Englanti, Kielten koulutus
Englanti - valitse maailman ykköskieli!
Englannin opinnoissa perehdytään englanninkielisten yhteiskuntien kielellisiin, kirjallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin sekä niiden paikallisiin ja globaaleihin ulottuvuuksiin. Opinnot valottavat näiden yhteiskuntien monimuotoisuutta ja tarjoavat erinomaisia valmiuksia monikieliseen ja -kulttuuriseen ja kansainväliseen (työ)elämään. Englannin osaajat työllistyvät asiantuntijatehtäviin koulutusalalla, viestintäalalla ja muilla luovilla aloilla, kansainvälisissä järjestöissä sekä markkinointi- ja matkailualalla.
Englannin opinnot sijoittuvat laaja-alaiseen kielten koulutukseen, jossa opiskelija pääsee mukaan ainutlaatuiseen informaatio- ja mediayhteiskunnan asiantuntijoiden koulutuskokonaisuuteen. Opinnoissa suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto, joka tuottaa hyvän kielitaidon, kulttuurillista asiantuntemusta ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun. Opinnoissa tarkastellaan englannin kielen paikallista ja globaalia vaihtelua, kielen käyttöä, rakennetta ja kielenoppimista, britti-imperiumin kirjallista perintöä, ja tapoja tulkita erilaisia tekstilajeja; opinnoissa voi myös tutustua käännöstieteeseen.
Maisteriopinnoissa erikoistutaan joko englannin kieleen ja kirjallisuuteen tai monikieliseen viestintään ja käännöstieteeseen. Lisäksi englannin opiskelijat voivat suorittaa maisterin tutkintoonsa teknisen viestinnän erikoistumiskokonaisuuden.
Koulutustyyppi
Tutkintonimike
Suunniteltu kesto
Koulutuksen laajuus
Kaupunki
Huk-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:
- osaa kommunikoida kirjallisesti ja suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa opiskeltavalla kielellä
- tuntee alansa perusteet ja keskeiset käsitteet, ja osaa soveltaa niitä sekä puhutun että kirjoitetun kielen analyysiin
- osaa analysoida opiskeltavan kielen rakennetta ja tuntee rakenteen analyysissa tarvittavat termit.
- osaa analysoida kielen avulla ilmaistavia merkityksiä ja kielenkäyttöä erilaisissa teksteissä ja vuorovaikutustilanteissa
- ymmärtää kielen alueelliseen, ajalliseen ja tilanteiseen variaatioon sekä monikielisyyteen liittyviä ilmiöitä
- tuntee alansa keskeisimpiä tutkimussuuntauksia ja osaa seurata oman alansa kehitystä
- tuntee keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja kulttuurintutkimuksen tai käännöstieteen tutkimusmetodeja ja pystyy soveltamaan oppimaansa tutkimuksen tekemisessä
- tuntee ja ymmärtää alansa kielialueen kulttuurin tai kulttuurien erikoispiirteet ja yhteiskuntaolot
- tuntee digitaalisia aineistoja ja tietotekniikkaa
- tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
- ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
- hahmottaa tutkimusprosessin eri vaiheet ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan rajatun tutkimuksen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti
- osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
- osaa raportoida tutkimuksen tuloksia tieteellisesti ja yleistajuisesti
- osaa arvioida suullisia ja kirjallisia tekstejä
- osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
- osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen, tuntee tiimityöskentelyn periaatteita ja osaa toimia ryhmässä
Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:
- kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
- kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
- osaa työskennellä yhteistoiminnallisesti erilaisissa projekteissa
- kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
- kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itsenäisesti
- pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
- hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon
Lisäksi Kielten maisteriohjelman suorittanut opiskelija:
- omaa vahvat kielelliset, viestinnälliset ja kulttuuriset vuorovaikutustaidot ja osaa toimia opintosuuntansa kielellä vaativissakin viestintätilanteissa
- on syventänyt osaamistaan oman työelämäsuuntautumisensa mukaisesti
- osaa analysoida kieltä ja sen käyttöä monipuolisesti ja kriittisesti erilaisten teoreettisten ja metodisten lähestymistapojen kautta
- hallitsee oman erikoisalansa keskeisiä teorioita ja metodeja ja osaa soveltaa niitä omassa tutkimuksessaan
- on saavuttanut valmiudet tieteelliseen tutkimukseen ja jatko-opintokelpoisuuden.
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman suorittanut opiskelija:
- osaa kuvata ja perustella ammattimaisen käännös- ja tulkkaustoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia
- osaa analysoida, tulkita, tuottaa ja oikolukea tekstejä ammattimaisesti
- osaa analysoida omat tiedontarpeensa, hakea tietoa monipuolisesti ja soveltaa sitä tarkoituksenmukaisesti
- osaa käyttää alan keskeisiä työkaluja ja ylläpitää teknologista osaamistaan
- osaa toimia monikielisen viestinnän asiantuntijana käännös- ja tulkkausalalla ja kykenee toimimaan oman alansa käytäntöjen kehittäjänä
- tiedostaa kääntäjän tai tulkin sosiaalisen ja yhteiskunnallisen roolin ja osaa toimia ammattimaisesti ja eettisesti asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa monikielisissä ja -kulttuurisissa viestintätilanteissa
- tuntee käännöstieteen käsitteistön ja käännöstieteen tutkimusmenetelmät
- kykenee arvioimaan tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kriittisesti ja soveltamaan niitä kääntämiseen ja tulkkaukseen
- on saavuttanut valmiudet tieteelliseen tutkimukseen ja käännöstieteen jatko-opintokelpoisuuden.
Kieli ja teksti eivät ole vain kommunikaation välineitä vaan ne ovat myös keinoja rakentaa todellisuutta sekä ylläpitää, uusintaa ja kyseenalaistaa valtasuhteita ja hierarkioita. Kielten koulutus kouluttaa laaja-alaisia kieliasiantuntijoita sellaisiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeisiin tehtäviin, joissa syvällinen kielen ja kulttuurin asiantuntemus, kansainvälisyys ja kulttuurinen ymmärtäminen ovat keskeisiä. Koulutuksessa tutkitaan kieltä ja tekstejä, jotka mahdollistavat yhteiskunnan ja sen instituutioiden olemassaolon ja toiminnan.
Kielten koulutuksen opintosuuntia ovat englanti, pohjoismaiset kielet, saksa, suomi ja venäjä. Lisäksi voit opiskella esimerkiksi ranskaa ja espanjaa.
Opetus keskittyy opiskeltavaan kieleen ja siihen liittyvään kulttuurialueeseen, ja yhteinen laaja-alainen opetus keskittyy yhteisiin kieli- ja käännöstieteen sekä kulttuurintutkimuksen teoreettisiin perusteisiin ja tieteellisiin menetelmiin. Laaja-alaisessa kielten koulutuksessa opiskelija pääsee mukaan kansallisesti ainutlaatuiseen ja kansainvälisesti houkuttelevaan informaatio- ja mediayhteiskunnan asiantuntijoiden koulutuskokonaisuuteen. Opetuksessa korostetaan Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen painotuksen mukaisesti kielen yhteiskunnallista merkitystä sekä kieltä viestintävälineenä. Kielten koulutuksesta valmistuu kielen ja viestinnän asiantuntijoita, joilla on mahdollisuus työllistyä monelle eri yhteiskunnan sektorille, kuten koulutukseen, yritysmaailmaan, järjestöihin ja julkiseen hallintoon.
Kielten kandidaattiohjelmassa rakennetaan vankka perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle. Opintojen alussa pääpaino on kielen rakenteissa, merkityksissä ja käytössä. Opintojen edetessä kuvaa opiskeltavasta kielestä täydennetään mm. variaation, vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tarkastelulla. Lisäksi opiskelija tutustuu kielen-, kirjallisuuden-, kulttuurin- ja kääntämisen tutkimuksen menetelmiin. Kielten koulutus on jo perusluonteeltaan kansainvälinen, ja voit tukea kansainvälisyyttä myös esimerkiksi vaihto-opintojen kautta.
Kielten kandidaattiohjelmasta valmistunut humanistisen tieteiden kandidaatti jatkaa joko kielten maisteriohjelmaan tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmaan. Maisteriopinnoissa oman alan asiantuntemusta kehitetään edelleen, ja niissä opiskelija syventyy valitsemaansa erikoisalaan ja harjaantuu tieteelliseen työskentelyyn. Erikoistumisen tueksi koulutus tarjoaa erilaisia teemavaihtoehtoja: asiantuntija- ja tiedeviestintä; digitaalisuus ja mediat; kielellinen ja kulttuurinen vuorovaikutus.
Englannin opintosuunta
Englannin opinnoissa perehdytään monipuolisesti englanninkielisten yhteiskuntien kielellisiin, kirjallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin sekä niiden paikallisiin ja globaaleihin ulottuvuuksiin. Opinnot valottavat näiden yhteiskuntien monimuotoisuutta ja tarjoavat erinomaisia valmiuksia monikieliseen ja -kulttuuriseen ja kansainväliseen (työ)elämään. Englannin osaajat työllistyvät asiantuntijatehtäviin koulutusalalla, kustannus- ja viestintäalalla, kansainvälisissä järjestöissä sekä markkinointi- ja matkailualalla.
Englannin opinnot sijoittuvat laaja-alaiseen kielten koulutukseen, jossa opiskelija pääsee mukaan ainutlaatuiseen informaatio- ja mediayhteiskunnan asiantuntijoiden koulutuskokonaisuuteen. Opinnoissa suoritetaan ensin kandidaatin tutkinto (180 op), joka tuottaa hyvän kielitaidon, kulttuurillista asiantuntemusta ja valmiudet tieteelliseen ajatteluun. Opinnoissa tarkastellaan englannin kielen paikallista ja globaalia vaihtelua, kielen käyttöä, rakennetta ja kielenoppimista, britti-imperiumin kirjallista perintöä, ja tapoja tulkita erilaisia tekstilajeja; opinnoissa voi myös tutustua käännöstieteeseen.
Maisteriopinnoissa (120 op) saavutetaan asiantuntijuus jollain erikoisalalla, valmius soveltaa tieteellistä tietoa ja hakeutua jatko-opintoihin. Kielen ja kirjallisuuden maisteriopinnoissa erikoistutaan englannin kielen varieteetteihin, korpustutkimukseen, monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen, populaarikulttuuriin, sekä tilan kuvauksiin kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Opiskelija voi vaihtoehtoisesti suuntautua joko teknisen viestinnän tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin.
Kielten koulutuksen hakukohteina ovat Koulutuksen opintosuunnat: englanti, pohjoismaiset kielet, saksa, suomi ja venäjä. Maisteriohjelmavaihtoehtoja ovat kielten maisteriohjelma sekä monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma (poikkeuksena suomen kieli, jossa vaihtoehtona on ainoastaan kielten maisteriohjelma).
Opiskelija valitsee maisterisuunnan toisen opintovuoden keväällä.
Kandidaattiohjelman rakenne:
- Yleiset valmiudet (sis. kieli- ja viestintäopinnot) 22 op
- Perusopinnot 25 op
- Aineopinnot 45 op (sis. kandidaatintutkielma)
- Vapaasti valittavat opinnot 88 op
Yleiset valmiudet ovat yhteisiä kaikkien opintosuuntien opiskelijoille. Perusopinnot ovat opintosuuntakohtaisia. Aineopinnoissa on sekä opintosuuntien omaa että yhteistä ainesta. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte.
Vapaasti valittavat opinnot voi koostaa omien kiinnostuksen kohteidensa ja urasuunnitelmiensa mukaisesti yliopiston laajasta tarjonnasta.
Tutkinnon sisältö ja rakenne kuvataan tarkemmin opetussuunnitelmassa.
Kielten koulutuksessa on kaksi maisterisuuntavaihtoehtoa:
Kielten maisteriohjelma koostuu koulutuksen syventävistä opinnoista (80 op) sekä vapaasti valittavista opinnoista (40 op). Syventävissä opinnoissa on opintosuuntakohtaisia (eli kielikohtaisia) opintoja, koulutuksen yhteisiä opintoja sekä tutkielmaopintoja. Tutkielmaopinnoissa kirjoitetaan pro gradu -tutkielma.
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma koostuu syventävistä opinnoista (120 op). Syventävät opinnot koostuvat käännöstieteen perusteista, tutkimustaidoista, työharjoittelusta, erikoistumiskokonaisuudesta sekä valinnaisista opinnoista.
Kielten koulutuksen opinnot kehittävät viestintä-, yhteistyö- ja projektinhallintataitoja, kykyä analysoida kompleksisia kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä sekä taitoa hakea, tuottaa ja hyödyntää asiantuntijatietoa. Nämä taidot antavat erinomaiset valmiudet toimia monenlaisissa akateemista tutkintoa vaativissa tehtävissä yhteiskunnan eri aloilla. Kielten koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat opetustehtäviin eri kouluasteille, käännös- ja tulkkausalan tehtäviin sekä erilaisiin viestintä-, johto-, hallinto- ja tutkimustehtäviin esimerkiksi liike-elämän ja julkisen hallinnon palvelukseen. Filosofian maisterin tutkinnon suorittanut hallitsee valitsemansa erikoistumisalat, ja hänellä on valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekemiseen sekä jatko-opintokelpoisuus.
Kielten koulutuksen opiskelijana pääset kehittämään kansainvälistä osaamistasi ja kokemustasi monella eri tavalla. Opit tuntemaan opintosuuntasi kieli- ja kulttuurialueen erityispiirteitä sekä ymmärtämään, miten kieli, kulttuuri ja yhteiskuntaolot vaikuttavat toisiinsa. Voit suorittaa kansainvälistymisopintoja myös mm. opiskelijavaihdossa tiedekunnan lukuisissa vaihtokohteissa, toimimalla kv-tuutorina tai hakeutumalla harjoitteluun ulkomaille.
Kielten koulutuksen opintojen lisäksi voit hyödyntää laajasti Tampereen korkeakouluyhteisön opetustarjontaa, joka pohjaa yhteiskunnan, tekniikan ja terveyden monitieteiseen tutkimukseen. Joustavat opintopolut mahdollistavat oman alan syvällisen osaamisen yhdistämisen juuri itsellesi sopivaan osaamiskokonaisuuteen ja ammatilliseen suuntautumiseen.
Yliopistomme opiskelijana sinulla on mahdollisuus valita kursseja myös Tampereen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Tämän ristiinopiskelun kautta voit osallistua kursseille, yhteisiin projekteihin ja rakentaa yksilöllistä osaamistasi.
Ristiinopiskelun ajatus on auttaa opiskelijoitamme rakentamaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tampereen korkeakouluyhteisössä läsnä olevana tutkinto-opiskelijana voit näin hankkia lisää osaamista myös toisesta korkeakoulusta.
Koulutuksen opetus kytkeytyy tiiviisti kielen ja kulttuurin tutkimukseen. Tutkimusta tehdään mm. puhutun ja kirjoitetun kielen variaatiosta, tekstien ja keskusteluiden tehtävistä ja muotoutumisesta yhteiskunnan eri alueilla, kielen käytöstä ja kehityksestä, nyky-yhteiskunnan ja nykykulttuurin eri ilmiöistä, kääntämisestä ja tulkkauksesta yhteiskunnallisina käytänteinä.
Maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden kielentutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja/tai kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen alalla.
Alta löydät tähän koulutukseen liittyvät hakuväylät ja valintaperusteet. Perehdythän sinulle soveltuvan hakukohteen valintaperusteisiin huolellisesti ennen hakemista. Mikäli sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Tampereen yliopiston hakijapalveluihin.
Huom! Yhteishaun hakukohteen valintaperusteet ovat muuttuneet koronavirustilanteen vuoksi 30.4.2020. Löydät uudet valintaperusteet alta kohdasta ”Hae yhteishaussa”. Opintopolku.fi:ssä näkyvillä ovat vain vanhat valintaperusteet.
Hae yhteishaussa
Korkeakoulujen kevään 2020 toinen yhteishaku
Kevään 2020 toisen yhteishaun hakuaika 18.3.-1.4.2020 klo 15.00
- Valinta ylioppilastutkintotodistuksen tai valintakokeen perusteella
- Huom! Koronavirustilanteen vuoksi muuttuneet uudet valintaperusteet julkaistu 30.4.2020
Opiskelijaksi voi hakea henkilö, joka on saavuttanut yliopistolaissa määritellyn yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä koulutuksen opiskelijaksi yhteishaussa vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Kielten koulutuksen englannin opintosuuntaan valitaan korkeakoulujen yhteishaussa yhteensä 60 uutta opiskelijaa ylioppilastutkintotodistuksen tai etävalintakokeen perusteella (valintajonot 1 ja 2). Aloituspaikoista 48 on varattu ensikertalaisille. Katso lisätietoja aloituspaikkojen varaamisesta ensikertalaisille
Uudet opiskelijat valitaan
- ylioppilastutkintotodistuksen (51% opiskelijoista) tai
- valintakoepistemäärän (49% opiskelijoista) perusteella.
Mikäli valintajonon 2 (Valintakoe) sisäänottomäärä jää vajaaksi, täytetään kiintiö valintajonosta 1 ensikertalaisille varatut paikat huomioiden.
VALINTAJONO 1: TODISTUSVALINTA
Valitaan 31 opiskelijaa ylioppilastutkintotodistuksesta saadun pistemäärän perusteella. Nämä aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille. Katso pisteiden määräytyminen ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja tasapistesäännöt alta kohdasta Pisteytys.
Todistusvalinnassa otetaan huomioon ne viimeistään keväällä 2020 suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittavat, joiden tiedot ovat ylioppilastutkintorekisterissä 12.5.2020. Lukioiden on toimitettava ylioppilastutkintorekisteriin myös tiedot lukion oppimäärän suorittamisesta 12.5.2020 mennessä. Yliopisto ei vastaa lukiosta johtuvista suoritustietojen myöhästymisistä.
IB-ja EB-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta todistusvalintapisteet lasketaan ennakkoarvioiden perusteella (predicted grades arvosanat yhteispisteineen). Todistusvalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu lopullisesta tutkintotodistuksesta. Jos arvosanat muuttuvat ennakkoarvioinnista siten, että hakija nousee valitsematta jääneiden joukosta valittavien joukkoon, voidaan hänet valita opiskelijaksi asetetun todistusvalinnan aloituspaikkojen määrän yli. Jos arvosanat muuttuvat niin, että hakija ei tulisikaan valituksi, opiskelupaikka peruutetaan. Hakijan on toimitettava liitteet valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. DIA-tutkinnon keväällä 2020 suorittavien osalta valinta on ehdollinen, kunnes hakijan hakukelpoisuus on tarkistettu lopullisesta tutkintotodistuksesta.
Hakijan ei tarvitse ilmoittaa, hakeeko hän todistusvalinnassa. Hakija otetaan huomioon todistusvalinnassa, jos hän on ensikertalainen hakija ja hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, EB- tai IB-tutkinnon tai Suomessa RP/DIA-tutkinnon.
Jos hakija tulee todistusvalinnassa hyväksytyksi jollekin alemmalle hakutoiveelle, hän voi todistusvalinnan varasijasijoittelussa (tai hakukohteen muilla valintatavoilla) tulla vielä hyväksytyksi ylemmälle hakutoiveelle.
VALINTAJONO 2: VALINTAKOEVALINTA
Vuoden 2020 yhteishaussa koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi valintakoe toteutetaan etävalintakokeena.
Valitaan valintakoepistemäärän perusteella 29 opiskelijaa. Näistä aloituspaikoista 17 on varattu ensikertalaisille hakijoille. Katso etävalintakokeen pisteytys ja tasapistesäännöt alta kohdasta Valintakoe.
Jos hakija on hyväksytty todistusvalinnassa ensimmäiselle hakutoiveelle, hän ei voi osallistua enää etävalintakokeeseen. Jos hakija on todistusvalinnassa hyväksytty alemmalle hakutoiveelle, hän voi osallistua vielä ylempien hakutoiveiden etävalintakokeisiin.
IB-ja EB-tutkinnon keväällä 2020 suorittavat: Vaikka sinut olisi hyväksytty todistusvalinnassa ennakkoarvioiden perusteella ensimmäiselle hakutoiveellesi, voit osallistua kaikkien hakutoiveidesi etävalintakokeisiin, koska lopulliset arvosanasi eivät välttämättä riitä todistusvalinnassa hyväksytyksi tulemiseen.
Todistusvalinnassa pisteet annetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Maksimipistemäärä on 159,7 pistettä. Todistusvalinnan kynnysehtona on
- suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkä englannin kieli vähintään arvosanalla E
- EB-tutkinnon suoritettu L1-englanti tai L2-englanti vähintään arvosanalla 8.00
- IB-tutkinnon suoritettu English A tai English B vähintään arvosanalla 6
- RP-tutkinnon A1-englanti vähintään arvosanalla 10
Vuonna 2020 IB-tai EB-tutkinnon suorittavilla pisteytyksessä huomioidaan ennakkoarviot. Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes hakijan saamat pisteet ja hakukelpoisuus on tarkastettu hakijan toimittaman lopullisen tutkintotodistuksen perusteella.
Pisteitä voi saada viidestä aineesta:
- Äidinkieli
- Pitkä englanti
- Kolme muuta hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta
Jos hakijalta puuttuu jokin edellä mainituista aineista, ei hän saa siitä pisteitä. Hänet kuitenkin otetaan huomioon todistusvalinnassa, mikäli kynnysehdot täyttyvät. Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran. Matematiikasta voi saada pisteitä vain pitkästä tai lyhyestä matematiikasta. Hakija voi saada pisteitä useammasta eri kielestä.
Mikäli hakija on kirjoittanut kaksi äidinkielen tasoista koetta, huomioidaan toinen äidinkielenä ja toinen pitkänä kielenä siten, että yhdistelmä on hakijalle paras mahdollinen ja tuottaa eniten pisteitä.
|
PISTEYTYS |
L |
E |
M |
C |
B |
A |
|
IB-tutkinnon |
7 |
6 |
5 |
4 |
3 |
2 |
|
EB-tutkinnon |
10-9 |
8,99-8 |
7,99-7 |
6,99-6 |
5,99-5 |
4,99-4 |
|
RP/DIA-tutkinnon |
15-13 |
12-10 |
9-8 |
7 |
6-5 |
4 |
|
Kaikilta |
||||||
|
Äidinkieli* IB: A-kieli EB: L1-kieli RP/DIA: |
33,0 |
27,5 |
22,0 |
16,5 |
11,0 |
5,5 |
|
Englanti, IB: A-kieli, englanti, EB: L2-kieli RP/DIA: englanti |
34,0 |
28,3 |
22,7 |
17,0 |
11,3 |
5,7 |
|
Kolme hakijalle |
||||||
|
Biologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Filosofia |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
Fysiikka |
26,5 |
22,0 |
17,6 |
13,2 |
8,8 |
4,4 |
|
Historia |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
Kemia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Maantiede |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
Psykologia |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Terveystieto |
17,3 |
14,4 |
11,5 |
8,7 |
5,8 |
2,9 |
|
Uskonto/ |
24,5 |
20,4 |
16,3 |
12,2 |
8,2 |
4,1 |
|
Yhteiskuntaoppi |
20,0 |
16,7 |
13,3 |
10,0 |
6,7 |
3,3 |
|
Muut reaaliaineet** |
22,4 |
18,6 |
14,9 |
11,2 |
7,5 |
3,7 |
|
Kieli, IB: A-kieli EB: L2-kieli RP/DIA: |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
|
Kieli, IB: muut B-kielet EB: L3-kieli, RP/DIA: B1-kieli |
25,1 |
20,9 |
16,8 |
12,6 |
8,4 |
4,2 |
|
Kieli, IB: AB-kieli EB: L4-, L5-kieli RP/DIA: B2-kieli |
22,6 |
18,9 |
15,1 |
11,3 |
7,5 |
3,8 |
|
Matematiikka, IB: Further EB: Pitkä matematiikka RP/DIA: Matematiikka |
36,1 |
30,0 |
24,0 |
18,0 |
12,0 |
6,0 |
|
Matematiikka, IB: Mathematical EB: Lyhyt RP/DIA: Matematiikka |
28,3 |
23,6 |
18,9 |
14,1 |
9,4 |
4,7 |
*äidinkieli: suomi, ruotsi, saame tai suomi/ruotsi toisena kielenä
** EB-, IB-, RP-/DIA-tutkintoaineet, joille ei löydy vastinetta suomalaisessa ylioppilastutkinnossa pisteytetään kohdan muut reaaliaineet mukaan.
Vanhamuotoisesta reaalista ei voi saada pisteitä.
Hakijoiden saadessa saman todistuspistemäärän järjestys määräytyy seuraavasti:
- englannin kielen arvosana
- äidinkielen arvosana
- muu hakijalle parhaat pisteet tuottava kieli
- muu hakijalle toiseksi parhaat pisteet tuottava kieli
- muu hakijalle parhaat pisteet tuottava aine
Mikäli hakijalla ei ole arvosanaa muista kieliaineista kuin englannista ja äidinkielestä, kohdat 3 ja 4 tuottavat 0 pistettä.
Tasapistesääntöjen soveltamisen jälkeen kaikki tasapisteissä olevat hakijat valitaan.
Mikäli todistusvalinnassa hyväksyttävissä olevia on alle aloituspaikkojen määrän, siirretään täyttämättä jäävät aloituspaikat valintakoevalintaan hakukohteen ensikertalaisuuskiintiön määrä huomioon ottaen.
Etävalintakoe suoritetaan kaksivaiheisesti
Vaihe 1: ke 3.6.2020 klo 13–16.30 (kirjallinen etäkoe, monivalinta)
Vaihe 2: ke 17.6.2020 klo 8–18 (suullinen etäkoe)
Vaihe 1: Kirjallinen etäkoe
Kirjallinen etäkoe on monivalintakoe, joka koostuu kielitaito-osiosta ja analyyttisia taitoja mittaavasta osiosta. Kielitaito-osiossa edellytetään lukion englannin kielen kursseja vastaavien tietojen erittäin hyvää hallitsemista. Siinä on kaksi osaa: (1) rakenne- ja sanastotesti sekä (2) tekstinymmärtämistesti. Analyyttisia taitoja mittaava osio sisältää kokeessa jaettavaan materiaaliin perustuvia soveltavia tehtäviä. Kirjallisesta etäkokeesta voi saada maksimissaan 70 pistettä.
Kirjallinen etäkoe muodostuu seuraavista osista:
• kielitaito-osio (40 p.), jonka osat ovat
o rakenne- ja sanastotesti (20 p.) ja
o tekstinymmärtämistesti (20 p.)
• analyyttisia taitoja mittaava osio, joka sisältää kokeessa jaettavaan materiaaliin perustuvia soveltavia tehtäviä (30 p.)
Kirjallisen etäkokeen koeaika on kokonaisuudessaan 3 t 30 min jakautuen eri osioiden välille (40 + 70 + 100 min.)
Koejärjestelmänä on ammattikorkeakoulujen valintakoejärjestelmä, ja tarkemmat tiedot, osallistumisohjeet ja laitevaatimukset löytyvät täältä.
Hakija tarvitsee valintakokeen suorittamiseen toimivan tietokoneen ja internet-yhteyden. Koetta ei voi tehdä mobiililaitteella. Hakija vastaa itse internet-yhteyden toimivuudesta sekä tietokoneen soveltumisesta valintakokeen suorittamiseen. Esimerkiksi mahdollisista selainvaatimuksista ilmoitetaan etäkoetta koskevassa ohjeistuksessa.
Hakijan tulee tehdä kirjallinen etäkoe itsenäisesti. Tämä tarkoittaa, että kokeen tekemiseen ei saa osallistua kukaan muu henkilö kuin hakija. Jos valintakoetta ei tehdä itsenäisesti, kyse on vilpistä.
Hakijan tulee tehdä valintakoe siinä annetun ohjeistuksen mukaisesti. Hakija saa käyttää apuvälineinä ja valintakoemateriaalina kokeen aikana ainoastaan materiaalia, jonka käyttäminen valinnassa on sallittua. Jos hakija saa käyttää valintakoevastauksia laatiessaan esimerkiksi internetissä olevaa aineistoa, tästä ilmoitetaan koetilanteessa. Jos hakija toimii vastoin annettuja ohjeita, kyse on vilpistä.
Jos hakijan vastauksissa ilmenee vilppiä, valintakoesuoritus hylätään (hallintolaki 50 §).
Kirjallisesta etäkokeesta hakijan on saatava sekä kielitaito-osiossa että analyyttisia taitoja mittaavassa osiossa vähintään 70% oikeita vastauksia kaikkien valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden oikeiden vastausten keskiarvosta.
Vaihe 2: Suullinen etäkoe
Suulliseen kokeeseen kutsutaan sähköpostitse enintään 58 kirjalliseen etäkokeeseen osallistunutta hakijaa.
Siihen kutsutaan ne hakijat, jotka saavuttavat kirjallisessa etäkokeessa parhaimmat pisteet. Mikäli useilla hakijoilla on samat pisteet ja suulliseen kokeeseen kutsuttavien kiintiö ylittyisi, valinta suoritetaan analyyttisia taitoja mittaavan osion pistemäärän perusteella. Mikäli hakijoilla on sama analyyttisia taitoja mittaavan osion pistemäärä, valinta suoritetaan tekstinymmärtämistä mittaavan osion perusteella. Tasapistesääntöjen soveltamisen jälkeen kaikki tasapisteissä olevat hakijat kutsutaan.
Kirjallisessa etäkokeessa saavutettu pistemäärä ja tieto mahdollisesta suullisesta kokeesta ja sen ajankohdasta lähetetään sähköpostitse kaikille kirjalliseen etäkokeeseen osallistuneille hakijoille viimeistään 15.6.2020. Osoitteena käytetään hakijan hakulomakkeella antamaa sähköpostiosoitetta.
Annettua suullisen kokeen ajankohtaa ei voi vaihtaa eli hakijan tulee tehdä suullinen koe sille varattuna aikana. Suullisen kokeen kesto kunkin hakijan kohdalla on noin 15 minuuttia.
Suullista koetta varten hakija tarvitsee tietokoneen, internet-yhteyden, kuulokkeet taikka mikrofonin ja kaiuttimet sekä verkkokameran. Hakija vastaa itse internet-yhteyden toimivuudesta sekä tietokoneen soveltumisesta valintakokeen suorittamiseen.
Kokeessa hakijan tulee todistaa henkilöllisyytensä passin, ajokortin tai kuvallisen henkilötodistuksen avulla. Haastattelut tallennetaan mahdollista myöhempää tarkistusta varten. Tallenne on JulkL 24 § 30 nojalla salassa pidettävä.
Tarkemmat ohjeet toisen vaiheen toteutuksesta julkaistaan tässä vähintään kaksi viikkoa ennen toisen vaiheen koetta.
Kokeessa varmistetaan, että hakija on tehnyt ensimmäisen vaiheen valintakokeen itsenäisesti. Hakija hylätään, jos suullisen kokeen perusteella arvioidaan, että hän ei ole suorittanut ensimmäisen vaiheen koetta itsenäisesti.
Suullisessa kokeessa arvioidaan hakijan akateemisten opintojen kannalta tärkeitä analyyttisia ja viestinnällisiä taitoja. Suullisen kokeen maksimipistemäärä on 10.
Valintakokeen 1. ja 2. vaiheen osioiden enimmäispistemäärä on yhteensä 80 pistettä.
Opiskelijat valitaan kokonaispistemäärän mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Mikäli useilla hakijoilla on samat pisteet, valinta tehdään suullisesta kokeesta saatujen pisteiden perusteella. Mikäli hakijoilla on sama suullisesta kokeesta saatu pistemäärä, valinta suoritetaan analyyttisia taitoja mittaavan osion pistemäärän perusteella. Mikäli hakijoilla on sama analyyttisia taitoja mittaavan osion pistemäärä, valinta suoritetaan tekstinymmärtämistä mittaavan osion perusteella. Tasapistesääntöjen soveltamisen jälkeen kaikki tasapisteissä olevat hakijat valitaan.
Yksilöllisiä järjestelyjä valintakoetilanteessa tarvitsevan hakijan tulee jättää kirjallinen hakemus yksilöllisistä järjestelyistä valintakokeessa Tampereen yliopiston hakijapalveluihin 8.4.2020 klo 15.00 mennessä. Tarkemmat ohjeet yksilöllisten järjestelyiden hakemisesta löytyvät sivulta yksilölliset järjestelyt valintakokeessa.
Mikäli hakija on hakenut yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, siihen liittyvä hakemus ja päätös ovat voimassa myös muuttuneilla valintaperusteilla. Yksilöllisenä järjestelynä myönnetty lisäaika suhteutetaan kuitenkin uuteen kokeen kestoon.
Jos muuttuneiden valintakoejärjestelyjen myötä ilmenee uudenlaisia tarpeita yksilöllisille järjestelyille, hakijan tulee olla välittömästi yhteyttä niiden korkeakoulujen hakijapalveluihin, joihin on hakenut.
Digitaalisissa valintakokeissa tietokoneen käyttöön ja erilliseen tilaan liittyvät yksilölliset järjestelyt ovat hakijan itsensä toteuttamisvastuulla.
Koulutukseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Jotta hakija voi tulla huomioiduksi samalla valintakokeella sekä Tampereen yliopiston että Itä-Suomen yliopiston valinnassa, hänen on haettava molempiin hakukohteisiin.
Katso lisätietoja yleisistä hakuohjeista. Huomioithan hakemuksen lähettämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt.
Valintakoe järjestetään yhteistyönä Itä-Suomen yliopiston kanssa, joten hakija voi samalla valintakokeella hakea kahteen hakukohteeseen:
- Tampereen yliopisto, Englanti, Kielten koulutus
- Itä-Suomen yliopisto, Englannin kieli, kulttuuri ja kääntäminen.
Hakukohteiden keskinäinen ensisijaisuusjärjestys ilmoitetaan hakulomakkeella. Kokeen voi suorittaa Joensuussa tai Tampereella riippumatta siitä, mihin hakukohteeseen hakija ensisijaisesti hakee. Hakija ilmoittaa hakemuksessaan sen, kummassa yliopistossa suorittaa kokeen. Hakija voi tulla valituksi vain yhteen valitsemistaan hakukohteista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle mahdollisesti esitetyt liitepyynnöt. Tarkistathan liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Pääsääntöisesti liitteitä ei kumminkaan pyydetä. Katso lisätietoja sivulta liitteet yhteishaussa.
Opiskelupaikkansa peruuttaneen tilalle valitaan asianomaisessa valintajonossa varasijajärjestyksessä seuraava hakija ensikertalaisille varatut paikat huomioiden, mikäli vuosittainen sisäänottomäärä ei ole ylittynyt. Varasijoille asetetaan rajattu määrä hakijoita.
Päivitetty 15.5.2020
Todistusvalinnan osalta tulokset pyritään julkaisemaan ennen valintakoetta, kuitenkin viimeistään 27.5.2020. Muutoin valinnan tulokset julkaistaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia yhteishakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi. Valintakokeeseen osallistuneilla hakijoilla on oikeus saada koevastauksensa nähtäväksi 14 päivän ajan edellä ilmoitetusta tulosten julkistamispäivästä (15.7.2020) lähtien. Tarkemmat ohjeet päivitetään ennen tulosten julkistamista sivulle valintakokeiden näyttöpalvelu (Tampereen yliopisto).
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta (15.7.2020) valinnan tulosten julkistamisesta. Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Hae siirtohaussa
Yliopistojen siirtohaku kevät 2020
Siirtohaun hakuaika 4.5.-18.5.2020 15:00
- Haku on tarkoitettu Tampereen yliopiston sisällä kandidaattivaiheessa siirtyville tai toisista suomalaisista yliopistoista kandidaattivaiheessa siirtyville
Tähän hakukohteeseen ovat siirtohaussa hakukelpoisia Tampereen yliopistossa koulutusta vaihtavat opiskelijat sekä muista suomalaisista korkeakouluista siirtyvät opiskelijat, joilla on voimassa oleva opinto-oikeus. Jos alempi korkeakoulututkinto on valmistumassa hakukeväänä, tulee tällaisen hakijan hakea siirtohaun sijasta suoraan ylempään korkeakoulututkintoon yhteishaun hakuaikana 18.3.–1.4.2020 Katso tarkemmat ohjeet sivulta siirtohaun hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä siirtohaun hakukohteessa opiskelijaksi vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Kielten koulutuksen englannin opintosuuntaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otetaan siirtohaussa 0-3 opiskelijaa.
Siirtohaun sisäänottomäärää ei ole velvoitetta ottaa täyteen.
Valinta tapahtuu aikaisempien opintojen perusteella harkinnanvaraisesti ilman valintakoetta. Siirto-opiskelijoina voidaan valita kandidaattivaiheessa suomalaisesta yliopistosta toiseen siirtyviä opiskelijoita tai Tampereen yliopiston sisällä koulutusta vaihtavia opiskelijoita. Katso lisätietoja siirto-opiskelijana hakemisesta.
Valintakriteerinä käytetään suoritettujen opintojen laatua, määrää ja opintomenestystä. Myös tiedekunnan resurssit voivat vaikuttaa hyväksyttyjen opiskelijoiden määrään. Hakijalta edellytetään, että hän on suorittanut opintoja (vähintään perusopinnot) kielten koulutuksen englannin opintosuuntaa vastaavalla alalla hakuajan päättymiseen mennessä. Valintaan vaikuttavat myös tutkintoon kuuluvien kieliopintojen ja muiden opintojen suoritukset. Virallisten opintorekisteriotteiden tai vastaavien lisäksi hakemukseen on liitettävä perustelut.
Hakukohteeseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Siirtohaun kautta valituksi tulleen opiskelijan on luovuttava siirron perusteena olevasta opinto-oikeudestaan ottaessaan opiskelupaikan vastaan. Tampereen yliopiston siirtohaun hakukohteet ovat mukana yliopistojen yhteisessä siirtohaussa, jossa ei ole valtakunnallista hakukohdemäärärajoitusta. Huomioithan, että hakukohteista enintään kaksi voi olla Tampereen yliopiston siirtohaun hakukohteita. Katso lisätietoja siirtohaun yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Siirtohaussa sinun tulee liittää hakemukseesi:
- Ajan tasalla oleva opintosuoritusote
- Opiskelutodistus, josta käy ilmi opintojesi alkamisajankohta sekä käyttämäsi läsnä- ja poissaolokaudet (opintojesi alkamisajankohdasta lähtien)
- Motivaatiokirje
Lisäksi sinua voidaan pyytää todentamaan suomen kielen taitosi erillisellä liitteellä. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Katso lisätietoja sivulta liitteet siirtohaussa.
Siirtohaussa ei ole yleensä varasijamenettelyä. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Päivitetty 15.5.2020
Siirtohaun tulokset julkistetaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia siirtohakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta (15.7.2020). Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
Hae avoimen väylän haussa
Tampereen yliopiston avoimen väylän haku kevät 2020
Avoimen väylän haun hakuaika 4.5.-18.5.2020 15:00
- Valinta avoimien ja erillisten yliopisto-opintojen perusteella.
Tämän hakukohteen kautta voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet valintaperusteissa vaaditut opinnot avoimina tai erillisinä yliopisto-opintoina. Katso tarkemmat ohjeet sivulta hakukelpoisuus.
Suomenkieliseen koulutukseen hakeva voidaan hyväksyä avoimen väylän hakukohteessa opiskelijaksi vain, mikäli hänellä on opintoja varten riittävä suomen kielen taito. Katso tarkemmat ohjeet suomen kielen taidon todentamisesta.
Kielten koulutuksen englannin opintosuuntaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan valitaan avoimen tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella 0-5 hakijaa.
Avoimen väylän sisäänottomäärää ei ole velvoitetta ottaa täyteen.
Avoimien tai erillisten yliopisto-opintojen perusteella valitaan enintään 5 hakijaa, joilla on suoritettuna englannin perusopinnot tai vastaavat hakuajan päättymiseen mennessä. Hakemukseen tulee liittää opintorekisteriote ja motivaatiokirje. Mikäli hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen opintomenestyksen perusteella.
Hakukohteeseen haetaan korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa opintopolku.fi. Tampereen yliopistoon voit hakea avoimen väylän haun kautta enintään kahteen hakukohteeseen. Katso lisätietoja avoimen väylän haun yleisistä hakuohjeista.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt.
Huomioithan hakemuksen täyttämisen yhteydessä sinulle esitetyt liitepyynnöt. Avoimen väylän haussa sinun tulee liittää hakemukseesi:
- Ajan tasalla oleva opintosuoritusote
- Motivaatiokirje
Lisäksi sinua voidaan pyytää todentamaan suomen kielen taitosi erillisellä liitteellä. Valinnassa otetaan huomioon hakuajan päättymiseen mennessä suoritetut opinnot. Tarkista liitteitä koskevat ohjeet ennen liitteiden lataamista hakulomakkeelle. Katso lisätietoja sivulta liitteet avoimen väylän haussa.
Avoimen väylän haussa ei ole yleensä varasijamenettelyä. Hakija voi tarkistaa mahdollisen varasijansa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Päivitetty 15.5.2020
Avoimen väylän haun tulokset julkistetaan viimeistään 15.7.2020. Kaikkia hakuun osallistuneita tiedotetaan valinnan tuloksesta. Hakijat voivat tarkistaa oman tilanteensa myös kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa opintopolku.fi.
Kirjallinen oikaisupyyntö opiskelijavalinnassa mahdollisesti tapahtuneesta virheestä on toimitettava Tampereen yliopistoon viimeistään 14 päivän kuluessa ilmoitetusta valinnan tulosten julkistamisesta (15.7.2020). Oikaisupyyntö on toimitettava määräpäivään klo 15.00 mennessä Tampereen yliopistoon. Siinä tapauksessa, että tulokset julkistetaan vasta ilmoitetun ajankohdan jälkeen, mainitut 14 päivää lasketaan todellista julkistamisajankohtaa seuraavasta päivästä alkaen. Katso tarkemmat ohjeet sivulta oikaisumenettely (Tampereen yliopisto).
Valinnan tulosta ei saa edellä mainitun oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.