Hyppää pääsisältöön

TAMKin opiskelijan käsikirja

Kieliopinnot

TAMK

Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa

Kansainvälistyvässä työelämässä monipuolinen ammatillinen kieli- ja viestintätaito sekä valmius erilaisten kulttuurien kohtaamiseen ovat entistä tärkeämpi osa ammattitaitoa. Sen takia kaikkiin korkeakouluopintoihin kuuluu kieli- ja viestintäopintoja, vieraskielistä oppimateriaalia ja kansainvälisiä opiskelijavaihtoja. Voit myös suorittaa työharjoittelun kansainvälisessä ympäristössä.

Sisällysluettelo

1. Ammattikorkeakoulututkinnot

2. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

3. Lähtötasotestit

4. Valmentavat kieliopinnot

5. Vapaasti valittavat kieliopinnot

6. Ristiinopiskelu

7. CampusOnline ja KiVANET

8. Aiempien kieliopintojen hyväksilukeminen

9. Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

10. Uusintatentit

11. Opinnäytetyö

12. Kypsyysnäyte

13. Tukea oppimiseen

14. Kansainvälisyys

15. Yhteysopettajat

16. Uutisia, linkkejä ja julkaisuja

 

1. Ammattikorkeakoulututkinnot

TAMKissa noudatamme eurooppalaista kielipolitiikkaa: jokaisen ammattikorkeakoululaisen tulee osata ainakin kahta Euroopassa käytettyä kieltä äidinkielensä lisäksi. Kieli- ja viestintäopintojen laajuudet vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain. Tutkinto-ohjelmasta riippuen opintoihisi sisältyy yksi tai kaksi vierasta kieltä. Englanti on yleisin opiskeltu vieras kieli ja toisiksi suosituin saksa. Jos äidinkielesi ei ole suomi, ensimmäinen vieras kielesi voi olla suomi vieraana kielenä. Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien kieliopinnot ovat jonkin verran erilaisia suomenkielisiin ohjelmiin verrattuna. Ammattikorkeakoulututkinnon englannin opinnot ovat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolla B2.1 – B2.2. ja ruotsin opinnot taitotasolla B1.1. – B1.2.

Ammattikorkeakouluasetuksen nojalla tutkintoihin sisältyvät viralliset valtakunnalliset tavoitteet. Sinun tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneesi
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (6.6.2003/424 ) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen JA
2) sellainen tutkinto-ohjelman mukainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kohta 1 tarkoittaa, että virassa, jossa edellytetään korkeakoulututkintoa, henkilön on osattava erinomaisesti virka-alueen väestön enemmistön kieltä ja vähintään tyydyttävästi toista virallista kieltä (useimmiten siis suomea ja ruotsia). Erinomainen kielitaito osoitetaan opintojen yhteydessä kypsyysnäytteellä.

Tutkintotodistukseen tulee toisesta kotimaisesta kielestä erillinen merkintä suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta.    
                                                                          
Ammattikorkeakoulun kieliopintojen osaamisen taso perustuu paitsi asetuksen, myös Kansallisen viitekehyksen 6. tason kielitaitovaatimukseen. Sinun tulee kyetä itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä.

Tuemme kielten opiskelua mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla valmentavia englannin ja ruotsin kielen kursseja.

Tutkinto-ohjelmasta riippuen opintoihin sisältyy yksi tai kaksi vierasta kieltä, joiden laajuudet vaihtelevat. Yleisimmin opiskeltu ensimmäinen vieras kieli on englanti ja toinen vieras kieli saksa. Ensimmäisenä vieraana kielenä voi opiskella myös saksaa tai venäjää. Suomi vieraana kielenä voi olla ensimmäinen vieras kieli niille tutkinto-opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi.

 

2. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kielitaitovaatimus on Kansallisen viitekehyksen 7-tason mukainen:
osaat viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan (että alan ulkopuoliselle) yleisölle ja kykenet vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella (ja vähintään yhdellä vieraalla) kielellä. Tämä vastaa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoa C1 englannissa ja B2 ruotsissa.

 

3. Lähtötasotestit

Kaikki TAMKissa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät lähtötasotestit englannissa ja ruotsissa riippumatta heidän aikaisemmasta koulutuksestaan (pl. opiskelijat jotka hakevat vapautusta englannista tai ruotsista). Testit tehdään heti opintojen alussa, ja ne voi tehdä vain kerran. Testit ovat korkeakouluyhteisön Moodlessa, ja opiskelija voi tehdä ne missä ja milloin haluaa itsenäisesti. Testien tekemisessä ei ole sallittua käyttää apua, eikä se ole myöskään järkevää, koska muuten tulos on opiskelijalle hyödytön.

Testien tuloksena opiskelija saa tietoa omasta taitotasostaan ja suosituksen siitä, miten edetä. Jos opiskelija saa suosituksen hakeutua valmentavalle kurssille, se kannattaa käydä ennen pakollisen ammattikielen kurssin käymistä. Valmentavalle kurssille voi myös ilmoittautua, vaikka testi ei sitä suosittelisikaan. Testien tulos ei siis ole velvoittava, vaan se antaa opiskelijalle arvokasta tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä opinnoissaan. Testien suorittamisesta ei tule merkintöjä opintosuoritusrekisteriin eikä niitä voi hyväksilukea. Testien ohjeistukset ovat suomeksi.

Linkit testeihin:

 

4. Valmentavat kieliopinnot

Valmentavien kieliopintojen tavoitteena on peruskielitaidon parantaminen perusopintojen kieliopinnoissa vaadittavan lähtötason saavuttamiseksi. Ruotsin kielessä vaadittava lähtötaso on Eurooppalaisen viitekehyksen (CEF) taitotaso A2–B1; englannissa B1.2–B2.1. Valmentavat kieliopinnot voi sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin.

TAMKissa järjestetään tänä vuonna englannin ja ruotsin kielissä alla olevat kielten valmentavat opintojaksot. Valmentavat opintojaksot ovat tarkoitettu kaikkien alojen opiskelijoille. Kaikki alla olevassa taulukossa listatut kurssit ovat valmentavia opintojaksoja nimestä riippumatta:

Nimi Koodi Opettaja Ajoitus Huom
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3071 Tillander, Kristiina Kevät 2022  
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3072 Kopperoinen, Anne Kevät 2022  
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3074 Tuohimäki, Petri Syksy 2022  
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3075 Metsäportti, Minna Kesä 2022  
Englannin kieliopin perusteet N-KV572-3070 Kopperoinen, Anne Syksy 2022 Myös avoin AMK
Hybrid Nätsvenska NV00FL02-3004 Myllymäki, Sari Kevät 2022 Sisältää opetustuokioita
Nätsvenska – Ruotsin valmentava verkkokurssi NV00CP35-3025 Kerttula, Anne Kevät 2022  
Nätsvenska – Ruotsin valmentava verkkokurssi NV00CP35-3027 Kerttula, Anne; Kallinen, Katri Syksy 2022 Kurssin kesto 12 viikkoa
Nätsvenska – Ruotsin valmentava verkkokurssi NV00CP35-3028 Kallinen, Katri; Mäkelä, Reijo Syksy 2022 Kurssin kesto 6 viikkoa
Ruotsin kieliopin perusteet N-KV603-3018 Mäkelä, Reijo Kevät 2022 Myös avoin AMK
Startsvenska NV00FY67-3001 Kallinen, Katri Syksy 2022 Valmentavalle kurssille valmistava kurssi
Valmentavat opinnot, englanti VENGVAL-8-3037 Kinnunen, Riku-Matti Kevät 2022  
Valmentavat opinnot, englanti VENGVAL-8-3038 Kinnunen, Riku-Matti Syksy 2022  

 

5. Vapaasti valittavat kieliopinnot

Järjestämme vapaasti valittavia kieliopintoja ammattikorkeakoulun vuosittain vahvistaman kieliohjelman mukaisesti. Voit sisällyttää vapaasti valittavia kieliä tutkintoon 5-15 opintopistettä tutkinto-ohjelmasta riippuen.

Jos osallistut opiskelijana ammattikorkeakoulun kansainväliseen vaihto-ohjelmaan kielialueella, jonka kieli ei ole ammattikorkeakoulun kielitarjonnassa, kansainväliset palvelut tukevat omaehtoista kielen opiskeluasi taloudellisesti.

TAMKin tarjonnan lisäksi vapaasti valittavia kursseja voi etsiä myös avoimen ammattikorkeakoulun, Tampereen kesäyliopiston ja Tampereen Yliopiston ristiinopiskelupalvelun kautta sekä CampusOnline.fi:sta, jonka kautta löytyy eri ammattikorkeakoulujen tarjoamia verkkokursseja. Näiden palveluiden kautta löytyvät kurssit ovat TAMKin opiskelijoiden vapaassa käytössä.

Alla olevassa listassa on kaikki vapaasti valittavat kielten ja viestinnän kurssit:

Nimi Koodi Opettaja Ajoitus Huom
Basics of Finnish N-KV598F-3066 Suominen-Tontti, Päivi Kevät 2022  
Basics of Finnish N-KV598F-3069 Hakala, Ella Syksy 2022  
Cross-cultural Communication and Global Employability N-00DH77-3008 Abruquah, Emmanuel Kevät 2022  
Cross-cultural Communication and Global Employability N-00DH77-3009 Abruquah, Emmanuel; Kopperoinen, Anne Syksy 2022 Kv-yhteistyökurssi
Each One Teach One NV00CD10-3023 Abruquah, Emmanuel; Kopperoinen, Anne Kevät 2022  
English Grammar and Writing N-KV574-3022 Leikomaa, Marianna Kevät 2022  
English Speaking and Listening NV00CR09-3015 Leikomaa, Marianna; Tuohimäki, Petri Kevät 2022 Myös avoin AMK, kv-yhteistyökurssi
Paediatric Nursing English NV00FM74-3002 Metsäportti, Minna Kevät 2022  
Ranskan kieliopin perusteet N-KV588FG-3012 Kinnunen, Riku-Matti Syksy 2022 Myös avoin AMK
Ranskan kielen alkeet 3H00EM69-3003 Kinnunen, Riku-Matti Syksy 2022 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 3H00EM68-3006 Kerttula, Anne Syksy 2022 Etusija liiketalouden opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 3H00EM68-3007 Myllymäki, Sari Syksy 2022 Etusija liiketalouden opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 3H00EM68-3009 Kerttula, Anne Syksy 2022 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Saksan kielen alkeet 1 N-KV598G-3018 Kerttula, Anne Kevät 2022  
Saksan kielen alkeet 1 N-KV598G-3019 Kerttula, Anne Syksy 2022  
Saksan kielen alkeet 2 N-KV599G-3020 Myllymäki, Sari Kevät 2022  
Saksan kielen alkeet 2 N-KV599G-3021 Myllymäki, Sari Syksy 2022  
Saksan kielen jatkokurssi 3H00EM71-3003 Myllymäki, Sari Syksy 2022 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla
Suomen kielen keskustelukurssi NV00FM69-3004 Tapaninen, Terhi Kevät 2022  
Suomen kielen keskustelukurssi NV00FM69-3005 Tapaninen, Terhi Kevät 2022  
Suomen kielen kirjoittaminen NN00FJ20-3004 Tapaninen, Terhi Kevät 2022  
Työelämän suomea NV00FM68-3004 Oksanen, Marja Kevät 2022  
Venäjän kielen alkeet 3H00EM70-3003 Grigorova, Elena Syksy 2022 Etusija liiketalouden ja IB:n opiskelijoilla

 

6. Ristiinopiskelu

Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun muodostamassa korkeakouluyhteisössä voit läsnäolevana tutkinto-opiskelijana tai vaihto-opiskelijana hankkia lisää osaamista myös yliopiston kursseja käymällä. Tutustu ristiinopiskelutarjontaan ristiinopiskelupalvelussa.

Huom! Ennen tiettyjen kielten opintojaksoja on suoritettava pakollinen lähtötasokoe. Tarkista niitä koskevat ohjeet Intran ristiinopiskelusivulta.

 

7. CampusOnline ja KiVANET

CampusOnline on Suomen ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen opintotarjontaportaali, joka kokoaa yhteen yli 20 ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksot. Voit valita maksuttomasti opintoja toisesta ammattikorkeakoulusta ja sisällyttää ne omaan tutkintoosi. CampusOnline mahdollistaa opintojaksojen suorittamisen 100-prosenttisesti verkossa: ilmoittaudu minkä tahansa ammattikorkeakoulun opintojaksoille ja opiskele ajasta ja paikasta riippumatta – siellä missä sinulle parhaiten sopii. Tutustu kurssivalikoimaan täällä: CampusOnline. Tarjonnassa oleville TAMKin kursseille ilmoittaudutaan normaalisti Pakin kautta, muiden korkeakoulujen kursseille CampusOnlinen lomakkeen kautta. Varmista aina kurssin hyväksiluettavuus etukäteen TAMKista jos aiot korvata sillä tutkintoosi kuuluvan kurssin.

KiVANET tarjoaa verkkokursseja eri kielissä A1-C1 taitotasoille. KiVANET verkostossa on mukana lähes kaikki suomalaiset korkeakoulut. Kurssitarjonta kehitettiin KiVAKO-hankkeessa (2018-2021), ja kurssit ovat avoimia kaikille TAMKin opiskelijoille. Lisätiedot ja lukukausittainen ilmoittautuminen: KiVANET.

 

8. Aiempien kieliopintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan hyväksilukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettuja kieliopintoja. Voit hakea kieliopintojen hyväksilukua jos suorituksesi ei ole yli 10:tä vuotta vanha. Hyväksilukua joutuu täydentämään alakohtaisilla lisäsuorituksilla, mikäli aikaisemmat kielten opinnot ovat joltain toiselta ammattialalta. Täydentämisessä noudatetaan Valtioneuvoston asetusta ammattikorkeakouluista (18.12.2014/1129):

7 § Kielitaito
Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä
2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Kielitaidon hyväksilukeminen vaatii kirjallisen hakemuksen ja todistukset aiemmista opinnoista. Hyväksilukuhakemukset tehdään ennen kurssin alkua HyväHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Opiskelijalla on myös oikeus hakea muualla hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä missä ja miten tuo osaaminen on hankittu (ns. AHOT – Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Tunnistaminen ja Tunnustaminen). AHOT-näytössä opiskelija osoittaa tutkinnon tavoitteiden mukaista osaamista ja osaaminen tunnistetaan esim. osaamisportfoliolla, oppimispäiväkirjalla, työsuorituksella, tentillä ja/tai suullisella näytöllä. AHOT-hakemukset tehdään ennen kurssin alkua HyväHOT-järjestelmän kautta omalle kielenopettajalle.

Tarkemmat ohjeet hyväksiluvuista ja osaamisen tunnustamisesta ovat TAMKin tutkintosäännössä (20 §).

Opintojen hyväksilukeminen (aikaisemmat opinnot tai muulla tavoin hankittu osaaminen) – HyväHOT

Formaalisti opitun hyväksiluvut

1. Kaikki tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa hyväksilukemisten kautta.

2. Suomen/ruotsin kielessä korkeakoulussa suoritettuun (vastaavan tai soveltuvan ammattialan) alempaan tutkintoon sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään sellaisinaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tulevilla opiskelijoilla.

3. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan ammattialan samantasoiset (Eurooppalainen viitekehys, EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat kieli- ja viestintäopinnot kotimaisessa korkeakoulussa, opinnot hyväksiluetaan sellaisinaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

4. Jos opiskelija on suorittanut toisen koulutusalan kieli- ja viestintäopintoja kotimaisessa korkeakoulussa ja osoittanut niissä tutkintoon vaadittavaa osaamista, opintoja suositellaan täydennettäviksi alakohtaisen kieli- ja viestintätaidon osalta. Mahdollinen täydennys ei muuta edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia. Tutkintoon kuuluvan suomen/ruotsin kielen arvioinnin osalta noudatetaan edeltävän korkeakoulun antamaa arviointia.

5. Jos opiskelija on osoittanut tavoitetutkintoonsa vaadittavaa osaamista suorittamalla vastaavan tai soveltuvan ammattialan samantasoiset (EVK) ja osaamistavoitteiltaan vastaavat vieraiden kielten opinnot ulkomaisessa korkeakoulussa, opinnot suositellaan hyväksiluettaviksi sellaisenaan vähäisten laajuuserojen estämättä.

Jos opiskelija on suorittanut muita kuin kieliopintoja ulkomailla, hän ei voi saada suoraa hyväksilukua tutkintoon vaadittaviin kieliopintoihin. Ehdotetaan harkittavaksi, että näitä opintoja voidaan tarkoituksenmukaisessa määrin hyväksilukea myös kieliopintoihin, kun opinnot sisältävät selvästi tunnistettavissa olevan kieli- ja viestintäkomponentin ja vastaavat tutkintoon vaadittavan vieraan kielen opintojen osaamistavoitteita.

6. Päätöksen formaalisti opitun hyväksiluvuista tekee osaamispäällikkö tai hänen valtuuttamansa henkilö kuultuaan asianomaisia kielten ja viestinnän opettajia.

Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

1. Tutkintoon kuuluvat kieli- ja viestintäopinnot voidaan suorittaa osaamisen näytöillä.

2. Jos opiskelijalla on opetussuunnitelman osaamistavoitteiden mukaista non-formaalisti tai informaalisti hankittua kieli- ja viestintäosaamista, hänellä on mahdollisuus osoittaa osaamisensa näytöllä. Tämä edellyttää, että opiskelija jäsentää aiemmin hankkimaansa osaamista ja arvioi sitä suhteessa osaamistavoitteisiin. Opiskelijan esittämien näyttöjen on oltava riittäviä, luotettavia ja ajan tasalla olevia.

3. Kieli- ja viestintäosaamisen näyttötapoja ovat esimerkiksi korvaavat/näyttökokeet, portfoliot, haastattelut, suulliset ja kirjalliset tuotokset, kielisalkku, osaamispäiväkirjat, oppimistehtävät ja asiantuntijaluennointi sekä näiden yhdistelmät.

 

9. Kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

Opiskelija voidaan vapauttaa kielitaitovaatimuksista perustellusta syystä joko osittain tai kokonaan. Kielitaitovaatimuksista voidaan vapauttaa mikäli

1.  opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä

2.  opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla

3.  opiskelijalla on sellainen oppimiseen vaikuttava tekijä, joka yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä huolimatta vaikeuttaa merkittävästi kielen oppimista tai

4.  opintojakson suorittaminen vaikeuttaisi kohtuuttomasti opiskeluprosessia.

Opiskelijan toimenpiteet 

1. Opiskelija käynnistää vapautusprosessin keskustelemalla asiasta opinto-ohjaajan kanssa.

2. Opiskelija hakee puoltoa hakemukselleen vapautuksia käsittelevältä kielten opettajalta. Lista vapautuksia käsittelevistä kielten opetajista löytyy tämän sivun lopusta. Hakemuksen opiskelija tekee Pakissa.

3. Opiskelijan tutkinnosta vastaavan osaamisyksikön johtaja päättää vaadittavasta kielitaidosta puollon perusteella. Osaamisyksikön johtaja voi vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

4. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita tutkinto-ohjelman opinto-ohjaajan kanssa sovittavia opintoja. Jos opiskelijalla on ulkomainen pohjatutkinto, jonka vuoksi vapautusta haetaan suomen tai ruotsin kielestä, opiskelija suorittaa muita kieliopintoja. Jos vapautus tehdään perusteella 3. tai 4., voivat korvaavat opinnot olla myös muita kuin kieliopintoja.

TAMKin tutkintosääntö § 23

 

10. Uusintatentit

Opiskelijat jotka eivät läpäise kielten tai viestinnän opintojaksoa tai haluavat parantaa arvosanaansa voivat osallistua uusintatenttiin. Uusintatentit tehdään opintojakson toteutussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Yksi vaihtoehto uusintatentin tekemiseen on TAMK kielten ja viestinnän uusintatenttipäivä. Opiskelijat ilmoittautuvat uusintatenttiin Pakin tenttijärjestelmän kautta vähintään kymmenen päivää ennen tenttiä (katso tenttijärjestelmän käyttöohje).

Kielten ja viestinnän uusintatenttipäivät ovat tauolla pandemian ajan. Tenttien tekemiseen suositellaan Exam-järjestelmää. Opettajasi antaa lisätietoja tenttijärjestelyistä. 

 

11. Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on opintoihin kuuluva itsenäinen opintosuoritus. Sen laajuus on ammattikorkeakoulututkinnossa 15 opintopistettä (kätilö- ja terveydenhoitajatutkinnoissa 20 op) ja ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa 30 op. Opinnäytetyöstä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyöprosessiin kuuluu tutkinto-ohjelmakohtaisesti opetusta, seminaareja, työkohtaista ohjausta ja itsenäistä työskentelyä. Suoritustavat ja -vaatimukset määritellään tarkemmin kussakin tutkinto-ohjelmassa.

Opinnäytetyö tehdään aiheesta, joka liittyy opiskelijan tutkinto-ohjelmaan tai suuntautumisvaihtoehtoon ja joka tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi omalla erityisalalla. Opinnäytteen tulee olla työelämän tarpeista lähtevä ammattikäytäntöjä, ammatillisia tietoja ja -taitoja kehittävä työ. Aihe voi löytyä esimerkiksi opiskelijan harjoittelujakson aikana, TAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista tai ammattikorkeakoulun ulkopuolisilta toimeksiantajilta.

Opinnäytetyön tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhankintaan, eri lähteistä saatavan tiedon kriittiseen analyysiin, ongelmaratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoihin, työkäytäntöjen analysointiin ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Opinnäytetyön avulla opiskelija voi syventää omaa erityisosaamistaan ja kehittää suhteitaan työelämään.

Intran käsikirjassa on sivu nimeltä Opinnäytetyö, missä on tarkemmin kuvattu opinnäytetyöprosessia ja kirjallisen raportin rakenne- ja muotovaatimuksia. Lisäksi sivulta löytyy opinnäytetyöprosessin aikana tarvittavia lomakkeita. Kannattaa myös tutustua kirjallisen raportoinnin ohjeisiin sekä opinnäytetyön raporttipohjaan.

Osa TAMKin tutkinto-ohjelmista järjestää opiskelijoilleen erilaisia työpajoja opinnäytetyöprosessiin liittyen.

Englanninkielinen abstrakti

Opinnäytetöihin tulee TAMKissa sisällyttää englanninkielinen tai vieraskielinen abstrakti. Abstraktin rakenne on sama kuin suomenkielisen tiivistelmän, mutta abstrakti on suomenkielistä tiivistelmää lyhyempi. Asiasisällöltään abstrakti vastaa suomenkielistä tiivistelmää ja se on pituudeltaan noin 150–200 sanaa. Abstrakti on tiivis itsenäinen tuotos opinnäytetyön sisällöstä. Se tulee olla ymmärrettävissä ilman, että lukijan täytyy perehtyä koko opinnäytetyöhön. Sivun yläosaan kirjoitetaan samat bibliografiset tiedot asianomaisella kielellä kuin tiivistelmä-sivullekin. Bachelor's tai Master's thesis kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella. Englanninkielinen abstrakti sisältää myös 2–5 asiasanaa. Abstrakti on työssä seuraavalla sivulla tiivistelmän jälkeen.

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences

Degree Programme in …

Option of …

Opinnäytetyön nimi tulee kirjoittaa brittienglannilla (BrE organisation vs. AmE organization) ja nimessä esiintyvät pääsanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Prepositiot, artikkelit yms. kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Waste Management Plan for the Hospitality Trade Fair in 2009

Promoting Young People’s Emotional Wellbeing in Secondary Education

Abstraktin pitää vastata seuraaviin kysymyksiin:

1) Tutkimuksen tavoite/tarkoitus
(Introduction: Objective, Purpose)

2) Tutkimusmenetelmä
(Approach/ Methodology; data collection and data analysis)

3) Keskeiset tulokset
(Results/Findings)

4) Johtopäätökset/Pohdinta
(Conclusions/Discussion)

Abstraktin kieli

Abstrakti kirjoitetaan asiatyylillä. Kielen täytyy olla neutraalia, tiivistä ja yksiselitteistä. Kirjoita abstraktisi suoraan englanniksi, älä käännä sitä suomenkielisestä tiivistelmästä. Suomenkielisen tiivistelmän sanatarkka käännös johtaa usein kömpelöön, monimutkaiseen ja epäaitoon kieleen. Liian pitkät virkkeet eivät ole lukijaystävällisiä eivätkä aukea lukijalle kertavilkaisulla.

Abstraktin aikamuodot

Aikamuoto on pääsääntöisesti imperfekti, yleispäteviä tuloksia ja johtopäätöksiä selostettaessa se on kuitenkin preesens.

1) Tutkimuksen tavoite/tarkoitus (imperfekti)

The objective of this study was to gather information about…

The purpose of this thesis was to collect information on…

2) Tutkimusmenetelmä (imperfekti tai preesens)

This study was carried out as a project.

The data were collected from 17 paediatric patients and 29 parents.

The data were analyzed using qualitative content analysis.

The theoretical section explores…

The empirical part consists of…

3) Keskeiset tulokset (imperfekti tai preesens)

The respondents stated that…

The majority of participants believed that…

These results suggest that…

4) Johtopäätökset/Pohdinta (preesens)

The findings indicate that…

Further research is required to…

Furthermore, preventive measures should be adopted to reduce all types of abuse…

To help prevent obesity, strategies are needed to decrease adolescents’ sedentary leisure time…

Oikeinkirjoitus

Abstrakti kirjoitetaan passiivimuodossa: minä– tai minun-muotoja ei käytetä:

More attention has been paid to…

The data were gathered by conducting a survey among customers…

The data were analysed by applying…

Different methods were compared…

Lyhennettyjä sanamuotoja ei käytetä: doesn’t = does not; didn’t = did not

Ei pilkkua that-sanan eteen!

The results show that the respondents were satisfied with…

Ihmisistä puhuttaessa käytetään s-genetiiviä, asioista ja esineistä of-genetiiviä:

The customers’ opinions gave interesting information for the new menu of the restaurant.

Lisää aiheesta:

TAMK Kirjallisen raportoinnin opas: Tiivistelmä ja abstrakti

Quick Help for Writing an Abstract

 

12. Kypsyysnäyte

Sinun on kirjoitettava opinnäytetyösi alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa riippuen koulusivistyskielestäsi. Mikäli olet saanut koulusivistyksen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai olet saanut koulusivistyksen ulkomailla, voit valita suomen tai englannin kypsyysnäytteen kieleksi. Suomessa koulusivistyskieli katsotaan joko peruskoulun tai, jos olet suorittanut lukion, lukion suorittamiskielestä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta ammatillisiin koulutuksiin, joten silloin koulusivistyskieli katsotaan peruskoulun päättötodistuksesta.

Kun TAMKin opiskelijana suoritat kaksoistutkinnon (Double Degree) yhteistyökorkeakoulussa, tulee sinun kirjoittaa opinnäytetyösi alalta kypsyysnäyte edellä mainittujen ohjeiden mukaisella kielellä.

Kun yhteistyökorkeakoulun opiskelijana suoritat kaksoistutkinnon (Double Degree) TAMKissa, tulee sinun laatia opinnäytetyöstä englanninkielinen tiivistelmä ja kirjoittaa opinnäytetyösi alalta kypsyysnäyte englanniksi.

 

13. Tukea oppimiseen

TAMKissa kiinnitetään erityistä huomiota opetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen saavutettavuuden kehittämiseen siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Yksilölliset opiskelujärjestelyt 

Jos sinulla on todettu (asiantuntijalausunto vaaditaan) oppimisvaikeus, sairaus, vamma tai lukivaikeus joka vaikuttaa opiskeluusi merkittävästi, voit tarvita yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä. Ensimmäisenä sinun tulee varata aika ohjauskeskusteluun opinto-ohjaajaltasi. Yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä myönnetään max 20 tuntia/lukuvuosi ja ne voivat sisältää lisäopetusta, tenttijärjestelyjä jne.

Lukivaikeus

Jos äidinkielesi on suomi ja epäilet lukivaikeutta mutta et ole käynyt testissä, ilmoittaudu ryhmämuotoiseen DigilLukiseulaan. DigiLukiseula on seulontatesti, joka on tarkoitettu perusluku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämisen arviointiin. Sen avulla pystytään tunnistamaan ne opiskelijat, joiden kanssa on vielä syytä tarkemmin arvioida lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Saat erityisopettajalta sähköpostitse palautteen DigiLukiseulan tuloksista. Tarvittaessa jatkat hänen kanssaan lukivaikeuden tai muun oppimisvaikeuden selvittelyä. Voit kysyä lisätietoja osoitteesta erityinentuki.tamk [at] tuni.fi. Jos äidinkielesi ei ole suomi, sinun täytyy teettää testi muualla, esim. maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oppimisvaikeuksiin perehtyneellä testaajalla.

Kehen ottaa yhteyttä

Kaikkiin yksilöllisiin opiskelujärjestelyihin ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa voit lähettää sähköpostia osoitteeseen erityinentuki.tamk [at] tuni.fi.

Lisää aiheesta:

Saavutettavuus ja yksilölliset opiskelujärjestelyt
Esteettömyys kampuksilla

 

14. Kansainvälisyys

Opiskelija- ja harjoitteluvaihto ovat erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälistyä ja kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan ammattikorkeakouluopintojen aikana. Opiskelu ja harjoittelu on tuettua, ja jokaisella TAMKin opiskelijalla on oikeus saada Erasmus-tukea 12 kk ajalta Euroopassa opiskeluun tai harjoitteluun. Euroopan ulkopuoliseen harjoitteluun voi hakea apurahaa Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiöltä.

Vaihto-opiskelu ja kielitodistukset

Mikäli kv-vaihto tai hakuprosessi tekee kielten opintojaksolle osallistumisen mahdottomaksi, on vaihtoon lähtevillä tällöin mahdollisuus tilanteesta riippuen korvata kielten opintojaksoja vaihtoraportilla tai muilla suorituksilla. Käytännöt vaihtelevat aloittain ja yksityiskohdista päätetään aina tapauskohtaisesti. Jos olet lähdössä opiskelijavaihtoon, tiedustele korvaamismahdollisuuksia kieltenopettajaltasi. Korvaavuuksia haettaessa tulisi myös Learning Agreement -opiskelusopimus ja/tai opintosuunnitelma ulkomailla käydä läpi kieltenopettajasi kanssa jo ennen vaihtoon lähtöä, jotta voidaan sopia miten vaihdon aikana karttunutta kielitaitoa todennetaan ja hyväksiluetaan. Tällä tavoin voit suunnitella vaihtosi siten, että hyväksiluvun kriteerit täyttyvät vaihdon aikana. Learning Agreement -opiskelusopimus tehdään ennen vaihtoon lähtöä kaikkien opintojaksojen osalta opiskelijan koulutusalan tai tutkinto-ohjelman kv-koordinaattorin tai -vastaavan kanssa. Lisätietoa TAMKin tutkintosäännössä (§ 21).

Kv-vaihtoihin tarvittavat kielitodistukset tulee hakea jo hyvissä ajoin Minna Metsäportilta (minna.metsaportti [at] tuni.fi). Kielitaidon arvioinnissa tulee käyttää TAMKin omaa kielitaitolomaketta.

TAMKilta voi myös hakea 150€ tukea vaihtokohteen kielen opiskeluun ennen vaihtoon lähtöä (ei englanti tai ruotsi).

Lisää aiheesta:

Kansainvälisyys TAMKissa
Opiskelijavaihtoon lähtevien ohjeet
Harjoitteluvaihtoon lähtevien ohjeet

 

15. Yhteysopettajat

Joni Sallila 

Yhteysopettaja ja vapautusanomukset: Teollisuusteknologia (TT) ja Rakennettu ympäristö ja Biotalous (RYB)

 

Sari Myllymäki

Yhteysopettaja ja vapautusanomukset: Sosiaali- ja terveysala (SOTE)

Muiden kielten koordinaattori

 

Marianna Leikomaa

Yhteysopettaja ja vapautusanomukset: Liiketalous ja Media (LIME)

 

16. Uutisia, linkkejä ja julkaisuja

TAMK Kielten ja viestinnän blogi

AMK kielten ja viestinnän asiantuntijatiimin sivut (sisältää mm. kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteerit sekä käytäntösuositukset)

Julkaistu: 25.2.2019
Päivitetty: 2.12.2022