), Khariton: Kallirhoe (n. 50-150) </li><li>Marcus Aurelius: Itselleni (170-180), Augustinus: Tunnustukset (n. 398), Boëthius: Filosofian lohdutus (n. 524)</li><li>Beowulf (n. 725), von Eschenbach: Parsifal (1212)</li><li>Boccaccio: Decamerone (1348–1350), Petrarca: Sonetteja Lauralle (1327–74) tai jokin muu teos (esim. Chaucer: Canterburyn tarinoita (n. 1378–1400), Dante: Jumalainen näytelmä (n. 1320), jos näitä ei ole suoritettu perusopinnoissa). </li></ul>

Opiskelija syventyy länsimaisenkertomakirjallisuuden klassikoihin, niiden keskinäiseen vertailuun ja niitä koskevaan tutkimukseen.

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä todellisuudenkuvauksen kehityslinjoja länsimaisessa kertomakirjallisuudessa, erityisesti romaanissa.

Auerbach: Mimesis (1946/1992)Lisäksi luetaan kuusi teosta seuraavista:Vanha Testamentti (Mooseksen ja Samuelin kirjat) TAI Uusi Testamentti  (evankeliumit Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen mukaan) Rabelais: Pantagruel (1532) Montaigne: Esseitä I–II (1580–88; suom. Salminen, tentaattorin kanssa sovittavin osin) Cervantes: Don Quijote I –II (1605–15; tentaattorin kanssa sovittavin osin) Sterne: Tristram Shandy (1759–67) Rousseau: Tunnustuksia (1782–88) Austen: Emma (1815) Shelley: The last man (1826)     Stendhal: Punainen ja musta (1830)Tolstoi: Sota ja rauha (1865–69) Dostojevski: Karamazovin veljekset (1880)Zola: Nana (1880)Chopin: Herääminen (1899)Rilke: Malte Laurids Briggen muistiinpanot (1910) Wharton: Viattomuuden aika (1920)Kafka: Oikeusjuttu (1925) Woolf: Majakka (1927) Faulkner: Absalom, Absalom (1936)Mann: Tohtori Faustus (1947)Lee: Kuin surmaisi satakielen (1960)Lessing: Kultainen muistikirja (1962)Wolf: Medeia. Kertomus kuudelle äänelle (1996)

Opiskelija syventää tuntemustaan aikakauden kirjallisuuden kehityslinjoista ja historiallisista yhteyksistä.

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä Suomen kirjallisuuden ja kirjallisuusinstituution alkuvaiheiden kehityslinjoja. Opiskelija ymmärtää aikakauden keskeiset ilmiöt ja osaa suhteuttaa yksittäisiä teoksia niihin.

Varpio &amp;amp; Huhtala (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 1 (1999)JA kahdeksan seuraavista. Valitaan kummastakin listasta.ProosaCarstens: Murgrönan (1840; Muratti)Gummerus: Alkuperäisiä suomalaisia uuteloita (1865) IIngelius: Det gråa slottet (1851; Harmaa linna)Linder: En kvinna av vår tid (1867, Aikamme nainen)Päivärinta: Elämän havainnoita 1–2 (1880)Randelin: Den fallna (1848; Elisabet)Runeberg: Fru Catharina Boije och hennes döttrar (1858; Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä)Topelius: Fältskärns berättelser I (1853; Välskärin kertomuksia I)Topelius: Läsning för barn 2 (1866; Lukemisia lapsille 2)Wacklin: Hundrade minnen från Österbotten (1844–1845; Satanen muistelmia Pohjanmaalta)Lyriikka ja draamaAgricola: ”Alcupuhe Psaltarin päle” JA Forsius: ”Slutsång ur physica” JA Maskulainen: valikoima runoja JA Tuderus: valikoima runoja (Suomen kirjallisuuden antologia I sivut 242–288 osin)Choraeus: valikoima runoja JA Franzén: valikoima runoja (Suomen kirjallisuuden antologia I sivut 481–503)Kivi: Kullervo (1864) TAI Kihlaus (1866) JA Lea (1869) TAI Olviretki Scleusingenissa (1916)Kramsu: Runoelmia I (1859)Lundahl: Tammerkoskelle ja muita runoja (2011; toim. Mari Hatavara, Harry Lönnroth ja Katja Matikainen)Lönnrot: Kanteletar (1840)Runeberg: Elgskyttarne (1832; Hirvenhiihtäjät) TAI Hanna (1836)Runeberg: Kung Fjalar (1844; Kuningas Fjalar) TAI Nadeschda (1841)Topelius: Regina von Emmeritz (1852) TAI Kung Karls jakt (1852; Kaarle-kuninkaan metsästys) Wecksell: Daniel Hjort (1863)

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä Suomen kirjallisuuden ja kirjallisuusinstituution kehityslinjoja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Opiskelija ymmärtää aikakauden keskeiset ilmiöt ja osaa suhteuttaa yksittäisiä teoksia niihin.

Rojola (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 2 (1999)JA kahdeksan seuraavista. Valitaan vähintään kahdesta listasta. <h5>Kertomakirjallisuus</h5>Canth: Hanna (1886)Diktonius: Janne Kubik (1932; Janne Kuutio)Järnefelt: Maaemon lapsia (1905)Kianto: Punainen viiva (1909) Kilpi: Alastalon salissa (1933)Lange: &amp;#34;Sämre folk&amp;#34; (1885; &amp;#34;Huonompaa väkeä&amp;#34;) tai Berättelser från Finland (1890; Kertomuksia Suomesta)Lassila: Kuolleista herännyt (1916)Pakkala: Lapsia (1895)Parland: Sönder (1932; Rikki)Schildt: Häxskogen (1920; Noitametsä)Sinervo: Runo Sörnäisistä (1937) <h5>Lyriikka ja draama</h5>Canth: Anna Liisa (1895)Jotuni: Tohvelisankarin rouva (1924)Leino: Tuonelan joutsen (1898) JA Sota valosta (1900)Manninen: Säkeitä I (1905)Mustapää: Laulu ihanista silmistä (1925)Olsson: S.O.S. (1929)Pennanen: Rivit (1937)Sarkia: Unen kaivo (1936)Tavaststjerna: Dikter (1896; Runoja)Vaara: Satu sydämestä ja auringosta (1925) <h5> </h5> <h5>Esseet, genre- ja lastenkirjallisuus</h5>Finne: Kiljusen herrasväki (1914)Hellén: Lasten riemut. Luonnonkirjaa lukemassa. (2008; toim. Anna-Liisa Alanko)Kallas: Marokon lumoissa. Pieniä kirjeitä Marokosta (1931)Olli: Hyviä tuloksia vähällä vaivalla (1989, sivut 1–115)Paavolainen: Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa (1932)Penttilä: Herra ja ylhäisyys (1936)Swan: Iris rukka (1916)Waltari: Kiinalainen kissa ja muita satuja (1932)Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939)Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä Suomen kirjallisuuden ja kirjallisuusinstituution kehityslinjoja 1940-luvulta lähtien. Opiskelija ymmärtää aikakauden keskeiset ilmiöt ja osaa suhteuttaa yksittäisiä teoksia niihin.

Lassila (toim.): Suomen kirjallisuushistoria 3 (1999)JA kahdeksan seuraavista. Valitaan vähintään kahdesta listasta. KertomakirjallisuusBlasim: Majnūn sāḥat al-ḥurriyya (2012; Vapaudenaukion mielipuoli)ElRamly: Auringon asema (2002)Fagerholm: Diva (1998, Diiva)Holappa: Ystävän muotokuva (1998)Idström: Isäni rakkaani (1981)Itäranta: Teemestarin kirja (2012)Korpela: Tohtori Finckelman (1952)Linna: Täällä Pohjantähden alla I–III (1959–1962)Meri: Manillaköysi (1957)Mukka: Maa on syntinen laulu (1964)Oksanen: Puhdistus (2010)Ruuth: Kämppä (1969)Saisio: Elämänmeno (1975)Seppälä: Super Market (1991)Snellman: Pelon maantiede (1995)Statovci: Bolla (2019)Tikkanen: Man kan inte våldtas (1976; Miestä ei voi raiskata)Tuuri: Pohjanmaa (1982)Uurto: Ruumiin viisaus (1942)Vartio: Maan ja veden välillä (1955) Lyriikka ja draamaCarpelan: Gården (1969; Piha)Haavikko: Rauta-aika (1982)Kirstinä: Luonnollinen tanssi (1965)Manner: Poltettu oranssi (1968)Meriluoto: Lasimaalaus (1946)Salo: Lapualaisooppera (1968)Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba (1986)Valkeapää: Giďa ijat ćuov&amp;#39; gadat (1974; Kevään yöt niin valoisat)Viita: Kukunor (1949) Esseet, lastenkirjallisuus ja genrekirjallisuusHotakainen: Lastenkirja (1990)Hubara: Ruskeat tytöt (2017)Jansson: Farlig midsommar (1954; Vaarallinen juhannus)Joensuu: Harjunpää ja rakkauden nälkä (1993)Kokko: Pessi ja Illusia (1944)Kunnas: Tiitiäisen satupuu (1956)Lehväslaiho: Panssarisotaa 1941–1944 (1958)Nordgren: Det har aldrig hänt (1977; Sellaista ei tapahtunut)Paasilinna: Ulvova mylläri (1981)Pohjolan-Pirhonen: Suomen herttua Juhana (1964)Tenhunen: Kuolema savolaiseen tapaan (1976)

Opiskelija syventyy kertomus- ja tekstiteoreettiseen tutkimukseen ja soveltaa sitä valitsemallaan tavalla. Osa suorituksesta voi olla käytännön harjoittelua, josta saatuja kokemuksia arvioidaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Opiskelija ymmärtää kertomuksen ja tekstin teorian kirjallisuustieteellisiä soveltamismahdollisuuksia kirjallisten sekä muiden kulttuuristen tekstien analyysissa. Opiskelija tuntee ja osaa soveltaa ajantasaista tekstiteoreettista ja kertomusanalyyttistä välineistöä. Opiskelija osaa arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskysymyksiin ja pystyy muokkaamaan niitä perustellusti.

Kolme seuraavista:Abbott: The Cambridge Introduction to Narrative (2008) Allen: Intertextuality (2000) Bahtin: Discourse in the Novel (teoksesta: The Dialogic Imagination 1981, s. 259–422) Booth: The Company We Keep (1988) Bradford: Stylistics (1997) Brooks: Reading for the Plot (1984) Chatman: Story and Discourse (1978) TAI Coming to Terms (1990) Cohn: Transparent Minds (1978) Dentith: Parody (2000) Eco: The Limits of Interpretation (1990; luvut 1–7 ja 13–15) Genette: Narrative Discourse (1972/1980) Genette: Paratexts (1987/1992) Hatavara, Lehtimäki &amp;amp; Tammi (toim.): Luonnolliset ja luonnottomat kertomukset. Jälkiklassisen narratologian suuntia (2010) Herman: Basic Elements of Narrative (2009) Herman (toim.): The Cambridge Copmpanion to Narrative (2007) Herman et al.: Narrative Theory. Core Concepts and Critical Debates (2012) Herman &amp;amp; Vervaeck: Handbook of Narrative Analysis (2001 &amp;amp; 2019) Leech &amp;amp; Short: Style in Fiction (1981/2007; uudistettu painos) Living Handbook of Narratology: valikoima artikkeleja (sovitaan tentaattorin kanssa) Orr:Intertextuality: Debates and Contexts (2008) Page &amp;amp; Thomas (toim.): New Narratives. Stories and Storytelling in the Digital Age (2011) Palmer: Fictional Minds (2004) Phelan: Reading People, Reading Plots (1989) TAI Phelan: Living to Tell about It (2005) Puckett: Narrative Theory. A Critical Introduction (2016) Rabinowitz: Before Reading (1987)Schiff et al. (toim.): Life and Narratives: The Risks and Responsibilities of Storying Experience (2017) Stockwell: Cognitive Poetics (2002) Tammi: Kertova teksti (1992) Toolan: Narrative (1988; uudistettu painos 2001) Zunshine: Why We Read Fiction (2006)

Opiskelija syventyy taiteen ja erityisesti kirjallisuuden filosofiaa koskevaan tutkimukseen ja soveltaa sitä valitsemallaan tavalla. Osa suorituksesta voi olla käytännön harjoittelua, josta saatuja kokemuksia arvioidaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Opiskelija hallitsee kirjallisuutta koskevat keskeiset filosofiset kysymykset ja ymmärtää niiden yhteyksiä taiteenfilosofiseen keskusteluun. Opiskelija pystyy argumentoimaan kirjallisuudesta mielekkäillä filosofisilla käsitteillä niiden teoreettiset lähtökohdat huomioon ottaen. Opiskelija osaa arvioida tutkimusmenetelmien soveltuvuutta erilaisiin tutkimuskysymyksiin ja pystyy muokkaamaan niitä perustellusti.

englanti

3 seuraavista:Adorno: Esteettinen teoria (1970) Barthes: Rakastuneen kielellä (1977) Bowie: From Romanticism to Critical Theory. The Philosophy of German Literary Theory (1997) Carroll: On Criticism (2009) Davis: After Poststructuralism: Reading, Stories and Theory (2002) Derrida: Acts of Literature (1991) Dewey: Taide kokemuksena (1934) Eldrigge (toim.): Beyond Representation. Philosophy and Poetic Imagination (1996)Felski: Uses of literature (2011) Gadamer: Hermeneutiikka (suom. 2004)Korsmeyer: Gender and Aesthetics (2004) Kristeva: Muukalaisia itsellemme (1988) Meillassoux: Après la finitude (2006; on suom.) Meretoja et al. (toim.): Values of Literature (2015)Meretoja &amp;amp; Davies (toim.): Storytelling &amp;amp; Ethics (2017) Nussbaum: Love’s knowledge: essays on philosophy and literature (1990)Reiners, Seppä &amp;amp; Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot: Platonista Tolstoihin Reiners, Seppä &amp;amp; Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot 2: Modernista postmoderniin Salminen et al. (toim.): Kirjallisuus ja filosofia (2012)

Opiskelija syventyy intermediaaliseen tutkimukseen ja soveltaa sitä valitsemallaan tavalla. Osa suorituksesta voi olla käytännön harjoittelua, josta saatuja kokemuksia arvioidaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta.

Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida kirjallisuuden ja muussa mediassa käytettyjen esitystapojen suhdetta. Opiskelija tuntee keskeiset intermediaalisuuden teoriat ja käsitteet. Opiskelija pystyy hahmottamaan nykykulttuurin mediakenttää kirjallisuustieteen näkökulmasta.

3 seuraavista:Ahvenjärvi ym. (toim.) Paperinen avaruus. Näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin (2020) Bacon: Audiovisuaalisen kerronnan teoria (2. uudistettu painos 2004) Emerson: Reading Writing Interfaces. From the Digital to the Bookbound (2014)Finn: What Do Algorithms Want. Imagination in the Age of Computing (2017) Guynes &amp;amp; Hassler-Forest (toim.): Star Wars and the History of Transmedia Storytelling (2018) Grishakova &amp;amp; Ryan (toim.): Intermediality and Storytelling (2010) Groensteen: Système de la bande dessinée (1999; engl. The System of Comics, 2007) Hatavara: Historia kuvina, jälkinä ja esityksinä Leena Landerin Käskyssä (2010)Hayles: Electronic Literature. New Horizons for the Literary (2008) Hutcheon: A Theory of Adaptation (2006) Jenkins: Convergence Culture. Where Old and New Media Collide (2006) Keskinen: Audio Book (2008) Lahtinen &amp;amp; Lehtimäki (toim.): Ääniä äänien takaa (2006) Lothe: Narrative in Fiction and Film (2000) Mikkonen: Kuva ja sana (2005)Mittell: Complex TV. The Poetics of Contemporary Television Storytelling (2015) Mitchell: Picture Theory (1994)Murray: Hamlet on the Holodeck. The Future of Narrative in Cyberspace (1997) Ryan (toim.): Narrative across Media (2004) Sanders: Adaptation and Appropriation. The New Critical Idiom. (2006) Stein &amp;amp; Thon (toim.): From Comic Strips to Graphic Novels. Contributions to the Theory and History of Graphic Narrative (2013; luetaan Introduction ja osat I ja II) Wagner (toim.): Icons – Texts – Iconotexts (1996) Wolf &amp;amp; Bernhart (toim.): Description in Literature and Other Media (2007)

3 seuraavista:Aarseth: Cybertext (1997) Bacon: Audiovisuaalisen kerronnan teoria (2. uudistettu painos 2004) Eilittä (toim.): Intermedial Arts (2012) Genette: Seuils (1982; engl. Palimpsests, 1997) Grishakova &amp;amp; Ryan (toim.): Intermediality and Storytelling (2010) Groensteen: Système de la bande dessinée (1999; engl. The System of Comics, 2007) Hatavara: Historia kuvina, jälkinä ja esityksinä Leena Landerin Käskyssä (2010) Hutcheon: A Theory of Adaptation (2006) Keskinen: Audio Book (2008) Lahtinen &amp;amp; Lehtimäki (toim.): Ääniä äänien takaa (2006) Lehtonen: Post scriptum (2001) Lothe: Narrative in Fiction and Film (2000) Mikkonen: Kuva ja sana (2005) Mitchell: Picture Theory (1994) Ryan (toim.): Narrative across Media (2004) Sanders: Adaptation and Appropriation. The New Critical Idiom. (2006) Stein &amp;amp; Thon (toim.):  From Comic Strips to Graphic Novels. Contributions to the Theory and  History of Graphic Narrative (2013; luetaan Introduction ja osat I ja  II) Wagner (toim.): Icons – Texts – Iconotexts (1996) Wolf &amp;amp; Bernhart (toim.): Description in Literature and Other Media (2007)

Opiskelija syventää tuntemustaan valitun kielialueen kirjallisuuden kehityslinjoista ja historiallisista yhteyksistä.

Opiskelija tuntee valitun kielialueen kirjallisuuden historiallisia kehityslinjoja. Opiskelija osaa sijoittaa yksittäisiä tekstejä kielialueensa kirjalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin.

Valitun kielialueen historia sekä vähintään kuusi aiheeseen liittyvää  kaunokirjallista teosta. Teosten valinnasta neuvotellaan tentaattorien  kanssa.Kielialueet: Brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus |  Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus | Saksankielinen kirjallisuus |  Ranskalainen kirjallisuus | Venäläinen kirjallisuus | Brittiläinen ja kansainyhteisön kirjallisuus (Lieven Ameel)Poplawski (toim.): English Literature in Context (2017) JAKosonen et al. (toim.): Imperiumin perilliset (2009)Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Austen: Mansfield Park (1814; Kasvattitytön tarina)  Brontë: Wuthering Heights (1847; Humiseva harju)  Byatt: Possession (1990; Riivaus)  Dickens: Great Expectations (1861; Suuria odotuksia / Loistava tulevaisuus)  Donne: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Eliot: Middlemarch (1871–1872)  Fielding: Joseph Andrews (1742)  Achebe: Kaikki hajoaa (1958)Ishiguro: The Remains of the Day (1989; Pitkän päivän ilta  Joyce: A Portrait of the Artist as a Young Man (1916; Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta)  Keats: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Larkin: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Mansfield: Bliss, and Other Stories (1920) TAI The Garden Party, and Other Stories (1922)  Marlowe: Doctor Faustus (1588)  Sillitoe: Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (1958) Milton: Paradise Lost (1667; Kadotettu paratiisi)  Richardson: Pamela (1740)  Rushdie: The Satanic Verses (1988; Saatanalliset säkeet)  Shakespeare: King Lear (1605; Kuningas Lear)  Shelley: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Thomas: Collected Poems (1934–1952)  Woolf: The Waves (1931; Aallot)  Wordsworth: lyrikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Yeats: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläWinterson: Ei appelsiini ole aina hedelmä (1985) Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus (Lieven Ameel)Lawrence Buell: The Dream of the Great American Novel (2014). The Belknap press of Harvard UP.TAIRuland &amp;amp; Bradbury: From Puritanism to Postmodernism (1992)Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Atwood: Surfacing (1972; Yli veden)  Baldwin: Another Country (1962) Beecher Stowe, Uncle Tom’s Cabin (1852, Setä Tuomon tupa)Bukowski: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Carver: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (1981)  Cummings: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Davis: The collected stories of Lydia Davis (2009)  Dickinson: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Ellison: Invisible Man (1952; Näkymätön mies)  Faulkner: Go Down Moses (1952) TAI Karhu ja muita novelleja (kokoelma)  Fitzgerald: The Great Gatsby (1925; Kultahattu) Frost: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Heller: Catch-22 (1961; Me sotasankarit)  Hemingway: For whom the bell tolls (1943; Kenelle kellot soivat)  James: The Portrait of a Lady (1881; Naisen muotokuva)  Kincaid: Annie John (1985, suomennos Katoava paratiisi) McCarthy: Blood Meridian (1985; Veren ääriin)  Melville: Moby-Dick (1851; Moby Dick)  Morrison: The Bluest Eye (1970; Sinisimmät silmät)  Munro: Runaway (2004; Karkulainen) Ondaatje: The English Patient (1992; Englantilainen potilas)  Salinger: Nine Stories (1953; Yhdeksän kertomusta)  Shields: valikoima novelleja sopimuksen mukaan  Steinbeck: The Grapes of Wrath (1939; Vihan hedelmät)  Stevens: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Twain: The Adventures of Huckleberry Finn (1884; Huckleberry Twinnin seikkailut)  Wallace: Brief Interviews with Hideous Men (1999; Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja)  Wharton: The House of Mirth (1905)  Whitman: Leaves of Grass (1855–1891)  Williams: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä <h5>Saksankielinen kirjallisuus (Sari Kivistö)</h5>Martini: Deutsche Literaturgeschichte. Von den Anfängen bis zur Gegenwart (1991) TAIRötzer: Geschichte der deutschen Literatur: Epochen, Autoren, Werke (2000)JAKähkönen &amp;amp; Meretoja (toim.): Muistijälkiä (2010)Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Bernhard: Holzfällen: Eine Erregung (1984; Hakkuu: Muuan mielenkuohu)Celan: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläDöblin: Berlin Alexanderplatz (1929; Berlin Alexanderplatz)Erpenbeck: Heimsuchung (2008; Kodin ikävä)Frisch: Homo faber (1957)Goethe: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläGrass: Die Blechtrommel (1959; Peltirumpu)Grimmelshausen: Der Abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1676; Seikkailukas Simplicissimus)Heine: valikoima lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläHesse: Der Steppenwolf (1927; Arosusi)Hoffmann: Lebensansichten des Katers Murr (1820; Kissa Murr ja hänen elämänviisautensa)Hölderlin: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläJelinek: Klavierspielerin (1983; Pianonsoittaja)Kafka: Das Schloß (1926; Linna)Keller: Der Grüne Heinrich (1854-1855; Viheriä Heikki)Mann: Der Zauberberg (1924; Taikavuori)Musil: Der Mann ohne Eigenschaften (1930–1933; Mies vailla ominaisuuksia)Müller: Mensch ist ein grosser Fasan auf der Welt (1986; Ihminen on iso fasaani)Nietzsche: Also sprach Zarahustra (1883–1885; Näin puhui Zarahustra)Novalis: lyriikkaa ja proosaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläRilke: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläSchiller: Don Karlos, Infant von Spanien (1788)Sebald: Austerlitz (2001)Wolf: Kassandra (1983) <h5> </h5><h5>Ranskalainen kirjallisuus (Maria Mäkelä)</h5>Vertainen: Ranskan kirjallisuuden historia (1998)JAKosonen et al. (toim.): Tarinoiden paluu (2008)Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Baudelaire: Lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Beaumarchais: Le Barbier de Séville (1773) JA La Folle journée ou le Mariage de Figaro (1778)  Beckett: Fin de partie (1957; Leikin loppu)  Butor: La Modification (1957; Tänä yönä nukut levottomasti)  Camus: La Peste (1947; Rutto)  Céline: Voyage au bout de la nuit (1932; Niin kauas kuin yötä riittää)Césaire: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Chateaubriand: Atala (1801) JA René (1802)  Colette: Chéri (1920)  Corneille: Le Cid (1636)NDiaye: Trois femmes puissantes (2009; Kolme vahvaa naista)  Duras: Le Ravissement de Lol V. Stein (1964; Lol V. Steinin elämä)  Flaubert: L&amp;#39;éducation sentimentale (1869; Sydämen oppivuodet)  Gide: Le journal des faux-monnayeurs (1925; Vääränrahantekijät)  Houellebecq: Plateforme (2001; Oikeus nautintoon)  Hugo: Les Misérables (1862; Kurjat)  Huysmans: À rebours (1884; Vastahankaan)  La Fontaine: Faabeleita (1668–1694)  Le Clézio: Désert (1980; Autiomaa)  Littell: Les Bienveillantes (2006; Hyväntahtoiset)  Mallarmé: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielelläMaalouf: Samarkand (1988)  Maran: Batouala (1921)Molière: Tartuffe (1664)  Pascal: Pensées (1662/1897; Mietteitä)  Perec: W ou le souvenir d&amp;#39;enfance (1975; W eli lapsuudenmuisto)  Prévost: Manon Lescaut (1731)  Proust: À la recherche du temps perdu (1913–27; Kadonnutta aikaa etsimässä; sovituin osin)  Racine: Phèdre (1677; Faidra: viisinäytöksinen murhenäytelmä)  Rimbaud: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Robbe-Grillet: La Jalousie (1957)  Rousseau: Julie ou la nouvelle Héloïse (1761)Sand: La petite fadette (1849; Pikku fadette)  Sarraute: Les Fruits d&amp;#39;or (1963; Kultaiset hedelmät)  Sartre: La Nausée (1938; Inho)  Simon: La Route des Flandres (1960; Flanderin tie)Slimani: Chanson douce (2016; Kehtolaulu)  Stendhal: La Chartreuse de Parme (1839; Parman kartusiaaniluostari)  Verlaine: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä  Wittig: Les Guérillères (1969) TAI L’Opoponax (1964; Opoponaks) <h5>Venäläinen kirjallisuus (Saija Isomaa)</h5><h5> </h5>Ekonen &amp;amp; Turoma (toim.): Venäläisen kirjallisuuden historia (2011)Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Ahmatova: lyriikkaa sopimuksen mukaan  Belyi: Peterburg (1913–14, 1922; Peterburg)  Brodski: lyriikkaa sopimuksen mukaan  Dostojevski: Idiot (1869; Idiootti)  Gogol: Mortvyje duši (1842; Kuolleet sielut)  Gorki: Mat&amp;#39; (1907; Äiti)  Harms: Sattumia (kokoelma)  Mandel’štam: lyriikkaa sopimuksen mukaan  Nabokov: Dar (1937–8, 1952; Lahja)  Pasternak: lyriikkaa sopimuksen mukaan  Puškin: Jevgeni Onegin (1923–37)  Šalamov: proosaa sopimuksen mukaan TAI Solženitsyn: Arkhipelag GULAG (1973; Gulag. Vankileirien saaristo)  Sokolov: Škola dlja durakov (1977) Sorokin: Telluriya (2013; Telluuria)  Tolstoi: Voskresenie (1899; Ylösnousemus)  Tšehov: novelleja sopimuksen mukaan  Tšernyševski: Tšto delat’? (1863; Mitä on tehtävä?)  Tsvetajeva: lyriikkaa sopimuksen mukaan  Turgenev: Ottsy i deti (1862; Isät ja pojat)

Opiskelija syventää tuntemustaan valitun kirjallisen lajityypin tai tyylisuunnan kehityslinjoista ja historiallisista yhteyksistä.

Opiskelija tuntee ja osaa sijoittaa yhteyksiinsä kirjallisen lajityypin tai tyylisuunnan historiallisia kehityslinjoja. Opiskelija osaa tarkastella yksittäisiä tekstejä valitussa lajihistoriallisessa kontekstissa.

Valitun lajin tai tyylisuunnan  historia sekä vähintään kuusi aiheeseen liittyvää kaunokirjallista  teosta. Teosten valinnasta neuvotellaan tentaattorien kanssa.Lajit: Modernismista postmodernismiin | Tieteiskirjallisuus ja  fantasia | Dekkari, kauhu, romanssi | Lasten ja nuorten kirjallisuus |  Sarjakuva ja graafinen romaani <h5> </h5><h5>Modernismista postmodernismiin</h5>Childs: Modernism (2000) JAMcHale: Postmodernist Fiction (1987) TAI McHale: The Obligation toward the Difficult Whole (2004)Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Acker: Don Quixote (which was a dream) (1986)Ashbery: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä Auden: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä Barnes: Nightwood (1936; Yömetsä) Barth: Lost in the Funhouse (1968) Beckett: Watt (1953) Bernstein: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä Brooke-Rose: Thru (1975) Calvino: Se una notte d&amp;#39;inverno un viaggiatore (1979; Jos talviyönä matkamies) Carter: Nights at the Circus (1984) Coetzee: Elizabeth Costello (2003) Cortázar: Rayuela (1963; Ruutuhyppelyä) Danielewski: The House of Leaves (2000) DeLillo: White Noise (1985; Valkoinen kohina) Eco: Il nome della rosa (1980; Ruusun nimi) Eliot: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä Faulkner: As I Lay Dying (1930; Kun tein kuolemaa) Fowles: The French Lieutenant&amp;#39;s Woman (1969; Ranskalaisen luutnantin nainen) Hurston: Their Eyes Were Watching God (1937) Joyce: Ulysses (1922; Ulysses / Odysseus) McKay: Home to Harlem (1928) Merrill: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä Nabokov: Pale Fire (1962; Kalvas hehku) Pelevin: Zizn&amp;#39; nasekomykh (1993; Hyönteiselämää) Perec: La vie mode d&amp;#39;emploi (1978; Elämä Käyttöohje) Pound: lyriikkaa sopimuksen mukaan; luetaan alkukielellä Pynchon: Gravity&amp;#39;s Rainbow (1973; Painovoiman sateenkaari) Queneau: Exercices de style (1947; Tyyliharjoituksia) Reed: Mumbo Jumbo (1972)  Stein: Tender Buttons (1912, Hellät nappulat) Svevo: La conscienza di Zeno (1923; Zenon tunnustuksia) Tournier: Vendredi ou les Limbes du Pacifique (1967; Perjantai) Woolf: Orlando (1928; Orlando)  <h5>Tieteiskirjallisuus ja fantasia</h5>Luckhurst: Science Fiction (2005) TAI James &amp;amp; Mendlesohn (toim.): The Cambridge Companion to Science Fiction (2003)JAJames &amp;amp; Mendlesohn (toim.): The Cambridge Companion to Fantasy Literature (2012) TAI Farah Mendlesohn: Rhetorics of Fantasy (2008) Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Atwood: Oryx and Crake (2003, Oryx ja Crake) Atwood: The Handmaid&amp;#39;s Tale (1985; Orjattaresi) Adams: The Hitchhiker&amp;#39;s Guide to the Galaxy (1979; Linnunradan käsikirja liftareille) Asimov: Foundation JA Foundation and Empire JA Second Foundation (1951-53; Säätiö-trilogia) Bradley: The Mists of Avalon (1982; Avalonin usvat)Butler: Kindred (1979) Clarke: Childhood&amp;#39;s End (1953; Lapsuuden loppu)Dick: The Man in the High Castle (1962; Oraakkelin kirja) Dunsany: The King of Elfland&amp;#39;s Daughter (1924; Haltiamaan kuninkaantytär) Gibson: Neuromancer (1984; Neurovelho) Hobb: Assassin&amp;#39;s Apprentice (1995; Salamurhaajan oppipoika) Holdstock: Mythago Wood (1984; Alkumetsä)           Huxley: Brave New World (1932; Uljas uusi maailma) LeGuin: The Earthsea Cycle 1-3 (1968–72; Maameren tarinat 1-3) LeGuin: The Left Hand of Darkness (1969; Pimeyden vasen käsi) Lem: Solaris (1961) Lewis: The Lion, the Witch and the Wardrobe (1950; Velho ja leijona)Liu: 三体 (2006; Kolmen kappaleen probleema)Martin: A Song of Ice and Fire (5 osaa ajalla 1996–2011, Tulen ja jään laulu)Martinson: Aniara, en revy om människan i tid och rum (1956; Aniara: Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa) Miéville: The City &amp;amp; the City (2010, Toiset) O’Brien: The Third Policeman (1967; Kolmas konstaapeli) Orwell: Nineteen Eighty-Four (1949; Vuonna 1984) Pratchett: Night Watch (2001, Yövartiosto) Pullman: His Dark Materials (1995–2000; Universumien tomu -trilogia) Russ: The Female Man (1975; Naisten planeetta) Simmons: Hyperion (1989, Hyperion) Strugatski: Piknik na obotšine (1972; Stalker: Huviretki tienpientarelle) Tolkien: Lord of the Rings (1954–55; Taru Sormusten herrasta) Verne: Vingt mille lieues sous les mers (1870; Sukelluslaivalla maapallon ympäri / Kapteeni Nemo ja Nautilus) Wells: The Time Machine (1895; Aikakone) Zamjatin: Мы (1920, Me) <h5>Dekkari, kauhu, romanssi</h5>Cawelti: Adventure, Mystery, and Romance (1977) TAI Pearce: Romance Writing (2007) TAI Regis: A Natural History of Romance Novel (2003)JAPyrhönen: Mayhem and Murder (1999) TAI Toikkanen: The Intermedial Experience of Horror: Suspended Failures (2013) Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Chandler: The Long Goodbye (1953; Pitkät jäähyväiset) Christie: And Then There Were None (1939; Eikä yksikään pelastunut) Collins: The Moonstone (1868; Kuun kivi) Conan Doyle: The Hound of the Baskervilles (1901–02; Baskervillen koira) Deveraux: A Knight in Shining Armor (1989, Pelastava ritari) du Maurier: Rebecca (1938; Rebekka) Dumas: Le Comte de Monte-Cristo (1844; Monte Criston kreivi) Ellroy: American Tabloid (1995; Amerikan tabloidi) Fielding: Bridget Jones&amp;#39;s Diary (1996; Bridget Jones - elämäni sinkkuna) Fleming: Thunderball (1961; Pallosalama) Gabaldon: Outlander (1991; Muukalainen) Greene: A Gun For Sale (1936, Takaa-ajettu) Hammett: The Maltese Falcon (1930, Maltan haukka) King: The Shining (1977; Hohto) Larsson: Millennium-trilogia (2006–07) Le Carré: The Spy Who Came in from the Cold (1963; Mies kylmästä) Levin: Rosemary&amp;#39;s Baby (1967; Rosemaryn painajainen) Lovecraft: Kootut teokset (1919–37; sovituin osin) McCullough: The Thorn Birds (1977; Okalinnut) Mitchell: Gone with the Wind (1936; Tuulen viemää) Poe: Morgue-kadun murhat (1841) Réage: Histoire d&amp;#39;O (1954; O:n  tarina) Shelley: Frankenstein; or, the Modern Prometheus (1818; Frankenstein - uusi Prometheus) Simenon: Mon ami Maigret (1949; Ystäväni Maigret) Smith: Gorky Park (1981; Gorkin puisto) Stoker: Dracula (1868; Dracula) Tartt: The Secret History (1992; Jumalat juhlivat öisin) <h5>Lasten ja nuorten kirjallisuus</h5>Nikolajeva (toim.): Aspects and Issues in the History of Children’s Literature (1995)JAHunt: An Introduction to Children&amp;#39;s Literature (1994) TAI Lerer: Children’s Literature (2008) Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Alcott: Little Women (1868; Pikku Naisia) Andersen: Satuja (1835 lähtien / kokoelma 2005) Burnett: The Secret Garden (1911; Salainen puutarha) Carroll:  Alice&amp;#39;s Adventures in Wonderland (1865; Liisa ihmemaassa) JA Through  the Looking- Glass (1871; Liisan seikkailut peilimaailmassa) Dahl: The BFG (1982; Iso kiltti jätti) Ende: Die unendliche Geschichte (1979; Tarina vailla loppua) Goscinny &amp;amp; Sempé: Le petit Nicolas (1960; Pikku Nikke) JA Les recrés du petit Nicolas (1961; Nikke ja nenä) Grahame: The Wind in the Willows (1908; Kaislikossa suhisee) Grimm: Grimmin sadut I-III (1812, 1814 / 1999) Hughes: The Iron Man (1968; Rautamies)Knutsson: Pelle Svanslös på äventyr (1939; Pekka Töpöhännän seikkailut)Lindgren: Pippi Långstrump (1945; Peppi Pitkätossu)Meyer: Twilight (2005; Houkutus) Milne: Winnie-the-Pooh (1926; Nalle Puh) Montgomery: Emily of New Moon (1923; Pieni runotyttö) Rowling: Harry Potter and the Philosopher&amp;#39;s Stone (1997; Harry Potter ja viisasten kivi) Sachar: Holes (1998; Paahde)Saint-Exupéry: Le petit prince (1943; Pikku prinssi)Sendak: Where the Wild Things Are (1963; Hassut hurjat hirviöt)Stevenson: Treasure Island (1883; Aarresaari) Townsend: The Secret Diary of Adrian Mole, Aged 13¾ (1982; Adrian Molen salainen päiväkirja) Twain: The Adventures of Tom Sawyer (1876; Tom Sawyerin seikkailut) Uspenski: Djadja Fjodor, pjos i kot (1974; Fedja-setä, kissa ja koira) Valente:  The Girl Who Circumnavigated Fairyland in a Ship of Her Own Making  (2011; Tyttö, joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan  laivalla) White: Charlotte&amp;#39;s Web (1952; Lotta ystäväni) <h5>Sarjakuva</h5> Bramlett, Cook &amp;amp; Meskin (toim.): The Routledge Companion to Comics (2016; luetaan &amp;#34;Introduction&amp;#34; ja &amp;#34;1: History and Traditions&amp;#34;, 1–115)JAGardner: Projections (2012) TAI Beaty: Unpopular Culture. Transforming the European Comic Book in the 1990s (2007) Kuusi tai useampi teosta seuraavista:Barks: sopimuksen mukaan esim. kokoelmasta Carl Barksin parhaat (2006–2009) Beauchard (David B.): L’Ascension du haut mal (1996-2003; Epileptikko) Bechdel: Fun Home (2006) Bilal: Nikopol-trilogia (Jumalaton näytelmä, 1980; Unien vankila, 1986; Kylmä päiväntasaaja, 1992) Clowes: Ghost World (1997) Comès: Lumikko (1981–82) Delisle: Pjongjang (2009) Eisner: A Contract with God and Other Tenement Stories (1978; Talo Bronxissa) Gaiman: The Sandman (1989–96) Hergé: Les Bijoux de la Castafiore (1963; Castafioren korut) JA Goscinny: Astérix et Cléopâtre (1965; Asterix ja Kleopatra) Herriman: Krazy Kat (1913–44; sopimuksen mukaan) McCay: Little Nemo in Slumberland (1905-1907 ja 1907-1908;Pikku Nemo höyhensaarilla osat I ja II) Miller: The Dark Knight Returns (1986; Yön ritarin paluu) Miyazaki: Tuulen laakson Nausicaä 1–7 (1982–94) Moebius: Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli 1 ja 2 (1990, 1992) Moore: Vartijat (1986–87) Nakazawa: Hadashi no ken (1973; Hiroshiman poika) Sacco: Palestiina (2001) Satrapi: Persepolis: (2000-03)Spiegelman: Maus I: A Survivor’s Tale: My Father Bleeds History (1980; Maus: selviytyjän tarina) Strömquist: Kunskapens frukt (2014; Kielletty hedelmä)Tan: The Arrival (2006) Tardi: 13. kerros (1984) Thompson: Habibi (2011)

Opiskelija perehtyy syvällisesti johonkin Suomen kirjallisuushistorian periodiin, lajiin, suuntaukseen tai kirjalliseen ryhmittymään.

Opiskelija lukee laajasti jonkin Suomen kirjallisuushistoriallisen periodin, lajin, suuntauksen tai kirjallisen ryhmittymän teoksia ja osaa eritellä ja tulkita sen erityispiirteitä ja kirjallisuushistoriallista merkitystä itsenäisesti ja analyyttisesti.

Luettavista teoksista sovitaan erikseen tentaattorin kanssa sähköpostitse tai vastaanotolla. Hyvä määrä kirjallisuutta on esimerkiksi: <ul><li>kaksi teoriakirjaa ja kuusi kaunokirjallista teosta </li><li>yksi teoriakirja, aihealueen artikkeleita ja kuusi kaunokirjallista teosta </li><li>yksi laajahko teoriakirja ja kahdeksan kaunokirjallista teosta </li></ul>Laadi ehdotus luettavista teoksista itse ja ota sen jälkeen yhteyttä tentaattoriin. Ehdota omaa kirjalistaa esimerkiksi seuraavilta alueilta:<h5>Periodeja, suuntauksia, ryhmittymiä</h5>1900-luvun alun työväenkirjallisuus 30-luvun kirjallisuus 60- ja 70-lukujen osallistuva kirjallisuus 80-luvun punk-henkinen kirjallisuus 90-luvun kirjallisuus Dagdrivare-sukupolvi Nykykirjallisuus Pahan koulukunta Pienoishuumorin vuosikymmen (1870-luku) Postmodernistinen kirjallisuus Realismi ja naturalismi Romantiikan kauden kirjallisuus Sotienaikainen kirjallisuus Sotienjälkeinen modernismi Suomenruotsalainen modernismi Symbolismi ja dekadenssi / uusromantiikka Tulenkantajien sukupolvi Uusrealismi ja -naturalismi<h5>Lajeja</h5>Autofiktio Aviorikosromaani Dystopia Elämäkertaromaani Episodiromaani tai novellisikermä Groteski proosa Heksametrieepos Helsinki-romaani Historiallinen romaani Kehitysromaani / desilluusioromaani Komedia Kääntymysromaani Lastenlyriikka Novelli ja muu lyhytproosa Nuortenromaani Poikakirja Postapokalyptinen romaani Sarjakuva Satiiri Sentimentalistinen romaani Sotaromaani Tendenssiromaani ja -näytelmä Tragedia Tyttökirja Tytärromaani Työväenkirjallisuus Vapaamittainen runo Vapaarytminen runo Veijariromaani Viihdekirjallisuus Yhdenpäivänromaani Yhteiskunnallinen romaani

Opiskelija syventyy oman alan työhön esimerkiksi osallistumalla työelämäsuuntautuneeseen opetukseen tai työpajaan, perehtymällä ammattikirjallisuuteen, osallistumalla työharjoitteluun tai tekemällä alan töitä tai julkaisemalla itse kirjoittamiaan alaan liittyviä asiatekstejä jollakin julkaisufoorumilla. Opiskelija kirjoittaa aiheesta kirjallisen työn tai raportin.

Opiskelija tutustuu valitsemaansa oman alan työhön ja luo itselleen kokonaiskuvan sen luonteesta ja siinä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Opiskelija hankkii työssä tarvittavia tietoja ja taitoja, ja hän saa perusedellytykset alan töiden menestykselliseen tekemiseen ja itsensä edelleen kehittämiseen.

Itsenäisestä suorituksesta sovitaan jakson vastuuhenkilön kanssa.Mahdollista oheiskirjallisuutta:<h5>Kirjallisuudenopetus</h5>Ahvenjärvi, Kaisa &amp;amp; Leena Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja (2013)Kouki, Elina: &amp;#34;Käsitteitä tarpeen mukaan&amp;#34;: Kirjallisuustieteelliset käsitteet lukion kirjallisuudenopetuksessa (2009)Linna, Helena: Lukijaksi! Alkuopetuksen kirjallisuuskasvatus (2012)KustannustoimittaminenMakkonen, Teijo (toim.): Kustannustoimittajan kirja (2004)ToimittajuusHellman, Heikki &amp;amp; Maarit Jaakkola: Kulttuuritoimitus uutisopissa. Kulttuurijournalismin muutos Helsingin Sanomissa 1978–2008 (2009)Lintula, Anni &amp;amp; Meri Valkama: Nuoren toimittajan eloonjäämisopas (2009)Rentola, Marketta: Vaikuta mediassa (2010)KulttuurituotantoGrahn, Maarit &amp;amp; Maunu Häyrynen (toim.): Kulttuurituotanto: kehykset, käytäntö ja prosessit (2009)KritiikkiHeikkilä, Martta (toim.): Taidekritiikin perusteet (2012)Hyrkkänen et al. (toim.): Kritiikin ääniä: Tekstejä kritiikistä (2020)KirjallisuusterapiaIhanus, Juhani (toim.): Sanat että hoitaisimme: Terapeuttinen kirjoittaminen (2009)Mäki, Silja et al. (toim.): Satu kantaa lasta (2009)LukupiiriMatero, Johanna et al. (toim.): Lukupiirikirja (2010)

Kirjallisuustieteen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus

Laajuus

Hinta

Kampus

Kaupunki

Tiedekunta tai osaamisyksikkö

Opetuksessa käytettävät kielet

Koodi

Koulutusala

Opintojen suorittaminen

Kirjallisuuden teoria, 5 op

Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät, 5 op

Kirjallisuusinstituutio, kulttuuri ja yhteiskunta, 5 op

Antiikin ja keskiajan kirjallisuus, 5 op

Klassinen länsimainen kertomakirjallisuus, 5 op

Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun, 5 op

Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun, 5 op

Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle, 5 op

Tekstiteoria ja kertomuksen analyysi, 5 op

Kirjallisuuden ja taiteen filosofia, 5 op

Kirjallisuus ja muu media, 5 op

Kirjallisuus ja muu media, 5 op

Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: kielialueet, 5 op

Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta: lajit ja tyylisuunnat, 5 op

Suomen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta, 5 op

Omavalintaiset työelämätaidot, 5 op

Yhteystiedot

Hakumenettely

Maksuehto

Anna palautetta!

Viimeksi katsomasi koulutukset

Kirjallisuustieteen aineopintoja, avoin yliopisto-opetus