Tästä osiosta löytyvät kootusti mahdolliset alakohtaiset ohjeet, joita kirjoittamisessa tulee noudattaa. Sisältö täydentyy.

Jos lyhenteitä ja termejä on vain muutama, ne selitetään silloin, kun ne ensimmäisen kerran esiintyvät tekstissä. Selitys merkitään tekstissä sulkeisiin. Jos esimerkiksi opinnäytetyössä on tarpeen käyttää erillistä symboliluetteloa, se sijoitetaan sisällysluettelon jälkeiselle sivulle ennen johdantoa. Luvun otsikko ei näy sisällysluettelossa, vaan ensimmäinen luku on johdanto.

 

ERITYISSANASTO

 

A                                        kaksitoimisen sylinterin pinta-ala, m2

a                                         kuristuksen pinta-ala, m2

d                                         luistin tai kuristuksen halkaisija, m

f                                          taajuus, Hz

G (s)                                   siirtofunktio

Mmax                                  hydraulimoottorin maksimivääntömomentti, Nm

m                                        kuorman ja männän massa, kg

P                                         teho, W

p                                         paine, MPa

µ                                         kuormituskerroin

v                                         amplitudin tai huippuarvon merkintä

 

Yllä oleva symboliluettelo on esimerkkinä tiiviistä tavasta selittää käytetyt lyhenteet ja alan erityissanasto. Luettelon nimi voi olla ERITYISSANASTO, kuten yllä tai LYHENTEET JA TERMIT. Tällainen luettelo laaditaan vain siinä tapauksessa, että käytetään lyhenteitä, termejä tai muuta sanastoa, jota alan ammattilainen, esimerkiksi työn ohjaaja, ei välttämättä selittämättä ymmärrä. Joka tapauksessa lyhenteet on avattava osiinsa ja tarvittaessa selitettävä varsinaisessa tekstissä. Alalla yleisesti tunnettuja käsitteitä ei kuitenkaan tarvitse selittää eikä luetteloida. Lyhenteet tulevat aakkosjärjestykseen seuraavasti: matemaattiset merkit, muut merkit ja lopuksi kirjaintunnukset.

Tekniikan ala: erityissanasto

<h3>Kuvaajat</h3>

Kuvaajat nimetään kuvioiksi. Niissä esitetään yksittäisiä mittaustuloksia tai muuta vastaavaa tietoa, ja niihin pitää merkitä akseleiden suureet ja yksiköt. Suureesta kerrotaan joko nimi tai lyhennemerkintä. Suureiden merkinnät kursivoidaan kuten tekstissäkin ja mahdollinen yksikkö kirjoitetaan sulkeisiin. Mittauspisteet merkitään selvästi ja pisteisiin sovitetaan mahdollinen ilmiötä kuvaava funktio. Murtoviivojen tai splinien käyttöä pisteiden välillä on syytä välttää, ellei se kuvaajan luettavuuden vuoksi ole välttämätöntä (kuvio 5).

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-04/varahtelyn-vaimeneminen-ajan-funktiona.png?itok=lu75KuNI" alt="kuvaaja, jossa taustaruudukko" ></figure>

KUVIO 4. Värähtelyn vaimeneminen ajan funktiona.

Taustaruudukko piirretään tarpeen mukaisesti. Jos kuvaajasta on erityisesti tarkoitus lukea tietoa, täytyy sopiva ruudukko piirtää (kuvio 4). Vaikka ruudukkoa ei piirrettäisi, pitää kuvaajan akseleilla olla näkyvissä asteikkoviivat (kuvio 5). Kuvaajan akseleilla oleviin lukuihin merkitään kaikkiin yhtä monta desimaalia, paitsi jos luvut ovat kokonaislukuja. Akselien jakovälin pitää pääsääntöisesti olla 1, 2, 5 tai 10 yksikön kokoinen.

Akselin merkinnät siirretään tarpeen mukaisesti niin, etteivät merkinnät jää pisteiden tai sovitteiden alle. Mikäli samaan kaavioon piirretään useampia kuvaajia, lisätään seliteruutu.

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-04/anturin-jannitesignaalin-jaksollisuus.png?itok=mSw_yv-C" alt="" ></figure>

KUVIO 5. Anturin jännitesignaalin jaksollisuus.

Kuvaajassa käytetään pääasiassa samaa fonttia kuin leipätekstissäkin, mutta tärkeintä on merkintöjen luettavuus, joten fontti kannattaa valita sen mukaisesti. Fysikaalisen kuvaajan tyyppi on pistekuvaaja tai -kaavio (englanniksi XY Scatter). Kuvioissa 4, 5 ja 6 on erityyppisiä kuvaajia. Erilaisia kuvaajia on paljon, ja kuvaajien esittämisessä on alakohtaisia tapoja, joten epäselvässä tilanteessa apua voi kysyä oman työn ohjaajalta. Esimerkeissä on pyritty havainnollistamaan yleisiä periaatteita kuvaajien esittämisestä.

Kuviossa 6 on esitetty jännitteen ja virran välinen lineaarinen riippuvuus. Mittauspisteisiin on sovitettu ilmiötä kuvaava suora ja pisteisiin on piirretty pystysuuntaiset virhepalkit. Taustalle on piirretty ruudukko ja akseleille on merkitty tarkemmat jakovälit asteikkoviivoilla. Suureiden symbolit kirjoitetaan kursiivilla mutta yksiköt pystykirjasimella.

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-04/jannitteen-u-ja-virran-i-valinen-riippuvuus.jpg?itok=QiIwPbq5" alt="" ></figure>

KUVIO 6. Jännitteen U ja virran I välinen riippuvuus.

 

<h3>Yhtälöt ja kaavat</h3>

Yhtälöt ja kaavat kirjoitetaan omalle rivilleen. Niiden ylä- ja alapuolelle jätetään yksi tyhjä rivi ja ne keskitetään. Jos kaava ei mahdu yhdelle riville, se jaetaan joko ennen yhtäläisyysmerkkiä (=) tai jonkin muun matemaattisen operaattorin (+, –, /, ⋅) jälkeen. Yhtälöt numeroidaan juoksevasti sulkeisiin yhtälön oikealle puolelle lähelle tekstin reunaa. Numerointi tulee kaavan keskikohdan tasolle, jos kaavassa on murtolauseke tai se ei muuten mahdu yhdelle riville. Numeron avulla yhtälöön tai kaavaan voidaan viitata tekstissä eivätkä tarkoitetut yhtälöt mene sekaisin: ”…yhtälön (1) mukaisesti…” Kaavaa ei numeroida, kun siihen sijoitetaan lukuarvoja, ellei sijoitukseen ole nimenomaan tarvetta viitata tekstissä. Yhtälössä esiintyvien suureiden tunnukset selitetään tekstissä heti yhtälön alapuolella. Tarpeen mukaan suureita voi selittää myös juuri ennen kaavaa, kunhan suureiden merkitys tulee lukijalle selväksi. Kaava on lauseen osa, joten sen perään kirjoitetaan asiaan kuuluva välimerkki. Jos väli- tai loppumerkki on mahdollista sekoittaa johonkin muuhun merkintään, kannattaa merkki jättää kaavan lopusta pois (kaava 3). Esimerkiksi tasavirralla sähköteho P on

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_01.png?itok=cvZwNE_7" alt="kaava sähköteho tasavirralla" ></figure>

jossa U on jännite ja I on virta. 
 

Yhtälöissä voidaan joskus ilmaista samalla kirjaimella sekä suuretta että mittayksikköä. Kuten edellisessä esimerkissä, muuttujat ja suureet kirjoitetaan kursiivilla, mutta lukuarvojen yksiköt kirjoitetaan pystykirjasimella. Luvun ja yksikön väliin tulee välilyönti. Esimerkki:

Sähkötehoksi saadaan mittausten perusteella kaavalla (1)

                                                          P = 22,5 V ⋅ 0,20 A = 4,5 W.

Myös matemaattisten funktioiden lyhenteet (esimerkiksi sin ja cos) kirjoitetaan pystykirjasimella. Esimerkiksi vaihtosähkölle teho kirjoitetaan muodossa

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_02.jpg?itok=R_bFzUUs" alt="kaava vaihtosähkölle teho" ></figure>

jossa cosϕ on tehokerroin. Funktioiden argumentit merkitään sulkeisiin, mikäli kaavasta ei muuten selvästi käy ilmi, mikä osa on argumenttia.

Samoin erilaiset indeksit ja eksponentit, jotka eivät ole muuttujia, kirjoitetaan pystykirjasimella. Esimerkiksi pistevarauksen Q synnyttämän sähkökentän voimakkuus etäisyydellä r on

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_03.jpg?itok=9Du5w7FH" alt="kaava pistevarauksen synnyttämän sähkökentän voimakkuus" ></figure>

Alaindeksi kuitenkin kursivoidaan, jos se esittää jotain fysikaalista suuretta, esimerkiksi ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa merkitään cp. Samoin muuttujaindeksit esitetään kursiivilla. Esimerkiksi

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_04.jpg?itok=E6pPXYQO" alt="kaavassa muuttujaindeksit esitetään kursiivilla" ></figure>

Kemialliset kaavat ja alkuainetunnukset kirjoitetaan tekstiin pystykirjasimella, esimerkiksi H2O tai 14C. Ala- ja yläindeksejä kannattaa tarpeen mukaan siirtää tavallista ylemmäs tai alemmas, ja niiden merkkiväliä voi tiivistää. Esimerkiksi sulfaatti-ionin merkintä on SO42-, jossa ala- ja yläindeksit halutaan esittää päällekkäin.

Differentiaali- ja derivaattaoperaattori kirjoitetaan niin ikään pystykirjasimella, vaikka niihin liittyvät suureet esitetään kursiivilla: 

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_05.png?itok=QwGW19VV" alt="kaavaesimerkki differentiaali- ja derivaattaoperaattori" ></figure>

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-05/kaava_06.jpg?itok=wBj-rP5k" alt="kaavaesimerkki differentiaali- ja derivaattaoperaattori" ></figure>

Tekniikan ala: kuvaajat, yhtälöt ja kaavat

Standardeihin ja EU-lainsäädäntöön viittaamisessa noudatetaan vastaavaa mallia kuin lakeihin ja asetuksiin viitattaessa.

Tekstiviite:

(SFS 5989 2012, 15)

Lähdeviite:

SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto SFS. Luettu 3.4.2017. Vaatii käyttöoikeuden. https://online.sfs.fi/fi/index.html.stx 
 
Tekstiviite:

(Direktiivi 2012/27/EU) 
 
Lähdeviite:

Direktiivi 2012/27/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Euroopan unionin virallinen lehti 14.11.2012. Luettu 3.4.2017. <a href="http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF">http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF</a>

Tekniikan ala: standardit ja EU-lainsäädäntö

KnowPap ja KnowPulp

AEL ylläpitää ja päivittää oppimisympäristöä. KnowPap tai KnowPulp tekstiviitteessä kertoo kuitenkin työn lukijalle – ainakin alalla toimivalle – heti lähteen laadusta.

Esimerkki tekstiviitteestä ja lähdeluetteloon kirjattavasta lähdetiedoista:

(KnowPap versio 16.0, 20XX)

KnowPap versio 16.0. 20XX. AEL / Proledge Oy. Tuotantoprosessit. Viitattu 3.3.2022. Vaatii käyttöoikeuden. <a href="http://www.knowpap.com/extranet/suomi/knowpap_system/user_interfaces/paper_grades/frame.htm%20">http://www.knowpap.com/extranet/suomi/knowpap_system/user_interfaces/paper_grades/frame.htm</a>

Jos samasta lähteestä käytetään lähteenä useita osa-alueita, vuosiluvun yhteydessä käytetään a-, b-, c-merkintää erottelemassa eri osa-alueet.

 

ForestBioFacts-oppimisympäristön teemoihin viittaaminen

ForestBioFacts-oppimisympäristö koostuu johdanto-osiosta ja 15 teemasta. Johdanto-osio sekä jokaisen teeman pääsivut ovat vapaasti kaikkien käytössä. Viittaa aineistoihin lähteenä käyttämäsi tekstin kirjoittajan nimellä ja tekstin päivitysvuodella:

(Paltakari 2020)

Lähdeluettelossa:

Paltakari, J. 2020. Natural Fibre Products. ForestBioFacts-oppimisympäristö. Viitattu XX.X.202X. <a href="https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/">https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/</a>

Jos viittaat osuuksiin, jotka vaativat käyttöoikeuden, viittaa muuten samoin kuin edellä, mutta kirjaa viitattu-päivän ja verkko-osoitteen väliin tieto ”Vaatii käyttöoikeuden”.

 

Kokoomateokseen viittaaminen (esim. Fapetin kirjat, jotka myös ovat saatavilla edellä mainitun ForestBioFacts-portaalin kautta)

Tekstiviitteeseen kirjataan artikkelin (luvun) kirjoittajien nimet, vuosi ja sivu. Lähdeluettelossa aloitetaan vastaavasti artikkelin kirjoittajien nimillä, vuodella ja artikkelin otsikolla. Sen jälkeen ilmoitetaan, missä artikkeli on julkaistu. 

Tekstiviite: (Kuhasalo, Niskanen, Paltakari &amp; Karlsson 2000, 30) 
  
Lähdeluettelossa: 

Kuhasalo, A., Niskanen, J., Paltakari, J. &amp; Karlsson, M. 2000. Introduction to paper drying and principles and structure of a dryer section. Teoksessa Karlsson, M. (toim.) Papermaking Part 2, Drying. Helsinki: Fapet Oy, 16–53. Viitattu XX.X.202X. Vaatii käyttöoikeuden. <a href="https://forestbiofacts.com/papermaking-science-and-technology-books/volume-9-papermaking-part-2/">https://forestbiofacts.com/papermaking-science-and-technology-books/volume-9-papermaking-part-2/</a>

Biotuotetekniikka

Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta

Tekstiviite: (Ojitustilanne Pirkanmaan metsätalousmailla 2021)

Lähdeluettelossa:

Ojitustilanne Pirkanmaan metsätalousmaalla 2016–2020. 2021. Metsätilastollinen vuosikirja 2021. Luonnonvarakeskuksen tilastotietokanta.  Viitattu XX.XX.20XX. <a href="https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.04_Ojitustilanne_metsatalousmaalla.px/chart/chartViewColumn/">https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__06%20Metsavarat/1.04_Ojitustilanne_metsatalousmaalla.px/chart/chartViewColumn/</a>

 

ForestBioFacts-oppimisympäristö

ForestBioFacts-oppimisympäristö koostuu johdanto-osiosta ja 15 teemasta. Johdanto-osio sekä jokaisen teeman pääsivut ovat vapaasti kaikkien käytössä. Viittaa aineistoihin lähteenä käyttämäsi tekstin kirjoittajan nimellä ja tekstin päivitysvuodella:

(Paltakari 2020)

Lähdeluettelossa:

Paltakari, J. 2020. Natural Fibre Products. ForestBioFacts-oppimisympäristö. Viitattu XX.X.202X. <a href="https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/">https://forestbiofacts.com/natural-fibre-products/</a>

Jos viittaat osuuksiin, jotka vaativat käyttöoikeuden, viittaa muuten samoin kuin edellä, mutta kirjaa viitattu-päivän ja verkko-osoitteen väliin tieto ”Vaatii käyttöoikeuden”.

Metsätalous

Suomen rakentamismääräyskokoelma

Tekstiviite: (Suomen rakentamismääräyskokoelma 2002)

Jos opinnäytetyössä viitataan useisiin osioihin, voidaan tekstiviitettä täydentää kullakin otsikolla.

Lähdeluettelossa:

Suomen rakentamismääräyskokoelma. E1. Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2002. 2002. Helsinki: Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto.

 

Rakennustieto

RIL

Tekstiviite: (RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen 2003)

Lähdeluettelossa:

RIL 129-2003 Ääneneristyksen toteuttaminen. 2003. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

 

RT

Tekstiviite: (RT 81-10427 Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus 1990)

Lähdeluettelossa:

Painettu

RT 81-10427 Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus. 1990. RT-kortisto. Rakennustieto Oy.

Sähköinen lähde

RT 81-10427 Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus. 1990. RT-kortisto. Rakennustieto Oy. Viitattu XX.XX.20XX. Vaatii käyttöoikeuden. <a href="https://kortistot.rakennustieto.fi/">https://kortistot.rakennustieto.fi/</a>

Rakennustekniikka

Jos henkilötekijää ei tunneta, lähteeseen viitataan joko julkaisijayhteisön nimellä tai otsikolla riippuen siitä, kumpi tapa on lukijalle informatiivisempi tai kumpi on alalla vakiintuneempi.

Esimerkkejä usein käytetyistä lähteistä:

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin viitataan alan kirjallisuudessa useammin julkaisijan nimellä (OPH) kuin otsikolla:

(Opetushallitus 2022)

Lähdeluettelossa:

Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Pdf-dokumentti. Viitattu XX.X.202X. <a href="https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf">https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf</a>

 

Talentian julkaisema Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet

Tekstiviite: (Talentia 2022, 7)

Lähdeluettelossa:

Talentia. 2022. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. E-julkaisu. Viitattu X.XX.202X. <a href="https://talentia.lukusali.fi/#/reader/a6cd4fa0-38d8-11ed-90c9-00155d64030a">https://talentia.lukusali.fi/#/reader/a6cd4fa0-38d8-11ed-90c9-00155d64030a</a>

 

SOAMKin julkaisemat sosionomin kompetenssit

Tekstiviite: (Sosionomi (AMK) kompetenssit 2022)

Lähdeluettelossa:

Sosionomi (AMK) kompetenssit. 2022. Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto. Verkkosivu. Viitattu X.X.202X. <a href="https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/">https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/sosiaalialan-tutkinnot-ja-kompetenssit/</a>

 

Lait, esim. sosiaalihuoltolaki

Tekstiviite: (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)

Lähdeluettelossa:

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Viitattu X.X.202X. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301</a>

Sosionomikoulutus

Julkaisusarjaan kuuluva teos

Tekstiviite: (Kuisma ym. 2019, 34–36)

Lähdeluettelossa:

Kuisma, M., Järvelin, J., Kilpiäinen, E., Tuukkanen, J., Pöllänen, R., Saarinen, M., Vaula, E., Wilen, S. &amp; Etelälahti, T. 2019. Laatu- ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä – suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:23. Helsinki.

 

Ammattilehti

Tekstiviite: (Suhonen ym. 2013, 81)

Lähdeluettelossa:

Suhonen, R.,   Leino-Kilpi, H., Gustafsson, M.-L.,  Tsangari, H. &amp; Papastavrou, E. 2013. Yksilöllinen hoito – potilaiden ja hoitajien näkemysten vertailu. Hoitotiede 25 (2), 80–91.

 

Terveysportti

Terveysportin tietokannoista löytyvät materiaalit, esim. Sairaanhoitajan tietokannat -osiossa artikkeli Sairaanhoitajan käsikirjasta.

Tekstiviite: (Suominen 2021)

Lähdeluettelossa:

Suominen, T. 2021. Allergisen nuhan ja muun yliherkkyysnuhan hoito. Terveysportti. Sairaanhoitajan käsikirja. Artikkelin tunnus: shk01410. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.4.2021. Vaatii käyttöoikeuden. <a href="https://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti">https://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti</a>

 

Käypä hoito -suositus

Tekstiviite: (Diabetes: Käypä hoito -suositus 2018)

Lähdeluettelossa:

Diabetes: Käypä hoito -suositus. 2018. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Artikkelin tunnus: kht00063 Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu X.XX.202X. <a href="http://www.kaypahoito.fi">http://www.kaypahoito.fi</a>

 

Visible body -anatomiatietokanta  

Tekstiviite: (Nasal cavity 2018)

Lähdeluettelossa:

Nasal cavity. 2018. Visible Body. Anatomy &amp; Physiology version 5.1. Argosy Publishing. Viitattu XX.X.202X. Vaatii käyttöoikeuden. <a href="http://ovid.visiblebody.com">http://ovid.visiblebody.com</a>

 

Terveyskylä-verkkopalvelu, esim. Niveltalo

Tekstiviite: (Miten tekonivelleikkaus tehdään? 2017)

Lähdeluettelossa:

Miten tekonivelleikkaus tehdään? 2017. Niveltalo. Terveyskylä-verkkopalvelu. Viitattu X.XX.202X. <a href="https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/tekonivelleikkaus/tietoa-tekonivelleikkauksesta/miten-tekonivelleikkaus-tehd%C3%A4%C3%A4n">https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/tekonivelleikkaus/tietoa-tekonivelleikkauksesta/miten-tekonivelleikkaus-tehd%C3%A4%C3%A4n</a>

TAMKin opiskelijan käsikirja

Kirjallisen raportoinnin opas: G) Alakohtaiset ohjeet

TAMKin opiskelijan käsikirja

Kirjallisen raportoinnin opas: G) Alakohtaiset ohjeet

AvaaTekniikan ala: erityissanasto

AvaaTekniikan ala: kuvaajat, yhtälöt ja kaavat

AvaaTekniikan ala: standardit ja EU-lainsäädäntö

AvaaBiotuotetekniikka

AvaaMetsätalous

AvaaRakennustekniikka

AvaaSosionomikoulutus

AvaaTerveysala