Alla on annettu ohjeita kirjallisten töiden kieliasuun ja rakenteeseen liittyvistä yksityiskohdista.

Opintoihin ja asiantuntijatyöhön liittyvässä kirjoittamisessa tärkeää on, että asia välittyy lukijalle selkeästi ja ymmärrettävästi. Kirjoittajan on syytä kiinnittää huomiota <a href="https://blogs.helsinki.fi/kirjoittajantyokalupakki/">kirjoittamisen perusasioihin</a>: kappalejakoon, virkkeen- ja lauseenmuodostukseen, sananvalintaan sekä oikeinkirjoitus- ja muotoseikkoihin.

Kirjallisissa tehtävissä käytetään hyvää asiatyyliä, jonka tuntomerkkejä ovat johdonmukaisuus, selvyys, havainnollisuus, täsmällisyys ja tiiviys (Hirsjärvi, Remes &amp; Sajavaara 2009, 291). Kirjoittajan tulee välttää kuluneita kielikuvia ja muoti-ilmauksia. <a href="https://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/hyva_asiatyyli/">Asiatyyli</a> on hyvää silloin, kun huomio kiinnittyy mahdollisimman vähän kieleen ja tieto välittyy mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti.

Preesensiä käytetään mm.

<ul>
	<li>johdannossa, kun kuvataan opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus </li>
	<li>opinnäytetyön asiasisältöä kuvailtaessa</li>
	<li>käsitteitä määriteltäessä ja selitettäessä</li>
	<li>taulukoihin, kuviin ja kuvioihin viitattaessa</li>
	<li>johtopäätöksissä ja kehittämisehdotuksissa.</li>
</ul>

Imperfektiä käytetään 

<ul>
	<li>aikaisempiin tutkimuksiin viitattaessa </li>
	<li>aineistonkeruun suunnittelua, toteutusta ja analyysiä kuvattaessa</li>
	<li>toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksen valmistusprosessia selostettaessa</li>
	<li>tuloksia raportoitaessa.</li>
</ul>

Perfektiä käytetään, kun tekeminen on kestänyt nykyhetkeen tai tekeminen on edelleen merkityksellistä.

Kieliasu

Opinnäytetyön tekstinasettelusta on valmis raporttipohja. Tekstin lisäämiselle toisesta tiedostosta asettelupohjaan on <a href="https://intra.tuni.fi/handbook/4646/4653/17695?page=28674">oma ohjeensa</a>.

Tekstissä

<ul>
	<li>kirjasintyyppi on Arial</li>
	<li>kirjasinkoko on 12</li>
	<li>riviväli on 1,5</li>
	<li>marginaalit ovat vasemmalla 4 cm, oikealla 2 cm, ylä- ja alalaidassa 2 cm</li>
	<li>sekä oikea että vasen reuna tasataan</li>
	<li>käytetään tavutusta.</li>
</ul>

Tekstin asettelu

Kappale on tekstin ajatuksellinen ja visuaalinen jäsentäjä: kappaleesta toiseen – ajatuksesta, näkökulmasta toiseen. Yhteen kappaleeseen sijoitetaan yksi ajatus- tai asiakokonaisuus. Sujuvassa tekstissä kirjoittaja osoittaa, miten uusi kappale liittyy ajatuksellisesti edelliseen kappaleeseen. Jokaisessa kappaleessa pitää olla vähintään kaksi virkettä. Luettavuuden kannalta suositeltava kappaleen pituus on 5–15 riviä.

Opinnäytetyössä kappalejako osoitetaan kokonaisella tyhjällä rivillä kappaleiden välissä. Luvut ovat vähintään kahden kappaleen mittaisia, eivätkä ne voi olla pelkkiä taulukoita, luetteloita tai kuvia. Jos luku jakautuu alalukuihin, kaikki teksti kirjoitetaan alalukujen otsikoiden alle.

Jos opinnäytetyössä halutaan painottaa jotakin tärkeää asiaa tai käsitettä, se voidaan lihavoida, kun se esiintyy ensimmäisen kerran tekstissä. Korostuksia on käytettävä harkiten ja johdonmukaisesti.

Kappalejako ja korostukset tekstissä

Johdantolauseen ja luetelmakohtien väliin ei jätetä tyhjää riviä.

Gardner (1991, 41–43) on jakanut älykkyyden seitsemään lahjakkuuden lajiin, joita ovat 
(ei kaksoispistettä, koska lause jatkuu) 
-    lingvistinen (ei pilkkuja luetelmakohtien jälkeen) 
-    loogis-matemaattinen 
-    spatiaalinen 
-    kehollis-kinesteettinen 
-    musikaalinen 
-    intrapersoonallinen, kyky ymmärtää itseä (ei ja-sanaa) 
-    interpersoonallinen, kyky ymmärtää muita. (piste loppuun)

 
Richert (1991, 75) esittää kliinisen kokemuksensa perusteella, että yksilö kehittää ulkoisia vaatimuksia ja paineita vastaan yhden neljästä ratkaisumallista: hän reagoi 
(ei kaksoispistettä, koska lause jatkuu, luetelmakohdat samanmuotoisiksi) 
-    sopeutumalla muiden odotuksiin 
-    vetäytymällä odotusten paineesta 
-    luopumalla odotuksista, kapinoimalla 
-    ylittämällä odotukset. (piste loppuun)

 
Dunderfelt (2009, 90–91) erottaa seuraavat tunteisiin liittyvät ulottuvuudet: (kaksoispiste) 
-    tunne = elämys jostain 
-    emootio = tunteeseen liittynyt tulkinta 
-    tunteesta syntyvä puhe ja muu käyttäytyminen 
-    tunteen fysiologinen perusta 
-    elämyksellinen kehollinen tuntuma. 
 

Flowkokemuksestaan kertovat ihmiset tuovat toistuvasti esille seuraavia asioita: 
(kaksoispiste; luetelmakohdat itsenäisiä virkkeitä) 
-    Kokemus mahdollistuu, kun toiminnan pystyy suorittamaan alusta loppuun saakka. 
-    Toiminta vaatii täydellistä keskittymistä. 
-    Toiminnalla on tavoitteet. 
-    Toiminnasta saa palautetta. 
-    Yksilö toimii siten, että kaikki käy kuin itsestään mitään murehtimatta. 
-    Yksilö kokee kontrolloivansa toimintaansa koko ajan. Tietoisuus omasta itsestä häviää, mutta palaa prosessin jälkeen entistä selvempänä. 
-    Ajan käsitys häipyy: minuutit muuttuvat tunneiksi, tunnit minuuteiksi. (Uusikylä 2012, 127.)

Luetelmat

<a>Suorien lainausten eli sitaattien käyttöä on harkittava tarkkaan. Perusteltua suoran lainauksen käyttäminen on Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2009, 341) mukaan silloin, kun tiedon referoiminen omin sanoin ei ole mahdollista tai mielekästä, toisin sanoen jos</a>

<ul>
	<li>alkuperäisessä tekstissä asia on ilmaistu niin ytimekkäästi ja vakuuttavasti, että se omin sanoin sanottaessa menettäisi tarkkuutensa tai ehkä jopa vääristyisi</li>
	<li>kirjoittaja haluaa kommentoida, kiistää tai eritellä toisen ajatuksia.</li>
</ul>

Kolmen rivin mittainen tai sitä lyhyempi suora lainaus kirjoitetaan täsmälleen alkuperäisen tekstin mukaisesti ja merkitään lainausmerkeillä. Yli kolme riviä pitkä suora lainaus painetusta tai verkkolähteestä sisennetään yhden sarkaimen (= 2,3 cm) verran ja kirjoitetaan rivivälillä 1. Tekstiä ei haastattelusitaatin tapaan kursivoida, ja lainausmerkit jätetään pois, sillä sisennys jo itsessään kertoo, että kyseessä on sitaatti. Tällaiset lainaukset erotetaan muusta tekstistä yhdellä rivivälillä sekä ylä- että alapuolelta.

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-06/suora-lainaus_0.png?itok=Etn716KA" alt="Suoran lainauksen asettelu " ></figure>

Jos tekstiin kirjoitetaan peräkkäin eri informanttien (eli esimerkiksi haastateltujen tai kyselyyn vastanneiden) siteerauksia, lainausmerkkejä voi selvyyden vuoksi käyttää.

Kirjoittajan laatima käännös vieraskielisestä lähteestä ei ole suora lainaus, joten sen yhteydessä ei käytetä lainausmerkkejä.

Suoran lainauksen käytöstä on lisää tietoa sivulla <a href="https://intra.tuni.fi/handbook/4646/4653/17695?page=25103">Tekstiviitteet</a>.

Haastattelulähteiden merkitsemisestä lähdeluetteloon on lisää tietoa sivulla <a href="https://intra.tuni.fi/handbook/4646/4653/17695?page=25105">Lähdeluettelo</a>.

Suorat lainaukset ja aineistositaatit 

Hyvä otsikko kertoo lukijalle tekstin aiheen ja kirjoittajan valitseman näkökulman aiheeseen:

Tekstissä käytettyjen otsikoiden tulee kuvata kutakin otsikkoa seuraavaa sisältöä tarkasti ja napakasti. Huomaa, että samaa otsikkoa voi käyttää työssä vain kerran. Keskenään rinnasteisissa otsikoissa pyritään samanmuotoisuuteen. Otsikon loppuun ei koskaan merkitä pistettä. 

Otsikoiden edellä käytetään hierarkkista numerointia. Numeroinnilla korostetaan lukujen sisältämien asioiden välisiä suhteita. Esimerkiksi pääotsikon alaotsikoiden tulee olla käsitteinä tai merkityksinä keskenään samanarvoisia ja rinnastua siten luontevasti toisiinsa.  

Jos pääluvulla on samantasoisia alalukuja, niitä pitää olla vähintään kaksi. Otsikkotasoja saa olla enintään kolme eli pääotsikko (esim. 2), alaotsikko (esim. 2.1) ja sille alisteinen alaotsikko (esim. 2.1.1). 

Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita. Kappaleotsikot lihavoidaan, ja teksti alkaa välittömästi seuraavalta riviltä.

<figure role="group"><img src="https://content-webapi.tuni.fi/image-style/max_1300x1300/proxy/public/2021-10/esimerkki-kappaleotsikko.png?itok=mTwzLeFc" alt="esimerkki kappaleotsikosta tekstissä" ></figure>

Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa. Kappaleotsikoita on käytettävä harkiten. Mieti, riittäisikö avainsanan korostaminen leipätekstissä korvaamaan kappaleotsikon.

Otsikointi 

Johdanto on työn ensimmäinen luku, ja sen tehtävä on virittää lukijan kiinnostus aihetta kohtaan ja antaa alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Johdannossa esitellään esimerkiksi opinnäytetyön tausta, tavoite, tarkoitus ja aiheen rajaus.  

Pohdintaosa otsikoidaan sanoilla POHDINTA tai JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA. Sen tarkoitus on muodostaa työstä kokonaisuus: siinä vedetään yhteen työn tulokset ja pohditaan niitä suhteessa opinnäytetyön teoreettisiin lähtökohtiin. Pohdintaosassa otetaan kantaa työn luotettavuuteen ja eettisiin näkökohtiin, jos näin ei ole tehty omassa luvussaan aikaisemmin. Lisäksi arvioidaan työn onnistumista, laaditaan työn tulosten perusteella (mahdollisia) kehittämisehdotuksia työn tilaajalle tai kohderyhmälle ja esitetään (mahdollisia) jatkotutkimusaiheita. Pohdintaosa toimii siis ikään kuin johdannon parina: sen tulee vastata johdannossa asetettuihin kysymyksiin.

Johdanto ja pohdinta 

Liitteet ovat materiaalia, jota ei välttämättä tarvita opinnäytetyön tai muun tekstin ymmärtämiseksi mutta joka voi olla lukijalle hyödyllistä tietoa, esim. haastattelulomakkeet, kartat, piirrokset, kustannusarviot ja kaaviot.

Tekstissä täytyy olla viittaus jokaiseen liitteeseen. Liitteet numeroidaan juoksevasti omalla numerollaan ja siinä järjestyksessä, missä niihin viitataan tekstissä. Liitteissä on oltava otsikko ja lähdemerkintä, ellei liiteaineisto ole kirjoittajan laatima.  

Jos liitteessä on useita sivuja, niin esimerkiksi kolmisivuisen liitteen ensimmäisen sivun oikeaan yläreunaan kirjoitetaan 1 (3) ja seuraavalle sivulle 2 (3) ja viimeiselle sivulle 3 (3). Liitteen ensimmäiselle sivulle kirjoitetaan oikeaan alareunaan (jatkuu). Kaikki liitteen sivut lasketaan mukaan sivunumerointiin. Koska opinnäytetyöpohjassa kaikki otsikkorivit tulevat automaattisesti sellaisenaan sisällysluetteloon, voi monisivuisten liitteiden ensimmäisen sivun numeroinnin siirtää yhtä riviä alemmas, jolloin numerointi ei turhaan näy sisällysluettelossa.

Liitteet

Huomioi tiedoston saavutettavuus. Oleellista on käyttää tekstinkäsittelyohjelman, esim. Wordin, tarjoamia tyylejä sekä rakenteita muotoiluun.

 

<a href="https://intra.tuni.fi/handbook?page=8494">Tiedostojen saavutettavuus</a>

<a href="https://intra.tuni.fi/handbook?page=14030">Kuvien vaihtoehtoinen teksti </a>

<a href="https://libguides.tuni.fi/opinnaytteet/hyvatietaa">Kirjaston ohjeet opinnäytetyön palautukseen</a>

TAMKin opiskelijan käsikirja

Kirjallisen raportoinnin opas: B) Kieliasu, rakenne ja liitteet

TAMKin opiskelijan käsikirja

Kirjallisen raportoinnin opas: B) Kieliasu, rakenne ja liitteet

AvaaKieliasu

AvaaTekstin asettelu

AvaaKappalejako ja korostukset tekstissä

AvaaLuetelmat

AvaaSuorat lainaukset ja aineistositaatit

AvaaOtsikointi

AvaaJohdanto ja pohdinta

AvaaLiitteet

AvaaSaavutettavuus