
Filosofian maisteriohjelma
Olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä
Filosofian maisteriohjelmassa voit erikoistua jollekin filosofian pääalueelle ja johonkin filosofiseen erityiskysymykseen.
Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Filosofia harjoittaa täsmällistä, monipuolista, luovaa ja kokonaisuuksia hahmottavaa ajattelukykyä, ja on siten omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamis- tai asiantuntijatehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä kulttuuri- ja viestintäalan työtä.

Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Kampus
Filosofian tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija tuntee filosofian perinteen sekä keskeiset ongelmat ja teoriat. Hän kykenee tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä. Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä tunnistaa oman osaamisensa rajoja ja sietää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.
Maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kandidaatin opintoja syvällisemmin joihinkin filosofian osa-alueisiin. Hän osaa arvioida filosofisia näkemyksiä ja argumentteja kriittisesti. Hän tuntee filosofisen tutkimuksen menetelmiä ja niihin liittyviä ongelmia. Hän osaa käsitellä filosofian alan ongelmia tieteellisesti ja laatia selkeän ja johdonmukaisen filosofisen tutkimuksen. Hän on valintansa mukaan syventänyt tietojaan yhdellä tai useammalla tieteenalalla.
Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, kuten olemassaolon, tiedon, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti. Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, tiedon ja pätevän päättelyn ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opiskelija perehdytetään opinnoissa laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintoihin. Filosofiassa alan perinteen merkitys on suureempi kuin muissa tieteissä. Siksi filosofian historiallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin.
Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia ja filosofiseksi logiikaksi kutsuttu logiikan alue sekä kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisesti filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.
Filosofian maisteriopinnoissa on mahdollista erikoistua jollekin filosofian pääalueelle ja johonkin filosofiseen erityiskysymykseen. Tämä edellyttää laajan filosofisen yleissivistyksen ja filosofian opinnot, jotka vastaavat laajuudeltaan kandidaatintutkintoon sisältyviä filosofian opintoja.
Filosofiassa annettava opetus ei suoranaisesti tähtää minkään tietyn ammatin hallintaan. Filosofiasta valmistuneita toimii kuitenkin mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. Lisäksi on mahdollista hakeutua myös filosofian opettajan tehtäviin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös luomaan sellaista kokonaisnäkemystä, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä tiedotusalan työtä.
Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi.
Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
Filosofian maisterin tutkinto filosofian tutkinto-ohjelmassa antaa kelpoisuuden tohtorin tutkintoon tähtääviin jatko-opintoihin erityisesti filosofian koulutusalalla.
Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Hae yhteishaussa
- Haku soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneille
Näytä
Suoraan ylempään korkeakoulututkintoon ovat hakukelpoisia hakijat, jotka ovat suorittaneet soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon (kandidaatin tutkinto) tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, tai suorittavat sen valintaperusteissa ilmoitettuun ajankohtaan mennessä. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus maisteriohjelmiin.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä maisteriohjelman opiskelijaksi yhteishaussa vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Filosofian maisteriohjelmaan valitaan enintään 2 opiskelijaa. Kiintiötä ei ole velvoitetta ottaa täyteen. Mikäli valintakriteerit täyttäviä hakijoita ei ole tässä hakukohteessa riittävästi, siirretään jäljelle jäävät paikat täytettäväksi seuraaviin hakukohteisiin: ”Siirtohaku, Filosofian koulutus, Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v)” ja ”Avoimen väylä, Filosofian koulutus, Humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v)”.
Valinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Valinnassa huomioidaan sellaiset opintosuoritukset, jotka näkyvät liitteiden palautuspäivämäärään (6.4.2022 klo 15:00) mennessä toimitetussa opintosuoritusotteessa. Valintakriteerinä käytetään suoritettujen opintojen laatua, määrää ja opintomenestystä. Hakijoilta edellytetään haettavan ohjelman tai vastaavan oppiaineen opintoja. Valintaan vaikuttavat myös tutkintoon kuuluvien kieliopintojen ja valinnaisten opintojen suoritukset. Virallisten opintosuoritusotteiden tai vastaavien lisäksi hakemukseen on liitettävä perustelut.
Etusijalla ovat hakijat, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon sekä filosofian perus- ja aineopintoja tai niitä vastaavat opinnot. Hakijoilta edellytetään, että kandidaatin tutkinnon on oltava valmiina ennen maisteriopintojen aloittamista. Jos tutkinto on vielä hakuvaiheessa kesken, hakijalle ilmoitetaan ehdollisesta valinnasta, ja valinta vahvistetaan, mikäli hän toimittaa tutkintotodistuksen Tampereen yliopiston hakijapalveluihin 15.7.2022 klo 15.00 mennessä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voidaan hyväksyä suoraan maisterin tutkintoon vain edellyttäen, että AMK-tutkinto on alaltaan ja sisällöltään soveltuva maisterin tutkinnon pohjaksi.
Hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on osoittanut ohjelman riittäväksi katsomaa opintomenestystä, hakijalla on perustellut syyt ja että tiedekunnan resurssit sallivat opiskelijan ottamisen.
Koska hakijoita on ollut huomattavasti enemmän kuin aloituspaikkoja, on hyväksymisraja varsin korkea, ts. monista hyvistä hakijoista valitaan ansioituneimmat.
Maisterin tutkintoon hyväksytään pääsääntöisesti hakijoita, jotka eivät ole suorittaneet ylempää korkeakoulututkintoa. Toista ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakevia hyväksytään vain erittäin perustelluista syistä.
Maisterin tutkintoon hyväksyminen voi edellyttää täydentäviä opintoja, jotka voivat olla laajuudeltaan max 60 op. Mahdollisten täydentävien opintojen tarve katsotaan tapauskohtaisesti tiedekunnassa vasta opintojen alettua.
Hakukohde on mukana korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa ja siihen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Hakija voi hakea yhteensä kuuteen hakukohteeseen. Hakukohteista enintään kolme voi olla Tampereen yliopiston pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia. Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista.
Hakijan on liitettävä hakemukseensa muun muassa todistuksia aiemmin suoritetuista opinnoista. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Maisteriohjelmaan hakiessasi sinun tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi:
- Kopio aiemman (alemman) korkeakoulututkintosi virallisesta tutkintotodistuksesta. Jos tutkintosi on suoritettu ulkomailla, sinun tulee toimittaa kopio tutkintotodistuksen virallisesta käännöksestä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, jos todistusta ei ole myönnetty yhdellä näistä kielistä
- Kopio tutkintotodistukseesi liittyvästä virallisesta opintosuoritusotteesta sekä kopio sen virallisesta käännöksestä, jos alkuperäinen ei ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi
- Motivaatiokirje
Liitäthän hakemuksellesi myös mahdollisten erillisten opintojesi opintosuoritusotteet. Keskeneräisellä tutkinnolla hakevien tulee liittää hakemukselleen väliaikainen suoritusote. Valinnassa huomioidaan sellaiset opintosuoritukset, jotka näkyvät liitteiden palautuspäivämäärään (6.4.2022 klo 15:00) mennessä toimitetussa opintosuoritusotteessa. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Mikäli tutkintosi valmistuu hakukeväänä, otathan huomioon lopullisen tutkintotodistuksen ja opintosuoritusotteen toimittamisen ohjeet ja päivämäärän. Katso lisätietoja sivulta liitteet maisteri- ja YAMK-ohjelmiin.
Maisterihaussa ei ole yleensä varasijamenettelyä. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi .
Valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 8.7.2022. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.