Yli 90-vuotias asuu kotonaan läheisen tuella, mutta sairaudet kysyvät palveluja

Suomen hoivapolitiikan keskeinen tavoite 2000-luvulla on ollut, että ikääntyneet asuvat kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Myös 90-vuotiaiden joukossa kotona asuminen on yleistynyt, ja ympärivuorokautisessa hoidossa on nykyään 10 prosenttiyksikköä vähemmän ikäryhmästä kuin 20 vuotta sitten. 

Noin kolmasosa 1930-luvulla syntyneistä naisista ja lähes joka kuudes miehistä saavuttaa yhdeksänkymmenen vuoden iän. Väestön ikääntyminen ja hyvin vanhojen ihmisten määrän kasvu vaikuttavat kaikkiin suomalaisen yhteiskunnan osa-alueisiin, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viime aikoina on keskusteltu aktiivisesti siitä, kuka auttaa ja tarjoaa hoivaa ikääntyneille, kuka sen maksaa ja minkälaisia vaikutuksia läheisten hoivavastuun kasvattamisesta on sekä hoivaa tarjoaville että yhteiskunnalle.

Tervaskannot 90+ -tutkimuksen mukaan läheiset ovat suurin avun ja hoivan lähde.

Kyselytutkimukseen vastanneista kaksi kolmesta kertoi tärkeimmäksi auttajakseen joko lapset (45 %) tai puolison (20 %). Kotihoidon rooli on vähentynyt ja samaan aikaan läheisten vastuu arjessa selviytymisestä on kasvanut. 

Tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että kotona asuvista lähes kahdella kolmesta oli vähintään yksi päivystyskäynti vuoden seuranta-aikana, ja joka kahdeksannella niitä oli vähintään neljä. Päivystyskäyntejä selittävät useimmin monisairastavuus, toimintakyvyn rajoitteet, hyvinvoinnin heikkeneminen sekä kotipalvelujen puuttuminen. Tänä vuonna julkaistu tutkimusartikkeli osoittaa, että kotona asuvilla on huomattavasti enemmän päivystyskäyntejä kuin ympärivuorokautisessa hoidossa asuvilla. (Abraham SB ym. 2025).

Hyvin vanhojen ihmisten terveydestä ja elämänlaadusta on vain vähän luotettavaa väestötason tutkimustietoa, koska heidän osuutensa väestötutkimuksissa on usein pieni ja koska heikentynyt terveydentilanne voi hankaloittaa osallistumista tutkimuksiin. 

– Tervaskannot 90+ -tutkimus on ainutlaatuinen sen ikäryhmän, poikkeuksellisen korkean vastausprosentin ja 30-vuotisen seurannan vuoksi. Vuosikymmenten aikana samanlaisena toistetut kyselyt mahdollistavat muutoksen seuraamisen, kertoo tutkimuksen johtaja Linda Enroth. 

Terveys ja toimintakyky eivät jakaudu väestössä tasaisesti 

Hyvin vanhoilla monisairastavuus on yleistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen tärkeimpiä sairauksia ovat muistisairaudet ja masentuneisuus. Vaikka muistisairautta sairastavien osuus 90-vuotiaista on pysynyt parin kymmenen vuoden ajan noin 40 prosentissa, muistisairautta sairastavien lukumäärä on tuplaantunut ikäryhmän koon kasvaessa.

– Tutkimustemme mukaan noin 80 %:lla 90-vuotiaista on vähintään kaksi yhtäaikaista sairautta. Sairastavuus on yhteydessä heikentyneeseen toimintakykyyn ja koettuun terveyteen ja se lisää palvelujen tarvetta, Enroth sanoo. 

Enroth ja hänen tutkijakollegansa ovat osoittaneet, että terveys ja toimintakyky eivät jakaudu väestössä tasaisesti. 

– Myös hyvin korkeassa iässä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla on enemmän toimintakyvyn rajoitteita kuin korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Suuremmat avuntarpeet ja rajatummat sosiaaliset ja taloudelliset resurssit asettavat myös avuntarjoajat eriarvoiseen asemaan, Enroth toteaa.

Tervaskannot 90+ -hankkeessa on tutkittu vuodesta 1995 lähtien monitieteisesti ja monimenetelmäisesti yli 90-vuotiaiden terveyttä ja toimintakykyä, elämänlaatua, sosiaalisia suhteita, avun tarvetta ja palvelujen käyttöä sekä vanhenemisen biologista taustaa.

Vaikka tutkimus kohdistuu yli 90-vuotiaisiin tamperelaisiin, Enroth pitää sen edustavuutta Suomen yli 90-vuotiaassa väestössä hyvänä. Tampereen väestörakenteen muutos kuten ikäryhmän nopea kasvu, sen suhteellisen osuuden kasvu ja muun muassa 90-vuotiaiden sukupuolijakauma, ovat kaikki linjassa Suomen yleisten väestömuutosten kanssa. 

***

Vuonna 1995 alkanutta tutkimusta toteuttaa Tampereen yliopisto. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa tietoa kerätään postikyselyillä, elämäntarinahaastatteluilla, toimintakykymittauksilla ja biologisia määrityksiä varten kerätyillä verinäytteillä. 

Tervaskannot 90+ -tutkimusaineistoista on julkaistu lähes 100 tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusta ja aineistoa on käytetty 14 väitöskirjassa.

Yhteystiedot:

Linda Enroth, TtT, dosentti, Tervaskannot 90+ -hankkeen johtaja
linda.enroth [at] tuni.fi (linda[dot]enroth[at]tuni[dot]fi) 
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus
Tampereen yliopisto

Kohorttikuvaus (Tervaskannot 90+)

Enroth L, Halonen P, Tiainen K, Raitanen J, Jylhä M. 2023. Cohort profile: The Vitality 90+ Study. A cohort study on health and living conditions of the oldest old in Tampere, Finland. BMJ open, 13(2).  

Tutkimusartikkeli

Abraham SB, Pulkki J, Aaltonen M, Jämsen E, Enroth L. 2025. Frequency and predictors of emergency department visits among the oldest old in Finland: the Vitality 90+ Study. BMC Health Services Research 25, 807.